Jakomielinen Eurooppa

Euroopan keskuspankki laski pankkien talletuskoron miinukselle, jotta yltiövelkaantuneeseen Eurooppaan saataisiin vielä enemmän vipua. Samaan aikaan pankkien taseiden laatua tarkastetaan ja oman pääoman vaadetta kasvatetaan, mikä puolestaan kuristaa luotonantoa. Kaikki puhuvat rakenteellisen muutoksen tarpeesta huolestuneena, koska tietävät, että se vaatisi poikkeuksellisen jämäkkää päätöksentekoa poliitikoilta. Mikä onkaan tämän jakomielisen Euroopan tolkku? Vai sekoilevatko liituraidat nyt pahemman kerran?

Eurojärjestelmä

Eurojärjestelmä koostuu poliittisesti riippumattomasta Euroopan keskuspankista (EKP), sekä euromaiden kansallisista pankeista. Suomen Pankki, maailman neljänneksi vanhin keskuspankki, on EKP:n paikalliskonttori Suomessa. EKP:n ensisijaisena tavoitteena on ylläpitää hintatason vakautta euroalueella. Tähän se pyrkii määrittelemänsä rahapolitiikan avulla, jota toteutetaan esimerkiksi ongelmavaltiolainojen ostoilla (korkoerojen pienentämiseksi) tai ohjauskorkoja asettamalla.

Vakautusta korkoja säätämällä

EKP pyrkii vakauttamaan hintoja pitämällä inflaation kahden prosentin tuntumassa. Jos inflaatio alkaa nousta yli tavoitteen, EKP nostaa ohjauskorkojaan, jolloin lainaaminen kallistuu ja säästäminen muuttuu kannattavammaksi. Jos taas inflaatio on liian alhainen, EKP vastaavasti leikkaa korkoja.

Kolme muskettisoturia

EKP:llä on kolme keskeistä ohjauskorkoa: 1) eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden lainakorko (“main refinancing operations“) 2) maksuvalmiusluoton korko (“marginal lending facility“) sekä 3) talletuskorko (“deposit facility“). Lainakorko määrittää mihin hintaan pankit saavat lainata rahaa EKP:ltä, kun taas talletuskorko kertoo mitä korkoa EKP maksaa pankeille pankkien EKP:hen tekemille talletuksille. Jotta markkinoiden toimivuus säilyisi, nämä kaksi korkoa eivät voi olla liian lähellä toisiaan.

Maksu säästämisestä

Kun inflaatio Euroopassa kuluvan vuoden toukokuussa laski 0,5 prosenttiin (vuoden takaisesta 1,4 prosentista), EKP päätti laskea lainakorkonsa 0,15 prosenttiin ja talletuskoron -0,10 prosenttia pakkaselle. Tämä tarkoittaa, että pankit joutuvat nyt maksamaan 0,10 prosenttia tekemistään talletuksista. Eli jos pankit tallettavat 100 miljoonaa euroa EKP:hen, he saavat vuoden talletuksesta takaisin vain 99 900 000 euroa.  (EKP:n negatiivinen talletuskorko koskee vain pankkeja eikä se automaattisesti tarkoita, että myös säästäjien talletuskorot menisivät pakkaselle, vaikka sekin on periaatteessa mahdollista.)

Tällä toimella EKP pyrkii pakottamaan pankkeja lainanantoon, jotta talous, inflaatio ja korot lähtisivät nousuun. Ajatellaan, että ilmainen raha saisi kulutuksen ja yritysten investoinnit liikkeelle.

Lisää vipua jo ennestään vivutettuun talouteen?

Miksi sitten EKP yrittää hoitaa yltiövelallista Euroopan taloutta tuuppaamalla lisää velkarahaa eetteriin? Eihän krapuloitakaan, ainakaan ensisijaisesti, hoideta väkevillä.

Eurooppa on nyt niin kriittisessä tilanteessa, että on tärkeää, että matka ylipäätään jatkuu. Itse ongelmaan, eli siihen, että Euroopassa suuri osa työpaikoista tuottaa vääriä asioita liian kalliilla, pyritään kyllä puuttumaan, mutta se vie aikaa. Rakenteelliset muutokset ovat hitaita. Eikä vähiten siksi, että ne ovat poliittisesti äärimmäisen haastavia.

EKP – Euroopan talouden viimeinen puolustuslinja?

Kaiken tämän sotkun keskellä luottamusta Euroopan rahoitusjärjestelmään on puolustettava. Siksi EKP parhaillaan tarkastaa 130 pankin taseiden laadun ennen kuin se keskittää pankkivalvonnan itselleen marraskuussa, ja siksi sen pääjohtaja Mario Draghi uhkailee ostavansa loputtoman määrän ongelmavaltioiden lainoja pitääkseen eurovaltioiden korkoerot (ja euron) kasassa*.  Tämän lisäksi kansainvälisen pankkisääntelyn kolmas painos (Basel III, joka on jalkautettu EU:hun CRD IV -direktiivillä) pakottaa pankkeja nostamaan oman pääoman suhdetta pankkien riskipainotetusta luotonannosta, nykyisestä 8 prosentista jopa 16 prosenttiin vuoteen 2019 mennessä.

Pankkien omistajat haluavat kuitenkin mahdollisimman hyvää tuottoa sijoittamilleen euroille. Siksi he eivät halua tehdä osaketuottoa laimentavaa lisäsijoitusta pankin oman pääoman kasvattamiseksi. Näin ollen pankit mieluummin leikkaavat luotonantoaan, jotta oman pääoman suhde kasvaisi Basel III:n vaatimusten mukaiseksi.

Ympyrä sulkeutuu…

Ja näin ympyrä sitten sulkeutuu: pankkien laskeva luotonanto jarruttaa talouskasvua, jota EKP yrittää tukea tarjoamalla krapulaiselle eurotaloudelle “tasoittavaa”, negatiivisen talletuskoron muodossa.

Kun pankit joutuvat maksamaan talletuksesta EKP:hen, syntyy kasvavaa painetta löytää muita “talletuskohteita”. EKP:n pääasiallinen tavoite on, että yrityslainoitus saisi uutta vauhtia. Välillisesti EKP:n toimet ajavat pankkeja tekemään talletuksia myös toisiinsa, mikä osaltaan vahvistaa rahoitusmarkkinoiden toimintaa.

Omaa pääomaa tarvitaan

Jos pankkien luotonanto tämän seurauksesta kasvaa (tai edes pysyy ennallaan), pankit joutuvat pääomittamaan taseensa täyttääkseen Basel III:n kasvavat vaatimukset. Joten vaikka pankin taseen laatu EKP:n meneillään olevassa tarkastuksessa olisikin kunnossa, pankeilla on yleisesti ottaen painetta kasvattaa oman pääoman määrää tavalla tai toisella. Björn Wahlroos virittelee siis Nordean tuloskuntoa kovalla kädellä myös siksi, että pääomittamista ei tarvittaisi, mutta jos sitä kuitenkin tarvitaan, niin pankki olisi kannattava myös sen jälkeen.

Itse odottaisin nyt pankkisijoituksen tekemistä tämän vuoden, ja heikoimpien pankkien osalta aina osakeantiin asti.

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292.

 

*Jos ongelmavaltioiden lainojen korot lähtevät nousuun, ostamalla niitä suuria määriä korko saadaan laskemaan. (Valtionlainojen nimellisarvo maksetaan erääntymispäivänä. Siksi lainoista maksettu hinta määrittää lainasta saadun koron. Mitä korkeampi hinta, sitä matalampi korko.)

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit