Jukka Oksaharju
Menestyvä sijoittaja tarkastelee potentiaalisia sijoituskohteita yhtiökohtaisen kehityskaaren, ei ainoastaan osakekohtaisen kurssihistorian pohjalta. Käytännössä yhtiön suorituskykyä on mahdollista mitata erilaisilla tunnusluvuilla, joita voidaan lopulta soveltaa myös osakkeen arvostustason haarukointiin. Tässä merkinnässä esittelen pääpiirteittäin tulostuoton, joka kertoo osakkeenomistajalle, kuinka paljon yhtiö tuottaa liiketoimintansa kautta tulosta yksittäiselle ostoerälle prosentteina vuositasolla. Toisin sanoen tunnusluku yhdistää yhtiön tosielämän tuloskunnon ja osakkeen hinnoittelun suhteessa siihen.
Olen käsitellyt osakehinnoittelun yleisimpiä tunnuslukuja, kuten tässä merkinnässä vilahtelevaa P/E-lukua ja merkinnän keskiössä olevaa E/P-lukua, useammankin kerran. Siksi tämä merkintä on sisällöltään kertausta blogin pitkäjänteisimmille seuraajille, mutta koska aihe on pitkäjänteisen arvosijoittajan näkökulmasta hyvin olennainen, on mielestäni perusteltua esitellä tulostuottoon pohjautuva lähestymistapa sijoitustoimintaan myös uudemmalle lukijakunnalle.
Tuloskerroin eli P/E-luku kertoo sijoittajalle, kuinka monessa vuodessa yhtiö maksaa osakkeen nykyhinnan takaisin liiketoimintansa nettotuloksen kautta. Tässä yhteydessä melko suoraviivaisena oletuksena on se, että yhtiön nettotulos säilyy täysin muuttumattomana tulevina vuosina. Indikaattorina P/E-luku on siis korkeintaan suuntaa antava – tosin ei aivan kirjaimellisesti, koska tunnusluku ei ota lainkaan kantaa yhtiön tuloksen kasvuvauhtiin tai edes tulosmuutoksen suuntaan.
Osakkeen tuloskerroin eli P/E-luku saadaan laskettua jakamalla yhtiön osakekurssi (P) liiketoiminnasta ansaitulla osakekohtaisella tuloksella (EPS). Samaan lopputulokseen johtaa myös vaihtoehtoinen polku, jossa yhtiön koko osakekannan markkina-arvo (P) jaetaan yhtiön absoluuttisella eli rahamääräisellä nettotuloksella (E). Riippumatta sijoittajan valinnasta edellä kuvattujen laskentakaavojen osalta, saadaan E/P-luku laskettua jakamalla luku yksi osakkeen P/E-luvulla. Tulostuotto on näin ollen tuloskertoimen käänteisluku.
Esimerkki: Yhtiö X tekee osakekohtaista tulosta 1,00 euroa. Samaan aikaan yhtiön osakekurssi on 10,00 euroa. Jakamalla osakekohtaisen tuloksen osakekurssilla, saadaan vastaukseksi 0,10 – toisin sanoen 10 prosenttia, joka vastaa laskelmassa vuotuista tulostuottoa (E/P) tarkasteluhetken hankintahinnalla. Kun taas jakaa vallitsevan osakekurssin yhtiön osakekohtaisella tuloksella, saadaan vastaukseksi 10, joka vastaa esimerkkitilanteessa tuloskerrointa eli P/E-lukua. Jakamalla luku yksi P/E-luvulla saadaan käänteislukuna vastaukseksi tulostuotto [(1/10) = 0,1 = 10 %].
Tulostuotto kuvaa käytännössä kolikon toiselta puolelta katsottuna samaa asiaa kuin P/E-luku eli sitä, miten osake on arvostettu suhteessa yhtiön tarkasteluhetken ansaintakykyyn. Huomionarvoista on, että tulostuotto on dynaaminen käsite: se vaihtelee päivittäin osakekurssin liikkuessa, ja kvartaaleittain yhtiön raportoidessa tuoreimpia tuloslukujaan. Vaikka yhtiö siis pysyy samana, voivat eri sijoittajien tulostuotot poiketa toisistaan merkittävästi riippuen siitä, milloin osakkeet on hankittu (mitä halvempi hinta, sitä korkeampi tulostuotto suhteessa hankintahintaan, vaikka molempien sijoittajien tulostuottolaskelmassa yhtiön tulos on sama).
Karkealla tasolla tulostuotto kertoo sijoittajalle prosenttimuodossa sen, kuinka paljon osakkeen tarkasteluhetken hankintahinnan osinkotuotto olisi, jos yhtiö päättäisi jakaa koko vuotuisen nettotuloksensa ulos osinkoina. Näkökulma on tietysti teoreettinen, mutta jälleen kerran suuntaa antava. Käytännössä eri toimialojen investointitarpeet, sääntelykehikko ja yhtiökohtainen taserakenne määrittävät pitkälti sitä, millaisen osuuden nettotulosta yhtiö voi jakaa osinkoina.
Kaiken kaikkiaan tulostuotto on nimenomaan pitkäjänteisen osakkeenomistajan lähestymistapa sijoitustoimintaan. Tunnusluku kuvaa sitä, paljonko sijoittaja saa tuottoa itse pörssiyhtiön liiketoiminnan kautta. Tulostuotossa huomio kiinnittyy siis siihen, mitä itse pörssiyhtiö tuottaa omistajalleen. Näkökulmalla ei ole näin ollen mitään tekemistä sen kanssa, mitä seuraava sijoittaja on valmis maksamaan yhtiön osakkeesta huomenna. Tähän viitaten perspektiivi erottaa sijoittajan ja spekulantin.
Tulostuoton tulkinnassa kantava nyrkkisääntö on mahdollisimman yksinkertainen: Mitä korkeampi tulostuotto on prosenteissa, sitä parempi sijoituskohde on kyseessä tarkasteluhetken hankintahinnalla. Tässä yhteydessä tulostuotto vastaa tavallaan korkosijoittajan saamaa korkotuottoa sijoituskohteiden välisessä vertailussa.
Sama logiikka on tietysti ymmärrettävissä P/E-luvun tulkinnan kautta käänteisesti: Yleensä sijoittajan kannattaa suosia alhaisen P/E-luvun osakkeita ja suhtautua varovaisemmin korkean tunnusluvun arvon saaviin osakkeisiin. Alhaisen tulostuoton eli korkean P/E-luvun osakkeisiin on hinnoiteltu tuloskasvua, jonka toteutuminen muodostaa riskin konservatiiviselle sijoittajalle. Sijoitustuottohan muodostuu lopulta paitsi yhtiön tosiasiallisesta kehityskaaresta, myös osakkeeseen ostohetkellä jo hinnoiteltujen kasvuodotusten ja lopullisen toteuman välisestä erotuksesta. Tämän vuoksi osakkeita kannattaa ostaa mahdollisimman maltillisten odotusten vallitessa.
Omat kokemukset ovat osoittaneet, että ostohetkellä korkea tulostuoton arvo (eli matala P/E-luku) on yleensä edellytys korkeille sijoitustuotoille pitkällä aikavälillä. Parhaat sijoitukset ovat syntyneet silloin, kun yhtälöön on yhdistynyt myös yhtiön tuloksellisuuden tasainen pitkän aikavälin kasvutrendi, jonka jatkumiseen sijoittajat eivät ole hetkellisesti – osakkeen ostohetkellä – uskoneet, ainakaan kollektiivisesti.
Pitkäjänteisesti osakkeita omistava sijoittaja voi tarkastella vuosittain sekä omaan hankintahintaansa nähden kertyvää tulostuottoa että omistamansa osakkeen nykyhintaan saatavaa tulostuottoa. Jos yhtiön nettotulos kasvaa aikojen saatossa trendinomaisesti, voi sijoittajan omalle hankintahinnalle laskettava tulostuotto kohota jopa kymmeniin prosentteihin vuodessa. Nykyhetken jälleenhankintahintaan tarkasteltava tulostuotto antaa osviittaa siitä, onko yhtiön arvostustaso kohonnut mahdollisesti kuplahintaiseksi, vai kannattaako osakkeita kenties jopa lisätä.
Luonnollisesti tuloskasvu on menestyksekkään sijoituksen yleinen edellytys sijoittajan tuottovaatimuksen toteutumiseksi, mutta kolikon kääntöpuolelta sijoittaja voi löytää myös kilpailukykynsä menettäneen yhtiön, jonka laskeva nettotulos pudottaa myös tulostuottoa sijoittajan omaan hankintahintaan nähden. Siinä tilanteessa on syytä arvioida, onko kilpailukyvyn menettäminen luonteeltaan pysyvää, ja mikäli vastaus on myöntävä, harkita virhearvion tunnustamista ja osakkeista luopumista.
Todettakoon vielä nyrkkisääntönä, että lähtökohtaisesti salkun kasvava kollektiivinen tulostuottokertymä johtaa ennemmin tai myöhemmin salkun kasvavaan osinkopottiin, mikä puolestaan johtaa aikojen saatossa osakesalkun markkina-arvon kohoamiseen uusiin ennätyskorkeuksiin. Tulostuotolla on siten perustavaa laatua olevaa merkitystä.
—
SIJOITUSKIRJAT NYT ALENNETUIN HINNOIN!
Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen 14,90 euroa (norm. 19,90 euroa).
Hajauta tai hajoa 19,90 euroa (norm. 25,00 euroa).
Molemmat kirjat pakettihintaan 29,90 euroa (norm. 39,90 euroa).
Jos haluat signeerauksen tai omistuskirjoituksen, mainitsethan siitä tilauslomakkeen viestikentässä. Kirjat postitetaan kampanja-aikana kahden arkipäivän sisällä tilauksesta. Pakettitilauksessa kirjat voidaan pyydettäessä postittaa myös eri toimitusosoitteisiin (lasku voi mennä tarvittaessa kolmanteen).
Tarjoushinnat koskevat automaattisesti kaikkia uusia tilauksia loppuvuoden 2014 ajan.
—
Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).
Photo credit: Internet Archive Book Images / Foter / No known copyright restrictions
