Hoppa till huvudinnehållet
Den webbläsare du använder stöds inte längre – läs mer.

Pienituloisen sijoittaminen

Sain alla olevan sähköpostin pienituloiselta ja päätin laittaa tekstin tänne blogiin sellaisenaan. Otsikkoa lyhensin hieman, muuten teksti on alkuperäisessä asussaan. Uskon, että viestistä on iloa ja hyötyä myös muille. Kirjoittaja on joka tapauksessa hyvä esimerkki arjen taloussankarista. Pienituloisen sijoittaminen ei ole kiinni pääomista.

Menestyväksi pitkäjänteiseksi säästäjäksi ei tarvita suoria osakesijoituksia ollenkaan. Päinvastoin. Tilastojen valossa kustannustehokkaat indeksirahastot ovat varmin tapa menestyä pitkässä juoksussa. Siksi myös niin moni sijoitusammattilainen niitä käyttää.

Helpoiten rahastoihin tai ETF:iin voi säästää kuukausisäästösopimuksen puitteissa. Silloin sijoitustilille ilmestyvät rahat sijoitetaan automaattisesti valitsemiisi kohteisiin. Tämä ei velvoita säännölliseen kuukausisäästämiseen.

Ainoa este vaurastumiselle on pitkäjänteisyyden puute.

Kirjoitus on julkaistu alunperin vuonna 2020 Nordnet Blogissa Nordnetin talousasiantuntijan nimissä ja siirretty myöhemmin Nordnet Kouluun.

—————————————————–

Sharevillessä jo jaoinkin kokemuksiani sijoittamisesta, mutta jaan tekstin myös sinulle ja luvan julkaista sen Nordnet Blogissa, jos näet järkeväksi. Tässä on myös hieman enemmän tekstiä kuin Sharevilleen jaetussa. Olet nimittäin osittaisessa avainasemassa tielläni onnistuneeseen sijoittamiseen.

Yhteenveto – pienituloisen sijoittaminen

Reilut seitemän vuotta sitten aloitin sijoittamisen ja säästämisen 50€/kk älyttömän kalliilla juoksevilla kuluilla sijoitusvakuutuksen muodossa. Vuotta ennen sitä ostin myös osakkeita kertaluontoisesti. Noin 1000 € paloi raaka-aine rahaston, Talvivaaran ja Endominesin mukana. Ensimmäisinä vuosina tuosta ajasta tienasin vain 20 000 €/vuosi ja työmatkakulut olivat järjettömät, silti työnsin sen 50 €/kk rahastoon. Jossain vaiheessa otin tavoitteeksi sen, että minulla olisi vuosien 2029-2036 välisenä aikana kasassa yhteensä 20 000 € sijoituksina ja käteisenä.

Laskin viimeisimmästä tilinauhasta edellisen vuoden hankkeeni. Ne olivat vähän reilut 50 000 €, mikä oli aikamoinen yllätys, vaikka siinä olikin oman työn ulkopuolella tehtyjä töitä lisänä. Tuloihin vaikutti moni asia ja tuskin saan enää moisia vuosituloja koskaan, ainakaan nykyisessä työssäni/nykyisellä alalla sivutuloista riippumatta.

Ihmiset aina sanovat palkoista ja palkkatavoitteistaan: “Se riittää, että saa ostettua ruokaa ja maksettua velat”. Minulle se ei riittänyt ja jotkut jopa arvostelivat tavoitettani saada säästöön noin 200 €/kk pakollisten kulujen jälkeen. Minusta tavoite oli ja on maltillinen, kaikilla pitäisi olla edes joku muukin tulotavoite, kuin ruuan ostamiseen ja laskujen maksuun, koska on oikeasti mahdollista ansaita edes hieman enemmän. Lisäksi tämä minun näinkin hyvä onnistuminen ilman korkeakoulututkintoja, tavallista työtä, vieläpä matalapalkka-alalla tekevänä perheellisenä todistaa sen, että kaikki voivat säästää jonkin verran, vaikka 10€/kk. Kaikki eivät välttämättä voi sijoittaa, mutta todella moni voisi, jos vain haluaisi.

Perustelen tämän sillä, että sijoitin melkein kahden vuoden ajan 50 €/kk, vieläpä pienemmistä tuloista kuin mitä olisin ansainnut peruspäivärahan ja toimeentulotuen yhdistelmällä. Nykypäivänä työtön voi olla usein paremmassa taloudellisessa asemassa kuin pienipalkkainen, kaukana kotoa työssäkäyvä, koska työmatkakulut voivat kasvaa kohtuuttomiksi. Joten vaikka olisitkin työtön, niin mieti olisiko kuitenkin mahdollista laittaa se 10-15 €/kk vaikkapa indeksirahastoihin?

Lisäksi kaikki voivat ainakin yrittää vaikuttaa omiin palkkoihinsa/tuloihinsa, se voi vaatia riskin ottoa yrittämisen tai työpaikanvaihdon, ammatinvaihdon yms. kautta, mutta jos ei yritä mitään, niin mitään ei saakaan. Eikä pitäisi unohtaa sitäkään, ettei ole kiellettyä pyytää palkankorotusta. Suomalaiset pelkäävät kyseistä asiaa enemmän kuin ruttoa, tuttavapiirissäni ei ole montakaan ihmistä joka olisi palkankorotusta koskaan pyytänyt. Vaikka monesti työnantajat puhuvat, että “kaikilla on taulukon mukaiset palkat”, ei se silti estä kysymästä palkankorotusta.

Mainitsin jo aiemmin sanan “indeksirahasto”. Indeksirahasto on matalakuluinen rahasto ja esim. Nordnetin Superrahasto Suomi on täysin kuluton rahasto. Indeksirahaston toiminta on yksinkertainen ja sen ymmärtäminen aloittelijallekin helppoa. En ala kertoa sen periaatteista enempää, koska hakusanalla “indeksirahasto” löytyy jo olemassa olevaa tietoa ihan riittämiin. Suurin virheeni sijoittamisessa oli se, että aloitin sen kovin myöhään, vasta yli 30-vuotiaana. Toiseksi suurin virhe oli sijoittaa asioihin joista ei ymmärtänyt, kuten osakkeet ja monimutkaiset “futuuri-” yms. rahastot.

Tuttava johdatti minut indeksirahastojen läheisyyteen ja Nordnet Blogien kirjoittajan Martin Paasin blogien lukemisella pääsin hyvin mukaan, ymmärtäen mitä merkitsee indeksirahasto ja mitä merkitsee/miten paljon merkitsee sijoittamisessa kulujen minimointi. Näillä opeilla olen päässyt nykyiseen tulokseen, eli 17 000 € salkkuun ja 5 000 € käteistä, vaikka kaikki alkoikin 20 000 €/v tuloista ja 50€/kk sijoittamisesta vääriin kohteisiin. Älä siis tee samaa virhettä, vaan aloita indeksirahastoilla jo tänään. Vasta sen jälkeen, jos kiinnostusta riittää, opiskele ja sijoita ETF-tuotteisiin tai suoriin osakkeisiin, sinä aikana kun opiskelet sijoittamista, sijoituksesi kasvavat pikkuhiljaa sielä indeksirahastossa. Äläkä säikähdä rajujakaan kurssilaskuja, kun säästät kuukausittain, niin niillä laskuilla ei ole merkitystä seuraavan 10 vuoden aikana jos markkinat toimivat historian osoittamalla tavalla. Mutta koskaan ei voi olla täysin varma, indekseissä riski on kuitenkin pienempi kuin suorissa osakkeissa tai monimutkaisissa rahastoissa.

Ensimmäiseksi suosittelen lukemaan Nordnet Blogista indeksirahastoja käsitteleviä artikkeleita. Vaikkapa “Maailman parhaat ETF-rahastot” jossa otsikosta poiketen käsitellään myös muutamia indeksirahastoja.

Lopuksi mielipide: Sijoittamista käsittelevissä artikkeleissa kysytään usein asiantuntijoilta: “Mihin sijoittaisit nyt 500 €?” tai “Mihin sijoittaisit nyt 1000 €?”. Vastaajat ovat yleensä sijoittamisen ammattilaisia ja luettelevat eri osakeita mitä kannattaisi hankkia.

He ovat mielestäni kaikki väärässä erään asian suhteen. Nimittäin jos sinulla on vain yhden kerran se 50 0€ tai 1000 € käytettävissä sijoittamiseen, eikä sille ole tiedossa jatkuvuutta, ei kannata ostaa yhtään osaketta, koska niissä on aina osto- ja myyntikulut. Noin pieniä summia ei pysty hajauttamaan ilman kohtuuttomia kuluja ja olisi kohtuuton riski ostaa vain yhtä osaketta.

Joten jos sinulla on vain kerran, tai epäsäännöllisesti, ei edes vuosittain, käytettävissä 500-1000 €, laita se indeksirahastoon, äläkä sinnekään kerralla, vaan 15-50€ kuukausittaisella säästöllä. Näin pienelläkin summalla saa hyvän sisällön hajautuksen, sekä myös ajallisen hajautuksen.”

Terveisin: Nimimerkki “Muovipussi”.

Börja spara i aktier och fonderÖppna konto
Innehåll i den här artikeln