Siirry pääsisältöön

Q3-tuloskausi: Vahvoja lukuja Helsingin pörssin suuryrityksiltä

Kirjoitin edellisen blogitekstini väliotsikkona, että pörssiyritykset eivät ole sama asia kuin reaalitalous. Helsingin pörssin Q3-tuloskausi näyttää suuryritysten osalta tukevan näkemystä, sillä osavuosiraportit ovat tarjoilleet pääosin vahvoja kasvulukemia.

Helsingin pörssin yleisindeksi on laskenut vuoden alusta 18 prosenttia. Euroopassa on laajentunut sota, inflaatio on 40 vuoden huippulukemissaan ja useat korot ovat kohonneet yli kymmenen vuoden huippuihinsa. Energiakriisikin kolkuttelee nurkan takana. Kuluttajien luottamus on Tilastokeskuksen koko mittaushistorian heikoimmalla tasolla.

Tätä taustaa vasten parhaillaan kiivaimmillaan käynnissä oleva pörssiyritysten Q3-tuloskausi on tarjoillut pääosin vahvoja lukemia ja keskimäärin rauhoittelevaa viestiä markkinoille. Tähän mennessä Helsingin pörssin 25 suuryrityksestä jo 17 on kertonut heinä-syyskuun lukunsa osavuosikatsauksensa julkistamalla. Liikevaihto- ja tulosluvut ovat osin kuin eri maailmasta kotitalouksien kohtaama arkinen todellisuus ja pelkokerroin.

Seuraavassa listaan muutamia yleisen tason nostoja Q3-tuloskaudesta.

1. Liikevaihto on kasvanut jokaisella jo raportoineella suuryrityksellä. 17 suuryrityksen liikevaihdon keskimääräinen (mediaani) kasvuprosentti heinä-syyskuun vuosineljänneksellä (verrattuna viime vuoden heinä-syyskuuhun) on jo julkaistujen osavuosiraporttien mukaan ollut jopa 15 prosenttia. Tässä yhteydessä on tietenkin hyvä muistuttaa euroalueella juuri nyt vallitsevasta peräti kymmenen prosentin vuotuisesta inflaatiotasosta. Siitäkin huolimatta suomalaiset pörssiyritykset – varsinkin suuryritykset – näyttävät saavuttaneen inflaation ylittänyttä selvää reaalikasvua ainakin vielä loppukesän ja alkusyksyn aikana. Pelättyä talouden lamaantumista ei siis tässä valossa ole ainakaan vielä ollut nähtävillä.

2. Jo raportoineista 17 suuryrityksestä vain Wärtsilän ja Koneen Q3-tulokset laskivat vuodentakaisesta vertailukaudesta, kun liikevoitoissa huomioidaan oikaisut ja vertailukelpoisuus. Kaikilla muilla 15 suuryrityksellä vertailukelpoinen tai oikaistu liikevoitto kasvoi viime vuoden Q3:sta. Keskimäärin Q3-tuloskasvu on ollut jo raportoineilla 17 suuryrityksellä peräti 16 prosenttia (mediaani). Sekin on siis kehittynyt inflaatiota ja myös liikevaihdon kasvua paremmalla uralla.

3. On ilmeistä, että käytännössä jokainen suuryritys listaa Q3-osavuosikatsauksessaan tulevaisuuden näkymien sisältävän merkittäviä ja osin vuosineljänneksen aikana ilmaantuneita uusiakin riskejä. Osavuosiraporttien kasvuluvut kertovat siis peruutuspeilin kuvasta. Esimerkiksi inflaatio on jatkanut kiihtymistään viime kuukausina, ja varsinkin markkinakorkojen kehitys on ollut kiihtyvää Q3:n loppua kohti edetessä. Nämä eivät vielä koko painollaan ole välittyneet heinäkuun alussa käynnistyneen (ja nyt raportoidun) Q3:n liikevaihto- ja tuloslukuihin. Yhtä kaikki, koko vuoden osalta tulevaisuuden näkymät osoittavat edelleen Helsingin pörssin suuryritysten liikevoittojen kasvutrendiä.

Poikkeuksen muodostaa Kone, jonka osalta koko vuoden liikevoittotason laskeminen viime vuodesta on pääteltävissä yrityksen Q3-raportissaan julkaisemien liiketoimintanäkymien mukaan. Lisäksi Wärtsilän ja Konecranesin osalta näyttäisi olevan koholla todennäköisyys sille, että liikevoitto saattaisi jäädä lähelle viime vuoden tasoa tai sen alle. Huomionarvoisesti osalla yrityksistä, kuten Telialla ja Wärtsilällä, liikevoiton koko vuoden kasvunäkymä vaatii ns. oikaistujen tai vertailukelpoisten lukujen käyttämistä.

4. Helsingin pörssin Q3:n osalta suurimmat liikevaihdon ja tuloksen kasvuprosentit on toistaiseksi nähty perusteollisuudella (mukaan lukien ”metsäteollisuus”, joka on vuosien aikana uudistunut merkittävästi), lääketeollisuudella ja osin myös konepajasektorilla (pois lukien tuloslaskusta raportoineet Kone ja Wärtsilä sekä maltillisen liikevoiton kasvun raportoinut Valmet). Positiivista mutta inflaation tasolle tai hieman sen alle jäävää liikevaihdon/tuottojen kasvua ovat osoittaneet mm. kaupan ala, teleoperaattorit ja pankkitoiminta. Näillä toimialoilla myös liikevoiton kasvu on jäänyt pääsääntöisesti inflaation tasolle tai hieman sen alle – mutta kuitenkin nimellisesti positiiviseksi Q3:lla suhteessa viime vuoden Q3:een.

On korostettava, että kaikki edellä listatut tuloskauden havainnot ovat jo ”markkinoiden tiedossa”, koska osavuosiraportit ovat julkaistut samanaikaisesti laajalle yleisölle, kuten asiaan kuuluu. Näin ollen edes jossain määrin tehokkailla markkinoilla Q3-tuloskauden verrattain rauhoittelevan sisältöinen tieto suurten suomalaisten pörssiyritysten nykyisestä kunnosta ei ole millään muotoa ylituottoa tarjoava ilmainen lounas. Olemmekin jo nähneet useita merkittäviä kurssipomppuja tulosraporttien julkaisupäivinä.

Henkilökohtaisesti tulkitsen Q3-raporttien keskeistä antia rauhoittelevana viestinä esimerkiksi ensi vuoden osinkokautta silmällä pitäen. Yhteenlasketusti (ainakin tähän asti) kasvava suuryritysten tuloskertymä saattaa tarjota usealle yritykselle jopa osingon kasvattamisen mahdollisuuden ensi keväänä, olettaen, etteivät maailmantilanne ja markkinatilanne muutu olennaisesti huonompaan suuntaan talven aikana. Ja kuten olemme 2020-luvulla kokeneet, ne todella voivat erinäisten seikkojen johdosta hyvinkin vielä muuttua. Mutta: toistaiseksi näyttää yritysten liiketoimintojen tasolla – ottamatta kantaa kurssikehitykseen – hieman paremmalta kuin pelkokertoimet ovat antaneet aihetta olettaa.

Alleviivaan, että edellä listattujen yleisen tason tuloskausihavaintojen valossa ei pidä tehdä mitään johtopäätöksiä yksittäisten sijoituskohteiden osalta. Esimerkiksi Venäjä-riippuvuudesta tänä vuonna kärsineet yritykset ovat lähtökohtaisesti aivan eri asemassa kuin suuryritykset keskimäärin. Myös niiden osingonmaksukyky on kysymysmerkki tästä eteenpäin. Lisäksi kuluttajatuoteyrityksillä – ja pörssin ”pienempien” yritysten osalta ainakin rakennussektorilla – näyttää olevan keskimäärin haasteellisempaa verrattuna tilanteeseen, jossa elävät kansainvälisesti toimivat ns. yrityksiltä yrityksille (B2B) myyvät pörssiyritykset. Näin on siksi, koska kotitalouksien ostovoima ja talousluottamus ovat koetuksella, mikä näkyy myös esimerkiksi kansainvälisten alustatalousyritysten mainostuottojen kehityskäyrissä.

Kolmantena havaintona Q3-tuloskausi ei ole muuttanut sitä lähtöasetelmaa, jossa viime kuukausien aikana noussut korkotaso asettaa edelleen painetta osakkeiden ”sallittaviin” arvostuskertoimiin, kuten P/E-lukuihin. Inflaation taltuttaminen ja korkojen nousupaineen vähentäminen ovat edelleen keskeisiä asioita. Neljäntenä havaintona tuloskaudella luvuistaan raportoi kymmenittäin myös Helsingin pörssin pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka eivät ole yllä olevassa yhteenvedossa mukana, mutta kuitenkin vaikuttavat osaltaan ns. suureen kuvaan.

Joka tapauksessa suomalaisten suuryritysten liiketoiminnot ovat kehittyneet viime kuukausina keskimäärin paremmin kuin reaalitalous, vaikka yritykset näkevät ja listaavat samoja riskejä kuin kotitaloudet. Jatkossa talouden yleisten kasvunäkymien heikentyminen – todennäköinen taantuminen –on omiaan vaikeuttamaan pörssiyritysten liiketoimintojen kannattavaa kasvua kuluvalla ja seuraavilla vuosineljänneksillä. Kuitenkaan syvä taantuma tai lama, joka monella korvien välissä nyt kuiskuttelee, ei Q3-katsausten valossa ole ainakaan vielä läsnä suurissa suomalaisissa pörssiyrityksissä.

Yli 100 000 kappaletta myyneiden sijoituskirjojen pakettitarjouskampanja on alkanut!

Nordnetin kautta tilattavissa sijoituskirjoissa on tarkasteltu sijoitusstrategioita Helsingin pörssin arvo-, kasvu-, laatu- ja pienyhtiöiden näkökulmista. Kuuden teoksen sijoituskirjapaketti on nyt tilattavissa Nordnetistä tarjoushintaan. Kirjat sisältävät pyynnöstä myös signeerauksen. Lue lisää ja tilaa omasi.

Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä välillisesti viitatuista yhtiöistä Nordean, Sammon, Fortumin, Nokian Renkaiden, Koneen ja Elisan osakkeita kirjoitushetkellä. Kirjoittaja ei sitoudu päivittämään tähän blogiin omistusmuutoksia tekstin julkaisun jälkeen. Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yrityksiin. Teksti ei myöskään ota kantaa tulevaan kehitykseen, vaan edustaa koontitietoa jo markkinoille julkaistusta informaatiosta. Informaatio on koostettu luotettavina pidetyistä lähteistä ja huolellisesti, mutta kirjoittaja ei vastaa mahdollisista virheistä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksensä perusteeksi tutustua omatoimisesti markkinainformaatioon. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, indekseistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta, indeksistä tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja, -suosituksia tai -kehotuksia, eikä sijoitustoiminnassa historia ole tae tulevista tuotoista. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Blogi sisältää Nordnetin markkinointilinkin.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommenttia
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit