Mitä markkinoilla seurataan Q4/2024 aikana?

Kalenterivuoden 2024 viimeinen neljännes käynnistyi kuluvan viikon tiistaina. Lähiaikoina pörssiyritykset tiedottavat kolmannen vuosineljänneksen tulosluvuistaan viestittäen myös loppuvuoden näkymistään. Mitkä markkinateemat ovat yksityissijoittajan kannalta keskeisimpiä loppuvuoden aikana?

Helsingin pörssin yleisindeksi laski sekä kalenterivuonna 2022 että kalenterivuonna 2023. Tänä vuonna yleisindeksi on kehittynyt toistaiseksi muutaman prosentin plussalla, ja on hyvin mahdollista, että parivuotinen laskutrendi päättyy. Loka-joulukuun aikana markkinoilla on kuitenkin useita tapahtumia, jotka voivat olla omiaan heiluttamaan markkinatunnelmia: Yhdysvaltain vaalit, korkomarkkinoiden muutokset ja niitä seuraavat osakemarkkinoiden arvostuskertoimien mahdolliset muutokset.

Yhdysvaltain presidentinvaalit

Kuluvana vuonna 2024 markkinat ovat seuranneet useita vaaleja: Intian parlamenttivaaleja, europarlamenttivaaleja ja juuri nyt Yhdysvaltain vaaleja. Järjestettiinpä Suomessa myös presidentinvaalit, joiden merkitys on kuitenkin erittäin rajallinen kansainvälisen talouden kannalta.

Seuraavaksi vuorossa ovat marraskuiset Yhdysvaltain vaalit. Osakemarkkinat kehittyivät selvässä nousussa Donald Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella. Rahapiirit ja yritykset saivat tuntuvia kevennyksiä verotukseen ja sääntelyyn. ”Amerikka ensin” -linjallaan Trump esiintyi kotimarkkinasankarina myös kauppasodan tantereilla.

Markkinahuomio kohdistuu tälläkin kerralla presidentin valinnan rinnalla osin myös senaatin valintaan. Harris ja republikaanienemmistöinen senaatti voisi johtaa lainsäädännön asteittaisiin muutoksiin. Puolestaan Trump ja demokraattien hallitsema senaatti voisi kangistaa päätöksiä. Toki muutkin yhdistelmät ovat mahdollisia ja lopulliset pörssireaktiot tiedetään vasta jälkikäteen.

Tehokkaat markkinat ovat jo hinnoitelleet vaaliehdokkaiden kannanottojen talousvaikutukset ja ehdokkaiden menestymisten todennäköisyydet. Yleisesti tiedossa ovat myös kannatuskyselyiden tulokset, antoipa sijoittaja niille itse uutis- tai viihdearvon. Pörssin ei pitäisi vaalien takia heilahdella dramaattisesti ilman todellisia juonenkäänteitä.

Kauhuskenaario olisi epävarmuus siitä, kuka on voittanut vaalit ja milloin valta saadaan kaikkien osapuolten hyväksymällä tavalla vaihtumaan tai pysymään. Kuinka monta kertaa äänet on laskettava uudelleen ja millä kaikilla foorumeilla vaalivilppiväitteitä on tarpeen selvitellä? Niinkin yksinkertainen asia kuin nopeasti saavutettava kiistaton vaalitulos voisi olla omiaan piristämään pörssitunnelmia.

Pohjimmiltaan Trumpin politiikka näyttäisi olevan Harrisin politiikkaa markkinamyönteisempää. Siitä huolimatta markkinoilla ei valvota öitä pohtimalla, onko Harris lintu vai kala. Hänen politiikkansa on koeponnistettu varapresidenttiaikana. Finanssipiirit eivät voi pitää kumpaakaan presidenttiehdokasta lähimainkaan pahimmasta päästä tulevana vaihtoehtona taloudelle. Keskeisintä on kiistattoman vaalivoittajan löytyminen sen sijaan, että jommankumman ehdokkaan tulisi ehdottomasti voittaa.

Markkinakorkojen laskun jatkuminen

Markkinakorot ovat pudonneet loppukesän ja alkusyksyn 2024 aikana. Suomalaisten asuntolainoista yleisesti tunnettu 12 kuukauden euribor-korko laski syyskuun aikana 3,09 prosentista 2,77 prosenttiin. Vuosi sitten syyskuun lopussa samainen korko oli 4,23 prosentissa. Laskua on siis tullut vuodessa lähes 1,5 prosenttiyksikköä.

Taustalla on kaksi asiaa: inflaation hidastuminen ja talouskasvunäkymän heikentyminen. Näiden yhdistelmä on saanut keskuspankit niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin laskemaan ohjauskorkojaan. Tämä nähtiin molemmilla puolin Atlanttia päättyneen syyskuun aikana. Koronlaskupäätöksiä ennakoiden markkinakorot – kuten 12 kuukauden euribor – kääntyivät selvään laskuun jo hieman aiemmin.

Vuonna 2025 korkojen odotetaan laskevan edelleen. Tällä hetkellä asiantuntijoiden valtavirta arvioi, että Euroopan keskuspankin (EKP) ohjauskorko voisi olla noin kahden prosentin tasolla ensi vuoden lopussa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eteenpäin katsova 12 kuukauden euribor-korko saattaisi hyvinkin laskea jo varsin pian lähelle kahden prosentin tasoa. Silti on syytä huomata, että markkinaodotukset voivat muuttua verrattain nopeasti, ja tämä koskee myös korkonäkemyksiä.

Retorinen kysymys kuuluu, missä määrin asuntokauppa tulee virkistymään korkojen laskun myötä, ja toisaalta kysymys kuuluu niinkin, missä määrin laskeneiden asuntolainakorkojen myötä vuodentakaiseen verrattuna muodostuvat ”säästöt” ohjautuvat kotitalouksien kulutuksen kasvuksi ja siten mahdollisesti myös pörssiyritysten kysynnän kasvuksi tästä eteenpäin (vertailukauteen nähden).

Osakemarkkinoiden arvostuskertoimet

Sijoittajalegenda Warren Buffettin sanotaan sanoneen, että korkojen nousu tekee omaisuuserien arvoille saman kuin painovoima tekee omenalle. Vastaavaa logiikkaa soveltaen korkojen laskun pitäisi piristää omaisuuserien arvonkehitystä. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten pörssiyritykset mahdollisesti kommentoivat yleisen korkotason laskua näillä hetkillä käynnistyvällä Q3-tuloskaudella. Yleensä yritykset eivät ota mitään kantaa oman osakkeensa arvostustasoon, mutta kommentteja saatetaan hyvinkin kuulla yritysten asiakkaiden näkymien muutoksista.

Keskeisimpiä taustasyitä korkojen laskun osakemarkkinoita piristävälle vaikutukselle ovat seuraavat:

1. Yritysten ja sijoittajien edullisempi lainarahoitus. Kun korkotaso laskee, on yritysten huokeampaa lainata rahaa investointeihinsa ja liiketoimintansa laajentamiseen. Matalammat rahoituskulut johtavat siihen, että katteista jää enemmän ns. viivan alle tulokseksi. Ja kun tulostaso kohoaa, nousee yleensä (pitkällä aikavälillä) myös yrityksen markkina-arvo.
   
2. Kulutuksen ja ostovoiman kasvu. Matalampi korkotaso merkitsee sitäkin, että yritysten tuotteiden ja palveluiden loppukäyttäjät (=siis ostajat) pystyvät lainaamaan kulutukseensa rahaa huokeammin. Tämä voi osaltaan lisätä kulutusta ja siten kohentaa yritysten myyntiä. Lisäksi erityisesti yritysasiakkaiden kohdalla ja suuremmissa investointihankkeissa korkotason noin 1,5 prosenttiyksikön lasku vuoden aikana on omiaan kohentamaan investointilaskelmien mielekkyyttä ja suurempienkin investointihankkeiden käynnistymistä.
   
3. Sijoituskohteiden keskinäinen houkuttelevuus. Lähihistoriaa heikommat uusien korkosijoitusten tuottonäkymät lähtökohtaisesti kohentavat ns. suuressa kuvassa riskillisten sijoituskohteiden – kuten yleisesti ottaen osakemarkkinoiden – suhteellista houkuttelevuutta. Tällainen trendi vähitellen kasvattaa kysyntää osakkeille eli yritysten omistamiselle. Ajatuksen tasolla korkomarkkina voi siis tuntua silloin houkuttelevalta, kun lähes riskittömästi on saatavissa esimerkiksi viiden prosentin korkotuotto, joka vaikkapa ylittää pörssiyritysten keskimääräisen osinkotuoton. Vastaavasti noin 2,5 prosentin korkotuotto ei välttämättä enää niin paljoa kiinnostakaan, jos osakemarkkinoilta on saatavissa selvästi korkeampi osinkotuotto yhdistettynä arvonnousun mahdollisuuteen (riskinottoa vastaan).

Tulevaisuus toteutuu aina epävarmana ja usein vastoin ennakko-odotuksia. Siitä huolimatta valistunut arvaus on tällä hetkellä sen suuntainen, että perusskenaariossa osakesijoittajan vaikeimmat vuodet ovat jääneet taakse. Korkotason lasku yhdistettynä jossain vaiheessa vähitellen elpyvään yleiseen talouskehitykseen olisi laajassa katsannossa omiaan piristämään taloudellista toimeliaisuutta ja omaisuuserien markkina-arvoja. Jo nyt nähty korkojen lasku on nostanut Helsingin pörssin yleisindeksin takaisin yli 10000 pisteen, mutta pitkäkestoisempi nousu edellyttäisi suomalaisten pörssiyritysten pääsemistä kiinni tuloskasvun uralle. Tätä koskevat kommentit ovat kotimaisen yksityissijoittajan näkökulmasta keskeisiä käynnistyvällä Q3-tuloskaudella.

—

Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yrityksiin. Teksti ei myöskään ota kantaa tulevaan kehitykseen. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yrityksistä, indekseistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta, indeksistä tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja, -suosituksia tai -kehotuksia, eikä sijoitustoiminnassa historia ole tae tulevista tuotoista. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).