Vuoden 2025 sijoitusnäkymät

Helsingin pörssin yleisindeksillä on nyt takanaan kolme peräkkäistä laskutrendille päätynyttä kalenterivuotta. Elo-syyskuun 2021 edellisen noususyklin kurssihuipuista yleisindeksin pisteluku on tähän päivään mennessä pudonnut noin 30 prosenttia.

Tilanne muuttuu sijoittajan reaalituoton kannalta vielä heikommaksi tarkasteltaessa viimeisten reilun kolmen vuoden inflaatiota. Rahan arvo on heikentynyt kumulatiivisesti elo-syyskuun 2021 jälkeen reilut 15 prosenttia. Kun tämän yhdistää yleisindeksin nimelliseen kehitykseen Helsingissä, päätyy yksinkertaistaen lopputulemaan, jossa Suomi-sijoittajan pörssilistatun osakevarallisuuden reaaliarvo on romahtanut reilussa kolmessa vuodessa työlukuna noin 45 prosenttia.

Kysymys kuuluu, olisiko positiivinen käänne odotettavissa alkaneena vuonna 2025?

Listaan tässä blogimerkinnässä muutamia jo pörssivuoden alussa tiedossa olevia keskeisiä muuttujia, joiden kehitys todennäköisesti vaikuttaa alkaneen kalenterivuoden kulkuun taloudessa ja sijoitusmarkkinoilla.

1. Suomalaisen kotitalouden ostovoiman kääntyminen kasvuun

Ostovoima kääntyi vuoden 2024 aikana kasvuun melkein kaikilla perheillä suomalaisissa kotitalouksissa. Taustalla olivat vuodet 2021, 2022 ja 2023, jolloin inflaatio laukkasi pahimmillaan lähes 40 vuoden huippulukemissaan, ja palkankorotukset jäivät inflaatiovauhdista merkittävästi. Samanaikaisesti erityisesti asuntovelallisten lainakorot nousivat, mikä nakersi kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia entisestään.

Päättyneenä vuonna 2024 suomalaisen kotitalouden ostovoiman kurjistuminen taittui. Tämä johtui ennen kaikkea inflaation tuntuvasta hidastumisesta. Erityisesti vuoden jälkipuoliskolla myös lainojen viitekorot putosivat tuntuvasti.

Alkaneena vuonna 2025 on mielenkiintoista nähdä, missä määrin inflaation taittuminen ja vähentyneet korkokustannukset välittyvät yleisesti talouteen kasvaneena kulutuskysyntänä. Pörssin toimialoista tämä saattaa vaikuttaa esimerkiksi rakentamiseen ja kaupan alaan. Sijoittajan on kuitenkin syytä havaita, että lähtökohtaisesti verrattain tehokkailla arvopaperimarkkinoilla kuluttajakysynnän orastavaa piristymistä on oletettavasti jo pyritty sijoittajien toimesta ennakoivasti hinnoittelemaan kurssitasoihin.

2. Keskuspankkien rahapolitiikka ja inflaatio

Keskuspankkien, kuten Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) ja Euroopan keskuspankin (EKP), rahapolitiikka vaikuttaa edelleen voimakkaasti osakemarkkinoihin. Vuosina 2022 ja 2023 sijoitusmarkkinat kohtasivat kiristyvän rahapolitiikan nousevine korkoineen. Kun riskitön korkotuotto koheni, väheni riskillisten osakesijoitusten suhteellinen houkuttelevuus. Samalla tietenkin korkokustannusten kallistuminen vaikutti tosielämässä myös kotitalouksien ja yritysten investointihalukkuuteen kielteisesti.

Vuonna 2024 rahapolitiikassa nähtiin käänne käytännössä kaikilla keskeisillä länsimarkkinoilla. Yhdysvaltain osakemarkkinat piristyivät teknologiasektorin johdolla keskuspankkipolitiikan keventymisestä. Sen sijaan Helsingin pörssissä ilo jäi lyhytkestoiseksi indeksikehityksen käännyttyä takaisin laskevalle uralle vuoden loppua kohden.

Vuonna 2025 osakemarkkinat odottavat yleisen korkotason laskutrendin maltillista jatkumista. Toteutuessaan tämä lähtökohtaisesti tukisi suuressa kuvassa osakkeiden arvostustasoja. Erityisen nopea korkojen lasku voisi kuitenkin kääntyä niin sanotusti itseään vastaan markkinoiden tulkitessa keskuspankin viestin siten, että yleinen talouskasvunäkymä on hiipumassa kohti taantumaa. On siis todennäköisesti sijoitusmarkkinoiden kannalta selvästi parempi vaihtoehto, että korot laskevat vähitellen rauhoittuvan inflaation vuoksi, eikä siksi, koska taloutta pitäisi yleisesti elvyttää.

3. Globaalit geopoliittiset jännitteet

Donald Trump aloittaa lähiaikoina toisen presidenttikautensa Yhdysvalloissa. Asia ei ole merkitykseltään vähäinen, sillä Yhdysvallat on edelleen maailman suurin yksittäinen kansantalous. Samalla se on länsimaisille yrityksille – kuten suomalaisille pörssiyrityksille – tyypillisesti suuri vientimarkkina.

Jos ei kansainvälisen liiketoiminnan harjoittaminen ole ollut tähänkään asti helppoa suomalaisyrityksille, ei se perusolettaman mukaan ole ainakaan yhtään helpompaa lähivuosina. Trumpin politiikka edustaa Amerikka ensin -linjaa, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että muualla valmistetut tuotteet voivat kohdata kohoavia tuontitulleja ja muita kilpailun rajoitteita. Aika näyttää, mitkä keinot toteutuvat.

Alkavalla Trumpin aikakaudella sijoitusmarkkinoiden vaikuttavat todennäköisesti myös maantieteelliset geopoliittiset konfliktit, joita aloittava presidentti on ainakin osin aikonut ratkoa nopeastikin. Maantieteellisillä konflikteilla voi olla suoria vaikutuksia esimerkiksi inflaation kehitykseen, mutta vielä varmemmin niillä voi olla vaikutuksia sijoitusmarkkinoiden yleisiin tunnelmiin ja riskikokemuksen kehityskaareen.

Suomalaisen yksityissijoittajan kannattaa siis myös alkaneena vuonna 2025 pohtia omista lähtökohdistaan käsin tarvetta sijoitusten maantieteelliseen hajautukseen. Jos omaisuudesta valtaosa on jo Suomessa (omistusasunto ja pörssiosakkeita), työpaikka on Suomessa, eläkejärjestelmä on Suomessa ja julkisen sektorin palveluiden saanti on riippuvaista Suomesta, niin onko välttämättä mielekästä tehdä säästöillään lisäsijoituksia vain Suomeen?

4. Talouden kasvunäkymät

Inflaatiovauhdin laantumisen jatkuminen ja talouskasvun elpyminen ovat tärkeitä tekijöitä sijoitusmarkkinoille. Jos inflaatio on korkea ja talous kasvaa heikosti, se voi luoda epävarmuutta osakemarkkinoilla. Jos taas inflaatio hallitaan ja talous alkaa kasvaa vakaasti, se voi tukea osakkeiden arvonkehitystä.

Suomessa ja euroalueella näyttää sijoitusvuoden 2025 alussa siltä, että taloussyklin pahin vaihe saattaa olla jo taaksejäänyttä elämää. Sijoittajalle tämä ei kuitenkaan vielä ole itsessään erityinen ilouutinen. Alkaneena vuonna pitäisi nimittäin löytää katalyyttejä, jotka kääntävät yleisen talouskehityksen ja sitä kautta toivottavasti myös arvonkehityksen takaisin kasvu-uralle. Nämä katalyytit ovat toistaiseksi lähinnä halventuvan lainarahan hinnan varassa.

Samaan aikaan – ilman liiallista pelottelua – euroalueella kytee mahdollinen uusi kriisi. Sisäpolitiikka on jossain määrin solmussa esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa eli kahdessa tärkeässä euromaassa. Erityisesti Ranskan osalta markkinoilla seurataan varsin tarkasti myös valtion velkakestävyyttä. Saksan teollisuuden heikko vire tuskin voi olla vaikuttamatta suomalaisyritysten vientinäkymiin. Heikkouksien maalailemisesta huolimatta perusskenaario kuitenkin on, että tilanne pysyy hallinnassa ja elpyminen käynnistyy jossain vaiheessa hallitusti.

Eurokriisin uutta tulemista ei kuitenkaan voi täysin sulkea pois pelikirjasta pörssivuonna 2025. Vaikka historia ei ole tae tulevista tuotoista osakemarkkinoilla, on mahdollista todeta aiemmista kriiseistä, että esimerkiksi pankkisektorin osakkeet ovat reagoineet voimakkaasti laajoihin systeemisen tason uhkakuviin. Kolikon valoisampi puoli tässä on, että uuden eurokriisin huolen mahdollisesti väistyessä kyseinen sektori saattaa myös hyötyä koetun riskitason vähentymisestä alkaneena vuonna.

5. Markkinapsykologia

Sijoitustuottojen ennakointi on käytännössä mahdotonta varsinkin lyhyellä aikajänteellä, kuten yksittäisen pörssivuoden osalta. Edellä listatut keskimäärin rationaaliset markkinamuuttujat vaikuttanevat osaltaan koko vuoden tuottokehitykseen, mutta merkittävä rooli lopullisessa kehityksessä tulee olemaan myös markkinapsykologian muutoksilla.

Suurten sijoittajien, kuten eläkerahastojen ja vakuutusyhtiöiden, rahavirtojen liikkeet voivat vaikuttaa osakemarkkinoihin. Jos institutionaaliset sijoittajat siirtyvät massiivisesti pois osakkeista muihin omaisuuslajeihin, se voi luoda paineita osakkeiden hintoihin. Sama ilmiö tietenkin saattaa toimia myös käänteisesti. Helsingin pörssin osalta erityisen merkityksellinen on kansainvälisten sijoittajien liikehdintä.

Yhteenvetona Helsingin pörssi on siirtynyt sijoitusvuoteen 2025 kolmen heikon kalenterivuoden lähtötilanteesta. Osa perinteisimmistä arvonmäärityksen mittareista osoittaa, että keskimäärin suomalaiset pörssiosakkeet hinnoitellaan nyt hieman alle pitkän aikavälin keskiarvojensa. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä korostaa, ettei tämä vielä itsessään lupaile tuottoja: matalampi arvostus voi olla perusteltua pysyvästi heikomman kasvunäkymän tai vaikkapa aiempaan nähden pitkäkestoisesti kohonneen riskitason vuoksi.

Taloudessa ja pörssissä pahin suhdannevaihe saattaa olla takana, mutta uusi tuntuva ja pitkäkestoinen nousu edellyttänee talouden ja tulosten kasvunäkymän piristymistä. Ainoastaan säästämällä kasvunäkymä tuskin kirkastuu, vaikka säästöjäkin tarvitaan. Teknologiasta ja tekoälystä puhutaan paljon, ja kehitystä niillä osa-alueilla varmasti tarvitaan niin yrityksissä kuin yhteiskunnassakin. Kilpailu tulee kiristymään entisestään geopolitiikan areenoilla, mutta myös yritysten välillä – usein perinteiset toimialarajat rikkoenkin.

Eräänlaista perspektiiviä antaa se tosiasia, että yksittäiset yhdysvaltalaiset teknologiayritykset tekevät tällä hetkellä kolmessa kuukaudessa enemmän tulosta kuin koko Helsingin pörssilista vuodessa yhteensä. Tämä ei ole millään muotoa sijoitusneuvo tai -suositus, mutta sijoittajan on hyvä ymmärtää, että kaikki markkinaheilahtelut eivät ole välttämättä vain suhdanteista johtuvia. Henkilökohtaisesti paras arvaukseni on, että sijoitusten maantieteellinen hajauttaminen on vuonna 2025 vähintään yhtä tärkeää kuin se on ollut viime vuosina.

Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yrityksiin. Teksti ei myöskään ota kantaa tulevaan kehitykseen. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yrityksistä, indekseistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta, indeksistä tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja, -suosituksia tai -kehotuksia, eikä sijoitustoiminnassa historia ole tae tulevista tuotoista. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).