Jukka Oksaharju
Kalenterivuoden 2024 viimeinen neljännes on ylittänyt puolivälinsä. Helsingin pörssin yleisindeksi on matkalla kohti kolmatta peräkkäistä laskuvuottaan noin neljän prosentin laskullaan vuoden alusta.
Miten trendi voisi kääntyä jälleen nousevaksi?
Helsingin pörssin yleisindeksi laski sekä kalenterivuonna 2022 että kalenterivuonna 2023. Tänä vuonna yleisindeksi on kehittynyt toistaiseksi noin neljä prosenttia miinuksella, ja alkaa näyttää epätodennäköiseltä, että parivuotinen laskutrendi päättyisi.
Optimisti kuitenkin sanoisi, että osinkoineen Helsingin pörssi on päättyvän vuoden osalta jotakuinkin nollakokonaistuotossa. Tämä tuskin kuitenkaan muuttaa yhdenkään sijoittajan mielestä suurta kuvaa siitä, että arvonluonnin osalta kotimaisilla osakemarkkinoilla on vierähtänyt kolmas ”välivuosi”.
Lisäksi on huomioitava, että loppuvuoden eli muutaman seuraavan viikon aikana markkinoilla on vain rajallinen määrä niin sanotusti ennakoituja tapahtumia, kuten keskuspankkien korkokokouksia, jotka voisivat olla omiaan heiluttamaan markkinatunnelmia suuresti. Toki ainahan jonkin kulman takaa voi myös ilmaantua ennakoimattomia tapahtumia.
Eurooppa kohtasi geo- ja sisäpoliittisia ongelmia
Marraskuussa markkinat saivat tiedon Donald Trumpin tulevasta toisesta kaudesta Yhdysvaltain presidenttinä. Yleisesti ottaen osakemarkkinat kehittyivät selvässä nousussa Donald Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella. Rahapiirit ja yritykset saivat tuntuvia kevennyksiä verotukseen ja sääntelyyn. ”Amerikka ensin” -linjallaan Trump esiintyi kotimarkkinasankarina kauppasodankin tantereilla.
Trumpin tuoreen toisen vaalivoiton jälkeen pörssikehitys erkaantui selvästi mantereesta riippuen. Yhdysvalloissa suurten yritysten osakeindeksit kohosivat viikossa Trumpin vaalivoiton jälkeen noin kuusi prosenttia ja pienyritysten kehitystä kuvaava Russell 2000 -indeksi jopa kahdeksan prosenttia. Sen sijaan Euroopassa esimerkiksi Helsingin pörssi laski kolme prosenttia samalla ajanjaksolla.
Amerikka ensin -politiikka koetaan siis tällä kertaa aiempaa voimakkaammin eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä haastavaksi politiikaksi. Tämän lisäksi syksyn kääntyessä vähitellen alkavaksi talveksi useissa Euroopan maissa on havahduttu geopolitiikan kahden rintaman (Venäjä ja Yhdysvallat) haasteiden ohella myös sisäpoliittisiin ongelmiin. Niiden ajoitus tuskin voisi olla huonompi.
Markkinakorkojen lasku on jatkunut
Markkinakorot ovat pudonneet syyskuun 2023 korkotasosta, joka nykyisessä korkosyklissä näyttää jääneen huipputasoksi. Suomalaisten asuntolainoista yleisesti tunnettu 12 kuukauden euribor-korko käväisi syyskuun 2023 aikana 4,2 prosentissa. Nyt noin 15 kuukautta myöhemmin samainen korko on enää 2,4 prosenttia. Laskua on siis tullut vuodessa noin 1,8 prosenttiyksikköä – eli suhteellisesti prosenteissa laskettuna reilut 40 prosenttia.
Taustalta löytyy kaksi asiaa: inflaation hidastuminen ja talouskasvunäkymän heikentyminen. Näiden yhdistelmä on saanut keskuspankit niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin laskemaan ohjauskorkojaan ja viestimään koronlaskujen jatkosta varsin suorasanaisesti. Tulevia koronlaskupäätöksiä ennakoiden markkinakorot – kuten 12 kuukauden euribor – ovat laskeneet jo selvästi alle keskuspankkien nykyisten ohjaus- ja talletuskorkotasojen. Markkinat siten odottavat keskuspankeilta lisää koronlaskuja lähiaikoina.
Vuonna 2025 konsensus odottaa korkojen laskevan edelleen, joskin perusskenaariossa päättyvänä kalenterivuonna 2024 nähtyä tahtia selvästi rauhallisempaa tahtia. Tällä hetkellä asiantuntijoiden valtavirta arvioi, että Euroopan keskuspankin (EKP) ohjauskorko voisi olla hieman alle kahden prosentin tasolla ensi vuoden lopussa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eteenpäin katsova 12 kuukauden euribor-korko saattaisi hyvinkin laskea jo varsin pian lähelle kahden prosentin tasoa. Silti on syytä huomata, että markkinaodotukset voivat muuttua nopeasti, ja tämä koskee myös korkonäkemyksiä.
Sekin on hyvä havaita, että erityisen nopea ja tuntuva korkojen lasku voi myös kääntyä osin sijoittajaa vastaan. Siinä missä niin sanotun riskittömän korkotuoton heikentyminen lähtökohtaisesti kohentaa riskillisten osakkeiden suhteellista houkuttelevuutta laajassa katsannossa, voi korkotason romahdus samanaikaisesti kuitenkin viestiä talousnäkymän sumentumisesta, mikä osaltaan tietää huonoa pörssiyritysten liiketoimintojen (kasvu)näkymille.
Retorinen kysymys kuuluu, missä määrin asuntokauppa tulee virkistymään korkojen laskun myötä, ja toisaalta kysymys kuuluu niinkin, missä määrin laskeneiden asuntolainakorkojen myötä vuodentakaiseen verrattuna muodostuvat ”säästöt” ohjautuvat kotitalouksien kulutuksen kasvuksi ja siten mahdollisesti myös pörssiyritysten kysynnän kasvuksi tästä eteenpäin (vertailukauteen nähden).
Näihin korko”säästöihin” on syytä suhtautua varauksella, sillä korot laskeneet toistaiseksi vasta alle puolet siitä, mistä ne lähtivät reilut 2,5 vuotta sitten nousemaan. Toisin sanoen viimeisten kolmen vuoden yhteenlasketut korkomuutokset eivät todellakaan edusta ”säästöjä”, vaan korkomenojen selvää kasvua. Yhtä kaikki, vuodentakaiseen nähden tilanne on kuitenkin helpottanut. Ensi vuosi näyttää rakennusalan lisäksi esimerkiksi kaupan alalla, miten korkotason lasku välittyy kulutuskysyntään.
Mikä kääntäisi Helsingin pörssin yleisindeksin suunnan ylöspäin?
Sijoittajalegenda Warren Buffettin sanotaan sanoneen, että korkojen nousu tekee omaisuuserien arvoille saman kuin painovoima tekee omenalle. Vastaavaa logiikkaa soveltaen korkojen laskun pitäisi piristää omaisuuserien arvonkehitystä. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten pörssiyritykset mahdollisesti kommentoivat yleisen korkotason laskua antaessaan ensi vuoden näkymänsä pääosin tammi-helmikuun aikana. Yleensä yritykset eivät ota mitään kantaa oman osakkeensa arvostustasoon, mutta kommentteja saatetaan hyvinkin kuulla yritysten asiakkaiden näkymien muutoksista.
Toisaalta sekin on huomionarvoista, että Helsingin pörssin yleisindeksi käväisi syyskuussa lähes 10400 pisteen tasossa, kun korkojen laskutrendi voimistui. Korkotason lasku ei kuitenkaan kauaa pitänyt yleisindeksiä tuolla tasolla, vaan joulukuun toisella viikolla pisteluku oli valahtanut taas 9600 pisteen tasolle. Laaja sijoittajayleisö siis painottaa tällä hetkellä enemmän heikentyneeksi koettua talouden kasvunäkymää kuin riskittömän korkotuoton laskua osakkeiden arvostuksia arvioidessaan.
Tulevaisuus toteutuu aina epävarmana ja usein vastoin ennakko-odotuksia. Siitä huolimatta valistunut arvaus on nyt sen suuntainen, että perusskenaariossa suomalaisen osakesijoittajan vaikeimmat vuodet ovat jäämässä taakse. Korkotason lasku yhdistettynä jossain vaiheessa vähitellen elpyvään yleiseen talouskehitykseen olisi laajassa katsannossa omiaan piristämään taloudellista toimeliaisuutta ja omaisuuserien markkina-arvoja niiltä osin, kun omaisuuserien kilpailuetu- ja kyky ovat yhä tallella.
Vaikka päättyvän vuoden 2024 aikana koettu korkojen lasku ei ole pysyvästi nostanut Helsingin pörssin yleisindeksiä takaisin yli 10000 pisteeseen, on sijoittajalla edelleen mahdollisuus nähdä yleisindeksin piristyminen pitkäkestoisempaan nousuun suomalaisten pörssiyritysten pääsemisellä kiinni selvälle tuloskasvun uralle.
Tässä onnistuminen ei ole tulevana vuonna 2025 mikään itsestäänselvyys mm. Trumpin kauppapolitiikan ja yhdysvaltalaisten teknologiayritysten kilpailuetujen vuoksi. Suomalaiset pörssiyritykset saavat jatkossa tehdä entistäkin hikisemmän työn vallatakseen asiakkaita maailmalta, eikä suuri osa yrityksistä siinä todennäköisesti onnistu.
Osakepoimija voi kuitenkin pyrkiä metsästämään vuosien ajan madelleesta Helsingin pörssistä niitä yrityksiä, joiden tuotteita ja palveluita maailmalla jatkossa kaivataan kilpailijoiden vastaavia enemmän. Tämä tietenkin edellyttää sijoittajan omaa analyyttista harkintaa ja näkemyksen ottamista. Osakesalkun kokonaisriskiä kannattanee pohtia maantieteellisen hajautuksen kautta myöskin ensi vuonna.
—
Joulun pakettitarjouskampanja on nyt alkanut! Yli 100 000 kappaletta myyneiden seitsemän sijoituskirjan paketin saa alehinnalla Nordnetistä vuoden loppuun asti!
Nordnetin kautta tilattavissa sijoituskirjoissa on tarkasteltu sijoitusstrategioita Helsingin pörssin arvo-, kasvu-, laatu- ja pienyhtiöiden näkökulmista. Seitsemän teoksen sijoituskirjapaketti on nyt tilattavissa Nordnetistä tarjoushintaan. Kirjat sisältävät pyynnöstä myös signeerauksen. Lue lisää ja tilaa omasi.
—
Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yrityksiin. Teksti ei myöskään ota kantaa tulevaan kehitykseen. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yrityksistä, indekseistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta, indeksistä tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja, -suosituksia tai -kehotuksia, eikä sijoitustoiminnassa historia ole tae tulevista tuotoista. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).
