Myy tappiolla, älä voitolla

Lueskelin maaliskuussa kolmanteen kertaan Burton G. Malkielin viihdyttävän sijoituskirjan Sattuman kauppaa Wall Streetillä. Vaikka kirja kuvaa indeksisijoittamisen ilmiötä, on siinä monia hyödyllisiä ja rahanarvoisia ajatuksia myös pitkäjänteiselle arvosijoittajalle. Varsinkin kappale, jossa Malkiel perustelee ”let the profits run” -taktiikan noudattamisen järkevyyttä markkinapsykologian ja verotuksen kautta, on erityisen arvokas. Tiivistän tässä merkinnässä Malkielin esittämän johtoajatuksen listauksen muodossa. Näitä teemoja olen käsitellyt tällä blogipalstalla aiemminkin, mutta siitä taitaa olla jo useampi vuosi aikaa.

Kirjoitus on julkaistu vuonna 2017 Nordnetin osakestrategin nimissä Nordnet Blogissa ja siirretty Nordnet Kouluun 2025.

1. Tappion pelko sumentaa harkintakyvyn

Henkisellä puolella sijoitustappion tuottama mielipaha tuntuu Malkielin mukaan usein suuremmalta kuin voiton realisoinnista saatava nautinto. Tästä johtuen Malkiel olettaa, että sijoittajat ottavat paradoksaalisesti suurempia riskejä välttääkseen tappioita kuin saadakseen voittoja. Lähtökohdasta johtuen moni sijoittaja istuu liian pitkäkestoisesti katastrofaaliseksi osoittautuneen sijoituksensa päällä, odottaen kurssin toipumista vähintään hankintahintaan. Katkaisemalla tappiot ajoissa varat voisi laittaa tuottamaan uuteen kohteeseen välittömästi.

2. Virheen myöntämisen tuska estää järkevän toiminnan

Malkielin mukaan sijoittajat eivät kuitenkaan käytännössä innostu myymään sellaisia osakkeita ja rahastoja, joiden markkina-arvo on laskenut hankintahinnasta (tai paljon viime aikoina). Mikäli sijoittaja realisoisi tappion salkkunäkymästä kirjanpitoon asti, hän tekisi samalla kirjallisen tunnustuksen virhearviostaan sijoitustoiminnassa. Psykologisesti on parempi sysätä syy tappiollisesta sijoituksesta yleisen markkinatilanteen piikkiin ja jäädä odottelemaan sen korjautumista (joka ei aina nosta osaketta, jos liiketoiminnan kilpailuetu katosi).

3. Voittojen kotiutus vääristää salkun laatua

Edeltävän kolikon kääntöpuolelta useat sijoittajat ovat valmiita myymään ilman tunnontuskia voitollisia sijoituksia, koska Malkielin mukaan tämä tarjoaa heille mahdollisuuden nauttia oikeassa olemisen ilosta. Valitettavasti tämän psykologian kääntöpuolella on se, että voitolliset sijoitukset kotiuttamalla ja tappiollisia salkussa suojelemalla sijoitusportfolion sisältö muuttuu ajan mittaan heikkolaatuiseksi. Sen sijaan ”myy tappiolla, älä voitolla” -suositus johtaa salkkuun, jonka koko sisältö on voitollinen – ja suuret tappiot loistavat todennäköisesti poissaolollaan, kun virheet on ajoissa myönnetty ja tappiot katkaistu.

Oma kommentti: Edellä esitetyt näkökohdat huomioiden on tarvetta korostaa, että monessa tapauksessa on sittenkin järkevää pysytellä myös laskeneen osakkeen omistajana. Näin on erityisesti silloin, kun kurssilaskun syy on selvästi yhtiön ulkoinen, tilapäinen tai ainakin ajan kanssa korjattavissa oleva. Joka tapauksessa on syytä tarkastella kriittisesti, saattaako kurssipudotus liittyä rakenteelliseen kilpailutilanteen tai toimialan ansaintamallin muutokseen. Jos näin on, kannattaa sijoittajan yleensä ottaa jäljellä olevat (ja yleensä pikavauhdilla kutistuvat) rahat ja juosta täysin päinvastaiseen suuntaan.

4. Myymättömyys on uusi ostopäätös

Malkielin mukaan on ilmeistä, että mikäli sijoittaja myy osakkeen kurssilaskun aikana mutta osake tämän toimenpiteen jälkeen nousee, kasvaa sarvi otsassa vähintään kaksinkertaiseksi. Psykologian näkökulmasta on kuitenkin oltava itselleen siinä mielessä rehellinen, ettei sijoittaja makuuta salkussa tappiollisia yhtiöitä (ja sijoituksia) vain siksi, että myyntihetkeä välttelemällä voisi väistää sijoitustappion. Todellisuudessahan paperilla oleva tappio on yhtä todellinen varojen menetys kuin realisoitukin tappio.

Oma kommentti: Kun edeltävän esittää toisesta näkökulmasta kärjistäen, voidaan sanoa Malkielia soveltaen, että päätös olla myymättä osaketta on täsmälleen sama asia kuin päätös ostaa osaketta uudestaan sama määrä tarkasteluhetken osakekurssilla. Toisin sanoen tietoinen päätös pitää tappiollinen osake salkussa vastaa karkeasti uuden vastaavan sijoituksen tekemistä yhtiöön. Tässä luonnollisesti jää huomioimatta verotuksen mahdolliset vaikutukset, mutta psykologian osalta esimerkki on havainnollistava.

5. Tappioiden hyödyntäminen veroetuna

Myy tappiolla -suosituksella on myös yksi keskeinen verotuksellinen etu. Mikäli sijoittajalla on nyt pääomatuloja, tarjoaa tappiollisen sijoituksen realisoiminen mahdollisuuden keventää muista sijoituksista maksettavaa verotaakkaa ja lievittää siitä johtuvaa kärsimystä (joka on ennen kaikkea henkinen Malkielin mukaan).

6. Voittojen lykkääminen maksimoi korkoa korolle -hyödyn

Älä myy voitolla -suosituksella on Malkielin mukaan myös verotuksellinen ja korkomatematiikkaankin liittyvä etunsa. Voitollisten sijoitusten realisoiminenhan lähtökohtaisesti kasvattaisi sijoittajan välittömästi maksuun päätyvää verotaakkaa. Samalla se myös usein heikentäisi sijoittajan hyötyä korkoa korolle -ilmiöstä, kun tuotoista maksetaan veroa matkan keskivaiheilla. Pitämällä nousijaosakkeet sijoittaja saa valtiolta nollakorkoista lainaa myös sille korvamerkitylle osalle kurssinousua, joka menisi veronmaksuun.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Historiallinen tuotto ei ole koskaan tae tulevasta, ja sijoituspääoman voi menettää kokonaan.