Osinkosijoittaminen käytännössä

Jokakeväinen ”osinkokiima” on juuri nyt kovimmillaan, ainakin suomalaisiin osakkeisiin sijoittavilla osinkosijoittajilla. Talousjulkaisut ovat täynnä listoja yrityksistä, jotka tarjoavat suurimmat osinkotuottoprosentit tai kasvattavat eniten osinkojaan edellisvuodesta. Sijoittajat voivat hieroa käsiään jokavuotisen palkkapäivän koittaessa. Moni mietti varmasti pitäisikö vielä viime hetkellä ennen osingon irtoamista tehdä lisäpanostuksia. Kuitenkin ennen hätiköityjä ratkaisuja kannattaa pysähtyä hetkeksi ja miettiä omia sijoitustavoitteitaan – ja sen myötä osinkosijoitusfilosofiaansa.

Osinkosijoittaminen on ollut jo kauan suosittua osakesijoittajien keskuudessa. Yksi syy on varmasti ollut sen konkreettiset käsiin jäävät tulokset. Eli sijoittajalla on mahdollisuus saada riihikuivaa rahaa sijoituksestaan vuosittain, puolivuosittain, vuosineljänneksittäin tai jopa kuukausittain riippuen kyseisen yrityksen osingonjakopolitiikasta. Ei voi olla ajattelematta, että tällä toiminnalla useat sijoittajat ovat enemmän tai vähemmän nopean tuoton perässä. Helposti hämärtyy sijoittamisen ja varsinkin osinkosijoittamisen pitkän tähtäimen perusperiaatteet.

 

Mikä osinko ja sen jakaminen tarkoittavat?

Aluksi on ehkä hyvä tarkastella lyhyesti mitä yrityksen osingonjako on ja mistä osinkoina jaettavat varat muodostuvat. Osinko on yrityksen omistajilleen jakama voitto-osuus. Voitto-osuus sana jo kertoo, että yrityksen on kyettävä tekemään voittoa, jotta sillä olisi osingonjakokelpoisia varoja. Suomessa osakeyhtiö voi jakaa osinkoa, jos sillä on vapaata omaa pääomaa, käytännössä yleensä edellisiltä tilikausilta kertyneitä voittoja. Osingonjako ei saa vaarantaa yhtiön maksuvalmiutta. Osingonjaosta päättää yleensä osakeyhtiön yhtiökokous hallituksen esityksestä. Täytyy aina muistaa, että osinkoa ei voida pidemmän päälle osakkeenomistajille jakaa, jos yhtiö ei harjoita voitollista liiketoimintaa.

Juuri nyt tiedotusvälineissä pyörivät jutut rakentuvat usein mahdollisimman suurien osinkotuottojen ympärille. Näissä jutuissa pääsääntöisesti verrataan yhtiöiden kyseisen yhden vuoden osinkotuottoja keskenään.

Osinkotuotto = osakekohtainen osinko / yrityksen osakekurssi

Kuitenkin yhden vuoden osaketuotto on kovin epävarma ja lyhytaikainen mittari valita osinko-osakkeita. Sekä taloudessa että yksittäisessä yrityksessä tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa pörssikursseihin rajustikin. Usein vielä, ainakin teoriassa, yhtiön osakekurssi laskee pörssissä osingon maksun verran. Yhden vuoden osinkotuoton maksimointi johtaa helposti sellaisiin yhtiöihin sijoittamiseen, joilla ei osingon maksun jälkeen juuri riitä voittovaroja tulevaan kasvuun investoimiseen. Yrityksen tuloksentekokyky vaikuttaa viimeistään pitkällä aikavälillä myös sen osingonjakomahdollisuuksiin.

Jotta osinkosijoittaminen olisi menestyksekästä, pitää sijoituskohteena olevan yhtiön olla pitkällä tähtäimellä vakaa ja tuottava. Yrityksen osingonmaksukyvyn säilyttäminen ja mieluimmin tasainen kasvattaminen edellyttävät, että yritys pystyy tuottamaan myös tasaisesti kasvavaa kassavirtaa, mikä on osingonmaksun pohjana. Parhaimpia sijoituskohteita ovat laatuyhtiöt, jotka kasvattavat maksamaansa osakekohtaista osinkosummaa vuosi toisensa jälkeen.

Tuleva osinkotuotto % = osinkotuotto % + osinkojen kasvu %

Tuottavallakin yrityksellä pitää olla tilaa kasvattaa osinkoja ja samalla riittävästi varoja investoida tulevaan kasvuun. Tällöin osingonjakosuhde muodostuu tärkeäksi. Alhaisempi osingonjakosuhde antaa yritykselle pelivaraa niin osingon kasvattamiselle kuin puskuria huonomman tuloksen jälkeen osingon säilyttämiselle. Jos lähes kaikki voittovarat maksetaan osinkoina ulos osakkeenomistajille, niin yritykselle ei jää varoja rahoittaa liiketoimintansa kehittämistä ja kasvamista tulevaisuudessa. Joinakin yksittäisinä huonoina vuosina yritys voi rahoittaa osinkonsa ylijäämä kassasta tai velkaa ottamalla, mutta tämä tie on nopeasti kuljettu loppuun.

Osingonjakosuhde = osakekohtainen osinko / osakekohtainen tulos

 

Miksi olen osinkosijoittaja?

Kaikessa sijoittamiseen liittyvässä sijoittajan tulee ensiksi miettiä omia taloudellisia tarpeitaan ja tavoitteitaan. Yleensä osinkoja painottavaan sijoittamiseen suuntaudutaan silloin kun halutaan sijoitustoiminnasta tasaista riittävää kassavirtaa – joko heti tai tulevaisuudessa. Tässä kohdassa osinkosijoittajat monesti eroavat toisistaan.

Ne sijoittajat, joilla on jo kerättynä suurempi sijoituspääoma haluavat kattaa pääomatuloillaan joko osan tai kaiken jokapäiväisistä menoistaan. Heille osinkosijoittamisen vaihtoehto voi olla korkoihin sijoittaminen ja viime vuosien alhaiset korot ovat ajaneet tätä pääomaa yhä enenevässä määrin hyvää osinkotuottoa tarjoaviin osakkeisiin.

Toinen suuri ryhmä osinkosijoittajia ovat he, jotka pyrkivät tulevaisuuden osinkotuotoillaan olemaan joko täysin tai osaksi taloudellisesti riippumattomia. Näiden sijoittajien tavoitteena on pitkällä tähtäimellä korkoa korolle efektillä kasvattaa osinkotulojaan vuosi vuodelta.

Molempien ryhmien tavoitteena on saada mahdollisimman suuret osinkotuotot sijoituksistaan, mutta heidän sijoitusaikataulunsa, suunnitelmansa, sijoitusstrategia ja valitut sijoituskohteet ovat todennäköisesti matkan varrella erilaiset.

 

Osingoista ensisijaisesti tuottoa hakeva sijoittaja

Osingoista ensisijaisesti tuottoa hakeva sijoittaja on yleensä henkilö, joka haluaa kattaa osinkotuloillaan jokapäiväiset menonsa tai vähintään merkittävän osan niistä. Hän haluaa nauttia tasaisen varmasta osinkovirrasta, joka ei tuo suuria yllätyksiä mihinkään suuntaan. Varmuus ja hyvät yöunet ovat sijoittajalle tärkeitä.

Valitessaan sijoituskohteita sijoittaja kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:

  1. Osinkotuotto on tärkeämpää, kuin mahdollisuus nopeaan osinkojen kasvuun

– haluttu osinkotuotto vähintään 3,5-4,0 %

– Osinkotuoton pitää olla tasaisen turvallinen ja pysyvä

– yrityksen liiketoiminnan ja sen tuoton pitää olla hyvällä tasolla ja tulevaisuuden selkeästi hahmotettavissa

  1. Osakkeita hankitaan taloudellisen tilanteen antaessa sille mahdollisuuden ja osakkeen hinnan ollessa oikealla tasolla

– ylimääräiset varat käytetään laadukkaiden osakkeiden ostamiseen

– vaikka osakkeen arvostustaso ei ole tärkein kriteeri, niin vältetään ostoja markkinoiden ollessa ylikuumentuneita tai kyseisen osakkeen P/E

luvun ollessa selvästi keskimääräistä korkeammalla

  1. Yrityksen osingonjakosuhde voi olla korkeampi, kunhan yrityksen tuotot ovat tasaisen nousevia

– osingonjakosuhteena jopa 85-95 % voi olla hyväksyttävä (mahdolliset sijoitukset julkisen palvelualan ja kiinteistöinvestointiyhtiöiden [REIT]

osakkeisiin voivat tehdä poikkeuksen)

– kuitenkin alhaisempi osingonjakosuhde – alle 75% – ja korkea osinkotuotto on tavoiteltava yhdistelmä

  1. Kohtuullinen velkaantumisaste

– pyritään välttämään korkean velkaantumisasteen yhtiöitä, velkaantumisaste alle yhden on suotavaa

  1. Volatiliteetti ei ole todellinen riski

– sinänsä osakkeen volatiliteetti ei aiheuta pitkän tähtäimen sijoittajalle tappioita, mutta kieltämättä hän voi nukkua paremmin sijoittamalla

laadukkaisiin yhtiöihin, joiden osakekurssi heiluu keskimääräisiä markkinoita vähemmän

– markkinaromahduksessa yhtiöiden tulosten laskiessa jyrkästi, se harvoin voi olla vaikuttamatta myös osinkoihin ja silloin riskinä on, että

haluttua osinkotulotasoa ei saavuteta

– tämän takia suositaan tunnettuja isoja ja vahvoja yrityksiä, joidenka tuloksenteko- ja osingonmaksukyky on kestänyt hyvin edellisiä

pörssilaskuja

  1. Sijoitusten hajauttamien

– hajauttaminen on ”ilmainen lounas” osinkotuottoja hakevalle sijoittajalle

– yksi epäonnistunut sijoitus ei vaikuta liikaa, kun omistaa yli 20 osaketta

– kannattaa muistaa myös toimialojen välinen hajauttaminen (usein markkinaturbulenssi iskee voimakkaimmin jollekin määrätylle toimialalle –

kuten pankkisektoriin finanssikriisin aikana 2008 – ja muut toimialat voivat silloin pehmentää alamäkeä)

 

Osingoista saatavaan tuottoon tähtäävä sijoittaminen käytännössä:

Ennen kaikkea sijoittaja hakee turvallista ja myös tulevaisuudessa pysyvää osinkovirtaa. Tämä tarkoittaa laadukkaiden ja pitkän positiivisen osinkohistorian omaavien yhtiöiden suosimista. Toisaalta, jotta sijoittaja saisi heti tarvitsemansa osinkotulon, niin osinkotuoton tulee olla riittävän korkealla tasolla. Ja riittävällä hajautuksella rakennettu sijoitussalkku suojaa parhaiten niin markkinan kuin yksittäisen yrityksenkin vastoinkäymisiltä.

Sijoituskohteita osingoista ensisijaisesti tuottoa hakeville sijoittajille:

JOHNSON&JOHNSON

Verizon

Consolidated Edison

Southern Company

Procter & Gamble

HCP Inc

Sanofi SA

Sampo A

 

Osinkojen kasvua hakeva sijoittaja

Ensisijaisesti osinkojen kasvua hakeva sijoittaja on usein henkilö, joka kattaa päivittäiset menonsa työstään saamillaan tuloilla. Kasvaviin osinkoihin sijoittaminen on hänelle keino tavoitella taloudellista riippuvuutta tulevaisuudessa – yleensä mieluimmin aikaisemmin kuin myöhemmin. Rakentaessaan sijoitussalkkua, jonka osinkotulojen tulisi tulevaisuudessa kattaa sijoittajan taloudelliset tarpeet, kiinnittää hän huomiota seuraaviin asioihin:

  1. Osinkojen kasvu on tärkeämpää kuin tämän hetkinen osinkotuotto

– etsii yhtiöitä, joiden osinkojen kasvu ylittää 10 % vuodessa

– osinkojen kehityssuunta tulee olla kasvava pitkällä aikavälillä

– yrityksen tulojen ja kassavirran pitää tukea osinkojen kasvua

– etsii yhtiöitä, joiden oman pääoman tuotto on hyvä (jos mahdollista >12 %) ja velkaantumisaste pieni

  1. Ostaa osakkeita niiden ollessa aliarvostettuja tai korkeintaan niiden käypään arvoon

– ylimääräisellä rahalla hankitaan laatuyhtiöitä ja jos mahdollista saadut osingot investoidaan takaisin

– ostettaessa yrityksen tämän hetkinen P/E luku tulisi olla yrityksen keskiarvon alapuolella (keskiarvo viimeisiltä 5-10 vuodelta)

– yrityksen todellista arvoa arvioitaessa arvioi yrityksen tuloksentekokyky (viimeisen viiden vuoden osakekohtaisen tuloksen keskiarvo antaa

karkean käsityksen siitä, mitä voidaan odottaa tulevaisuudessa) ja kerro tämä yrityksen keskimääräisellä P/E luvulla

– muista turvamarginaali ja pyri ostamaan osake 10-30% alle sen arvioidun todellisen arvon

  1. Suosi matalamman osingonjakosuhteen osakkeita, koska ne jättävät suuremman varan kasvulle

– suosi osakkeita, joiden osingonjakosuhde on alle 60%

– koska osakekohtainen tulos ei aina kerro totuutta, tarkista myös osingonjakosuhde kassavirralle

  1. Varmista, että yrityksen velkaantumisaste on kohtuullinen

– hyvinä aikoina velkavipu nostaa tulosta, mutta huonoina aikoina se voi ajaa yrityksen suuriin vaikeuksiin

– velkaantumisaste pitäisi olla alle yhden, mutta suosi yrityksiä joilla se on 0-0.60 (huomioi myös suuret erot eri toimialojen välillä)

  1. Osakkeen volatiliteetti ei ole sijoittajan vihollinen

– koska sijoitamme pitkällä tähtäimellä, niin lyhyen ajan volatiliteetti ei ole vahingollista

– suuri hinnan heilunta voi tarjota sijoittajalle mahdollisuuden ostaa laatuyhtiötä halvalla

  1. Hajauttaminen

– muista riittävä hajauttaminen omistamalla vähintään 10 yhtiötä eri toimialoilta

– saadaksesi parhaan mahdollisen tuloksen investoi parhaimpiin ideoihisi enemmän

– ole rohkea panostamaan paljon silloin kun voit löytää laatuyhtiöitä halvalla

 

Osinkojen kasvua hakeva sijoittajaminen käytännössä:

Sijoituskohdetta valitessasi etsi yrityksiä, joilla on vahva osinkojen kasvun historia ja joiden liiketoiminta mahdollistaa osinkojen kasvun tulevaisuudessa. Yrityksen liiketoimintamallin tulee mahdollistaa tuottava kasvu, joka johtaa vastaavasti kasvaviin osinkoihin. Myös yhtiön pätevän johdon tulee olla omistajaystävällinen ja sitoutunut osinkojen kasvuun yhtiön osingonjakopolitiikan mukaisesti. Eli viime kädessä etsimme yritystä, jossa yhdistyy riittävän voimakkaasti ja tasaisesti kasvava osinko osingon kasvulle tilaa antavaan melko alhaisen osingonjakosuhteeseen.

Sijoituskohteita osingon kasvua hakevalle sijoittajalle:

WELLS FARGO

International Business Machines

Flowers Foods

Helmerich & Payne

CVS Health Corp

Cintas

AXA

Leifheit

Investor B

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
6 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
27.03.2017 14:28

Mielenkintoinen juttu. Itselläni myös esim. Pepsico, Kimberly-Clark, Colgate & Palmolive…

Nimetön
Nimetön
28.03.2017 10:46

Kohtuullinen velkaantumisaste
– pyritään välttämään korkean velkaantumisasteen yhtiöitä, velkaantumisaste alle yhden on suotavaa

Alle yhden? Minkä yhden? Mitä lukua siis seurata?

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
28.03.2017 12:00

En ole täysin varma, koska en kuitenkaan juttua kirjoittanut. Veikkaisin, että tässä tarkoitetaan taseesta löytyvää “Velat Yhteensä”/”Oma Pääoma Yhteensä”, jonka suhdeluvun kirjoittaja haluaisi olla alle yhden, tarkoittaen että yhtiöllä on velkaa vähemmän kuin sillä on omaa pääomaa.

Nimetön
Nimetön
29.03.2017 21:42

Kertoisitko hieman lisää tällaisesta “suuresta ryhmästä osinkosijoittajia jotka pyrkivät tulevaisuuden osinkotuotoillaan olemaan joko täysin tai osaksi taloudellisesti riippumattomia”?

Näin äkkiseltään laskettuna jos kuukausimenot olisivat vaikka 1500€/kk ja haluaisi kattaa niistä 500€/kk osingoilla, pitäisi osinkoja saada vuodessa nettona 6000€ (12*500€). Bruttona sama luku olisi noin 8000€. Jotta osingot vuodessa olisi tuo 8000€ pitäisi 5%:n osinkotuotolla sijoitussalkun olla vaivaiset 160 000€ (8000€/5%).

Kiinnostaisi tosiaan hieman tietää lisää ketkä ovat tällaisia henkilöitä jotka “haluaa kattaa osinkotuloillaan jokapäiväiset menonsa tai vähintään merkittävän osan niistä”.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
31.03.2017 12:38

On meitä. Soskun luukulla kävin kunnes sain töitä ja aloin laittaa kaiken ylimääräisen osakkeisiin. 18 vuoden sijoittamisen jälkeen pystyn jo elämään osinkotuloilla kevyesti.

Nimetön
Nimetön
03.04.2017 19:00

Painoin en tykkää nappulaa ihan siitä syystä, että suosittelit REIT yhtiöitä (joita ei mun tietääkseni hesan pörssissä ole kuin yksi hassu). Joka vielä tuppaa järjestämään osake anteja, ja samalla jakamaan aivan järjettömiä osinkoja näillä uusien sijoittajien rahoilla! ettei vaan itte omistais isoa mälliä x reitti firmojasi???