Matka taloudelliseen riippumattomuuteen, osa 2

→ Matka taloudelliseen riippumattomuuteen osa 1

Kävin aikaisemmassa kirjoituksessa läpi asioita, jotka ovat johdattaneet minut nykyiseen tilanteeseeni. Lukujen julkaiseminen oli henkilökohtaista, mutta toisaalta helppoa. Tulevasta puhuminen taas on henkilökohtaisen sijaan hyvin epävarmaa. Tässä kirjoituksessa tulen pureutumaan tarkemmin juuri tavoitteeni saavuttamiseen, elämään sen jälkeen ja mahdollisiin skenaarioihin.

Tulevaisuutta on kuitenkin mahdoton ennustaa, mutta se, että emme voi varmuudella tietää tulevasta ei estä meitä suunnittelemasta sitä. Ilman suunnitelmaa tai tavoitteita olisi todennäköisesti vielä epätodennäköisempää saavuttaa taloudellista riippumattomuutta, saati mitään muutakaan, mikä vaatisi aikaa ja vaivaa toteutuakseen.

Nykytilanne lukuina

Firestä puhuttaessa luvut ovat oleellisempia kuin tarina. Ne valitettavan monesti jäävät uupumaan tai toimivat vain täydennyksenä sieltä täältä nostettuina. Lähtötilanteeni lukuineen on luettavissa aikaisemmin julkaistussa osassa ja nykytilannetta päivitän säännöllisesti omassa blogissani. Tässä ovat oman talouteni tarkat luvut 21.5.2023:

Pörssissä oleva sijoitusvarallisuuteni on tällä hetkellä 95 000 €. Tästä 98 % suorissa osakesijoituksissa ja 2 % Nordnetin indeksirahastoissa.

Oma osuuteni asuntojen yhteenlasketusta arvosta ostohinnan mukaan on 271 000 €. Velkaa asunnoissa on yhteensä 187 000 € (pankki- ja yhtiölainaa), mikä tekee asuntojen nettoarvoksi tällä hetkellä 84 000 €.
Asunnoista 2 on sijoituskäytössä, joiden lisäksi oma koti. Omaa kotia tai käteisen osuutta en huomioi fire-laskuissani.

Elämisen hintalappu ja siihen tarvittava varallisuus

Itselleni taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa, että sen saavutettuani pystyn ylläpitämään senhetkisen elintasoni, ilman välttämättömyyttä käydä töissä. Uskon tosin vahvasti, että vapautunut aika saa kehittämään jonkinlaista tuottavaa toimintaa. Vapaa-ajan tekemisilläni on tähänkin mennessä ollut tapana tuottaa säännöllisen epäsäännöllisesti tuloja esimerkiksi valmentamisesta, lautakunta- ja hallitustoiminnasta tai bloggaamisesta. Enkä vierasta lainkaan ajatusta tehdä vain lyhyempää työviikkoa, epäsäännöllisempiä töitä tai pienipalkkaista työtä puhtaasti omasta ilosta. Laskelmat haluan kuitenkin toteuttaa idealla, että eläminen tapahtuisi ainoastaan pääomatulojen varassa, vaikka tilanne tuskin täysin tulee niin olemaan.

Jotta voisin määrittää edes suuntaa-antavaa summaa tavoitteelleni, tulee minun tietää paljonko tarvitsen rahaa tuohon 10 vuoden päästä elettävään elämään. Osa 1 -kirjoituksessa kerroin vuosittaisen kulutukseni edellisen 11 vuoden ajalta, mistä voi huomata kulutuksen kasvaneen vuosien mittaan. Kulujen kasvaminen ikävuosina 14–25 on itsestäänselvyys, mutta seuraavan vuosikymmenen aikana kulutukseni tuskin kasvaa radikaalisti inflaatiota enempää. Haluan myös uskoa pystyväni jättäytymään hedonisesta oravanpyörästä ja jatkuvasta tarpeesta pyrkiä tekemään elämästä parempaa kuluttamalla.

Arvioni vuoden 2033 kulutuksesta on 20 000 €/v, josta oman asunnon lainanhoitokulut 5000 €/v (oletuksena 5 % korko, 40 000 € lainamäärä). Muu eläminen ja kulut osaltani 2 hlön taloudessa 15 000 €/v. Laskuissa ei ole mukana sijoitusasuntojen kuluja.

• 

Sijoitus: 1000 €/kk
Vuosituotto: 12 %
Sijoitusaika: 10 v

Kova tavoite vaikka itse sanonkin! Seuraavan kymmenen vuoden aikana tulen lisäämään osake- ja rahastosalkkuuni yhteenä 120 000 €. Varsinaisen säästöasteen määrittäminen on todella vaikeaa, koska tulojeni ennustettavuus on huono. Se liikkuu todennäköisesti jossain 40–70 % paikkeilla.

Vuosituotto 12 % on tarkoitus saavuttaa onnistuneilla osakepoiminnoilla, mikä on tietysti helpommin sanottu kuin tehty! Tähän mennessä olen onnistunut takomaan noin 20–30 % vuosituottoa, mutta viime vuodet eivät ehkä anna kaikista realistisinta kuvaa tulevasta kehityksestä. Otan tietoisesti korkeampaa riskiä pyrkien ylituottoon ja tähän mennessä se on palkinnut minut, vaikka salkussa onkin tällä hetkellä monta punaista riviä ja omista ATH-luvuista on tultu noin 20 % alas. Tiedostan siis, että kehitys ei tule olemaan aivan näin lineaarinen, mutta on helpompi tehdä keskimääräinen arvio kehityksestä kuin yrittää ennustaa talouden oikkuja.

Nostan kuvaajassa esille asuntovarallisuuden kehityksen, jossa ei ole eriteltynä sijoitusasuntoja ja omaa kotia. Laskelma perustuu vain nykyisiin asunto-omistuksiin ilman arvonnousua.

10 vuotta on lyhyt aika ja sijoitusstrategiani tulee varmasti elämään vuosien varrella. Lopputulos tulee olemaan monen asian summa ja tuskin toteutuu täysin ennalta kirjoitetun kaavan mukaisesti. Aion jakaa matkaani, strategiaa ja niiden toteutumista omassa blogissani ja täällä Nordnet-blogin puolella, joten jos matka kiinnostaa niin pysy mukana!

Oletus: saavutan taloudellisen riippumattomuuden 35-vuotiaana

Taloudellisen riippumattomuuden saavuttaminen tulee olemaan ehdottomasti juhlan aihe, mutta sen jälkeen on edessä vielä vuosikymmeniä elämää (toivottavasti ainakin), joiden rahoitus on tarkoitus hoitaa passiivisilla tuloilla. Seuraavassa esimerkissä luonnehdin miten nuo tulot tulisivat mahdollisesti muodostumaan eri elämänvaiheissa.

35 v

Esimerkissäni sijoitukset tuottavat 4 % osinkoina ja 4 % arvonnousuna. Osingot realisoin kokonaisuudessaan ja osakkeiden arvonnoususta puolet. 2 % jää hillitsemään inflaation vaikutusta tulevia vuosia varten.

Pääsemme vuosituloon, joka on enemmän kuin vuotuinen kulutukseni. Tämä on odotukseni ensimmäiselle viidelle vuodelle saavutettuani taloudellisen riippumattomuuden. Tässä vaiheessa talouteni on kuitenkin hauraimmillaan ja ikäville takaiskuille ei juuri ole varaa.

Esitetty esimerkki ei ole myöskään verotehokkain ratkaisu, eikä hankintameno-olettama paras tapa, mutta pieni konservatiivisuus tuskin on haitaksi tässä. Tuleva verotus voi myös olla paljon kireämpää 10 vuoden päästä, mutta tarkoituksena on valita tehokkain ratkaisu, mikä se tuossa vaiheessa sitten onkin. Todellisuus lienee jonkinlainen hybridistrategia osinkojen ja arvonnousun välille.

40 v

Omistan tällä hetkellä kaksi sijoituskäytössä olevaa asuntoa, jotka ovat molemmat velattomia noin 40 v iässä. Velattomina tuottavat noin 7 000€ nettokassavirtaa vuodessa. Tavoitteena on kasvattaa asuntosalkkua, mutta varsinaisen tuoton nettoaminen vie tässä aina aikansa. 7 000€ mahdollistaa liikkumavaran niin elintasossa kun myös markkinaheilahteluissa. Osakkeiden arvonnousu ja osinkotulot eivät ole enää yksin kannattelemassa toimeentuloani.

40 ikävuoden aikoihin myös asumismenoni tippuvat, kun omastakin asunnosta alkaa olla viimeiset lainat makseltu pois.

68v

Me nuoret olemme tunnettuja skeptisyydestämme koko suomalaiseen eläkejärjestelmään. En ehkä kuulu epäilijöiden äärilaitaan, mutta oman vanhuuteni toimeentuloa en aio riskeerata liialla optimistisuudella. Haluan kuitenkin uskoa saavani jonkinlaista eläkettä, joten oletan saavani edes silloisen takuueläkkeen määrän.

Tarkoitukseni ei ole hassata kaikkia varojani ennen kuolemaa, mutta en tarkoituksella kerää perintöä. Mikäli jäljelle jää jotain, testamenttaan varat todennäköisesti minulle rakkaille ihmisille tai hyväntekeväisyyteen. Yksi vaihtoehto on tietysti alkaa purkaa kassaa tuossa vaiheessa joko omaan kulutukseen tai jakaa ennakkoperintöä. Tätä nyt on ehkä turhan aikaista alkaa suunnitella.

Toivonkin myös omien vanhempieni ja isovanhempieni panostavan itseensä ja omaan hyvinvointiinsa ensisijaisesti sen sijaan, että jakaisivat varojaan perillisille ja verojen muodossa valtiolle.

Elämä matkan varrella

Taloudellista riippumattomuutta tavoittelevasta ihmisestä herää herkästi mielikuva kaikesta pihistävästä tai niukasti elävästä. Elämää ei eletä nyt, vaan joskus kaukana tulevaisuudessa sitten kun -mentaliteetillä.

Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, ei oma päätavoitteeni ole paksu salkku, vaan onnellisuus ja vapaus. Jos joskus taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu tai sijoittaminen tulisi oman onnellisuuteni tielle, olisi minun helppo jatkaa ilman sitä. Elän elämää, jossa tavoite kulkee rinnalla eikä toisin päin.

Valinnat joita elämässäni teen ja olen tehnyt vaikuttavat kuitenkin suuresti siihen, että mahdollistan itselleni aikaisen eläköitymisen ennemmin tai myöhemmin.

Leikkaan raa’alla kädellä asioista, jotka eivät tee minua yhtään onnellisemmaksi. En kaipaa suurta kotia, hienoja autoja tai merkkivaatteita. En myöskään juo alkoholia tai käytä muita päihteitä, enkä ole koskaan ollut kiinnostunut niistä. Näillä valinnoilla ei ole mitään tekemistä tavoitteeni kanssa, mutta on mukava ajatella kuinka 100 euron baarireissu kuukauteen tekee 35 vuoden ikään mennessä 12 000 € potin.

No miten sitten aion elää seuraavat 10 vuotta?

Haluan elää mukavaa ja mahdollisimman stressitöntä elämää. Teen töitä joista nautin, matkustelen ja puuhailen samoja asioita kun firen saavuttaessani, mutta siihen asti vain ajan sallimissa rajoissa.

Skenaariot

FIRE-keskusteluissa on alusta asti vilissyt väite siitä, kuinka unelmat kaatuvat viimeistään lapsen saamiseen, kallon halkeamiseen tai maailmanloppuun. Vaikka haluan nähdä asioista aina valoisat puolet, tunnistan minäkin mahdolliset sudenkuopat matkalla ja haluan nostaa niistä esiin muutaman oikeasti relevantin pointin.

Markkina romahtaa

Sijoitukseni voivat epäonnistua ja korkea tuotto-odotus tuo mukanaan lähes poikkeuksetta korkean riskin. Voi olla, että en saavuta vaadittavaa tuottoa tai sijoitusteni arvo laskee. Tämä on varmasti oman tavoitteeni todennäköisin kompastuskivi ja tulee väistämättä vastaan jossain määrin. Mikäli markkina romahtaisi ennen tavoitteeni saavuttamista, tarkoittaisi se joko tavoitteen siirtymistä tai kovempien tuottojen takomista jatkossa.

Kun taloudellinen riippumattomuus on saavutettu, pitää markkina sisällään yhä saman riskin. Nyt ongelmaksi voisi muodostua myyminen pakon edessä samalla, kun salkku on pakkasella. Turvana tuossa vaiheessa toimivat useat tulonlähteet: sijoitusasunnot, sivutulot sekä osingot. Unohtamatta käteispuskurin merkitystä näissä tilanteissa.

Inflaatio

Markkinaromahduksia mahtuu elämän varrelle säännöllisen epäsäännöllisesti, mutta inflaatio on ja elää jatkuvasti. Tulot joilla nyt elän eivät varmasti kattaisi elämiseni kuluja enää 50 vuoden päästä, vaikka elintasoni pysyisi vakiona. Hyperinflaation kaltaiseen tilanteeseen en usko enkä varaudu, mutta noin 2 % vuosittainen inflaatio on varmasti melko lähellä totuutta.

Sijoitusvarallisuuteni tulee kasvaa vähintään inflaation verran joka vuosi myös firen saavutettuani, joten vuosittaiset nostot voivat olla korkeintaan salkun reaalituoton verran. Asuntosijoittamisessa inflaation vaikutus on hillitympi. Vuokratulot pysyvät inflaation tasalla elinkustannusindeksiin sidottuina.

Luulen että eräänlainen elämäntapainflaatio on useammille suurempi ongelma varallisuuden kartuttamisen tiellä. Haluamme jatkuvasti enemmän ja parempaa. Voi olla, että yhtäkkiä kiinnostunkin niistä nopeista autoista ja villistä juhlimisesta, jolloin fire-kassani ei enää riittäisikään kustantamaan tätä uutta elämäntapaa. Tässä tosin taas palaamme tavoitteeni syiden juurelle; jos villi juhliminen tekee minut onnelliseksi, on se ehdottomasti siihen uppoavan rahamäärän arvoista.

Lapset ja sairastuminen

Elämässä varmasti sattuu ja tapahtuu, mutta en näe kummankaan näistä olevan este tavoitteelleni. Sairastumiselle emme voi mitään ja on kieltämättä ikävä tilanne jäädä työelämästä pois pakon sanelemana. Tässä tilanteessa tosin olemassa olevasta sijoitusvarallisuudesta ei ole ainakaan haittaa yhdessä työkyvyttömyyseläkkeen kanssa.

Lapset taas eivät synny vahingossa. Mikäli sellainen joskus perheeseemme syntyisi, antaisi valtio avokätisesti noin 20 000 € verotonta tuloa lapsilisien muodossa ja toisen vastaavan erinäisinä tukina. Lapsettomana on tietysti helppo huudella, mutta väitän, että Suomessa lapsi ei saisi romutettua talouttamme. Firen mahdollistama vapaus taas ehkä jollain tasolla muuttuisi.

Ääneen sanottu

Suunnitelmani julkaiseminen ja ääneen sanominen on melko tulenarka aihe. Raha, taloudellinen riippumattomuus ja varsinkin näistä julkisesti puhuminen herättää ihmisissä tunteita laidasta laitaan. Se ärsyttää, ihastuttaa ja vihastuttaa.

Matkallani on monta mahdollista sudenkuoppaa, mutta se, että joku pitää minua vain nuorena ja naiivina, ei ole yksi niistä. Olen mieluummin hölmö optimisti kuin se, joka ei uskaltanut yrittää.

Toivottavasti saatte seurata matkaani seuraavat 10 vuotta, aina siihen asti että taloudellinen riippumattomuus on saavutettu. Oli se sitten 35-vuotiaana tai myöhemmin.

Yhtä salkuistani pääset seuraamaan Sharevillessä käyttäjä Inaa
Lisää tavoitteestani ja elämästäni osoitteessa www.inamattila.com