Siirry pääsisältöön

Matka taloudelliseen riippumattomuuteen, osa 1

Taloudellisen riippumattomuuden tavoittelemisesta saa aikaiseksi monenlaista klikkiotsikkoa. Jutuissa jätetään monesti kertomatta paljon tai tietyt asiat korostuvat liiaksi, jättäen oleellisia seikkoja varjoon. Väitän myös, että FIRE:n ympärillä tapahtuva elämä ei ole tarpeeksi mediaseksikästä, että sitä haluttaisiin kaupallisiin artikkeleihin sisällyttää.

Omissa haastatteluissani on toistunut sama kaava. Lukijalla herääkin helposti epäluulo tarinan paikkaansapitävyydestä tai siitä, mistä varallisuus on peräisin. Tässä kirjoituksessa avaan taustoja ja sijoitushistoriaani. Seuraavassa kirjoituksessa tulen käsittelemään aiheen toista puolta eli tulevaa.

Tavoitteenani on saada innostettua muita, varsinkin nuoria, aloittaamaan sijoittaminen. Samaistumispinta jää kuitenkin herkästi puuttumaan ilman taustoitusta. Syy, miksi tarinaani kerronkin on se, että olen aivan tavallinen nuori, joka on valinnoillaan ja työnteolla pystynyt mahdollistamaan itselleen taloudellisesti hyvän tilanteen ja tulevaisuudessa toivottavasti myös riippumattomuuden.

Toivottavasti tämä kirjoitus antaa kattavan kuvan matkastani tähän pisteeseen ja mahdollisesti kipinän aloittaa sijoittaminen, lähtökohdista riippumatta!

Nykytilanne lyhyesti

Olen tällä hetkellä 25-vuotias. kirjoitan Nordnet blogin lisäksi alueeni paikallislehteen sekä omaa talousaiheista blogiani www.inamattila.com.

Asun kumppanini ja kahden koiramme kanssa alle 50 000 asukkaan Kokkolassa. En ole tällä hetkellä päivätöissä, mutta kumppanini on. Jaamme taloutemme kulut 50/50. Olen sijoittanut ja tehnyt töitä 14-vuotiaasta lähtien ja tavoittelen taloudellista riippumattomuutta 35 vuoden iässä. Koulutukseltani olen ylioppilas.

Lähtökohdat

Nuoresta iästäni johtuen on täysin ymmärrettävää olettaa, että vanhempani ovat jollain tavalla olleet mukana matkassani. Tätä en kiellä ja pieni shout-out heille heti alkuun, sillä nuorena oppimani talousosaamiseni oli puhtaasti vanhempieni ansiota. Asuntosijoittaminen on heidän parasta osaamisaluettaan ja konsultoin heitä yhä asian tiimoilta, joten kyllä, vanhempani olleet ja ovat yhä korvaamaton apu matkallani.

Olen joskus kuvaillut tulevani täysin tavallisesta perheestä, mutta tämä on kieltämättä hyvin venyvä käsite ja vaatii tarkempaa avaamista. Lapsuudenperheeseeni kuuluivat molemmat vanhempani sekä sisko ja veli. Minä meistä keskimmäisenä. Vanhempani olivat tavallisia duunareita, jotka myöhemmin ryhtyivät yrittäjiksi molemmat omilla aloillaan.

Isovanhemmat asuivat naapurissa, harrastin tanssia ja voimistelua, kävin peruskoulun ruotsinkielisellä luokalla ja pärjäsin hyvin koulussa, sain kauan haavelemani koiran 11-vuotiaana. Vanhempani kävivät molemmat töissä ja matkustelimme noin kerran vuodessa. Mökillä rakensin pikkuveljen kanssa risumajoja ja kalastimme kilpaa ahvenia laiturinnokassa. Minua kannustettiin koulunkäynnissä, urheilussa ja omien unelmien tavoittelussa.

Vanhempani tarjosivat minulle mukavan ja turvallisen lapsuuden. Ehkä tämä turvallisen seesteinen lapsuus ja nuoruus oli yhtenä syynä miksi janosin seikkailua ja jännitystä myöhemmin. Tuo seikkailu ja jännitys on ollut minulle kokemuksia töistä, matkoilta ja osallistumalla milloin mihinkin tempaukseen ja projektiin. Kieltäydyn harvoin eteen tulevista tilaisuuksista ja haasteista. Tämä YES-man asenne on vienyt minua paljon elämässä eteepäin!

Tämän lisäksi olen hyvin itsekseni viihtyvä. Viihdyn kirjojen ja kirjoitusten parissa. Olen aina pitänyt liikkumisesta, aikaisista aamuista ja hiljaisuudesta. Rauhallinen koti-ilta voittaa siis kosteat baari-illat 100-0.

Ensimmäinen kesätyö 5,5 €/h

Pohjustan seuraavaa raa’an kuuloista sepustusta sillä että, ei, en tehnyt töitä tuolloin dollarinkuvat silmissäni. Olen aina nauttinut työnteosta ja sen tuomista haasteista. Nuorempana tuo palo työhön oli vahvimmillaan. Aloitin töiden hakemisen 12-vuotiaana vaikka vanhempani vakuuttivat, että töitä ehtisi tehdä myöhemminkin.

14-vuotiaana sain ensimmäiset kesätyöni: 2 työpaikkaa tutustu työelämään ja tienaa -ohjelman tiimoilta. Ohjelman kautta yksi nuori pystyi saada vain yhden työpaikan, joten toinen yritys otti minut tavallisena kesätyöntekijänä.

Tästä alkoi työurani. Tiskasin ja hyllytin kesän, enkä malttanut odottaa seuraavaa vuotta toivoen, että pääsen jatkamaan samaa työtä.

Vuodet vierivät ja tein nuorena töitä kokkina, konsulenttina, leipurina, kaupan kassana, liikennemyymälätyöntekijänä ja baarimikkona. Minulla on hyviä muistoja jokaisesta työstä, eikä tavoitteeni taloudelliseen riippumattomuuteen ole peräisin siitä että kokisin työntekoa vastenmieliseksi tai merkityksettömäksi.

Aloitin sijoittamisen 14-vuotiaana

Kesä 2012. Äitini piti minulle lyhyen TedTalkin sijoittamisesta rahastoihin, sillä hän tiesi, että en tulisi kesätyötienestejäni käyttämään. Konsepti kuulosti mielenkiintoiselta ja vaikka en muista miten keskustelu meni, uskon että innostus lähti juuri siitä, että ymmärsin tuolloin sijoittamisen perusidean.

Varasimme ajan omaan pankkiini, jossa sain olla mukana valitsemassa rahastot, joihin sijoittaisin. Valitsimme kolme osakerahastoa, jotka sijoittivat muistaakseni ilmastoon, Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Nämä sijoitukset olivat minulla vuodesta 2012 vuoteen 2016.

Siirtyminen osakkeisiin, muutto ja paljon töitä

2016-2017. Sijoitin rahastoihin työstä ansaitsemiani rahoja säännöllisesti siihen asti, että täytin 18, jolloin myin kaikki rahasto-omistukseni ja siirryin Nordnetiin. Jatkoin sijoittamista ETF-rahastoihin ja ostin ensimmäisenä vuonna myös Koneen, Verkkokaupan, Martelan ja YIT:n osakkeita. Olisi mukava muistaa mikä toimi tuolloin signaalina ostaa juuri kyseisiä yhtiöitä. Kahdella ensimmäisellä tein jonkin verran voittoa, kun taas Martelan ja YIT:n kohtalona oli toimia oppirahoina.

Tein lukion viimeisen vuoden ajan jo suuren määrän töitä siihen nähden, että kävin koulua samanaikaisesti ja kilpaurheilin. Kun valmistuin tuntui että maailma oli auki. Pakkasin laukut ja muutin kimppakämppään, joka oli kokemuksena aivan vertaansa vailla. Pystyin keskittymään täysin työntekoon, matkustamiseen ja urheiluun. Tein parhaimmillaan 4 työtä samaa aikaa ja otin vastaan jokaisen kutsun tiskaamaan, siivoamaan tai hyllyttämään.

Pääsin tuolloin myös puolivahingossa todistusvalinnalla sisään ammattikorkeakouluun. Syksyllä 2017 olin ensimmäisen päivän koulussa ja seuraavana päivänä töissä samaisen koulun ruokalassa. Työnteko houkutteli tuolloin enemmän kuin opiskelu. Vaikka aktiivista koululaista minusta ei enää lukion jälkeen saanut, hyödynsin kurssien sisältöjä ja pystyin valita niitä myös oman opintolinjani ulkopuolelta. Arvostan suuresti ihmisiä, jotka opiskelevat tutkintonsa kunnialla loppuun, mutta tiesin, että se ei ole minua varten.

Asuntokaupat

Kevät 2018. Olin palannut Suomeen viimeisimmältä reissultani ja lähdössä jo seuraavalle. Äitini kyseli millaisia asumiskuvioita olin ajatellut lähitulevaisuudessa. Olisinko aikeissa ostaa jo omaa asuntoa. Rehellisesti en ollut uhrannut ajatustakaan asialle.

Lähelle keskustaa oli kuitenkin rakenteilla uudiskohde, jota lähdin katsomaan hyvin kevyin mielin, ajatuksella että katsotaan nyt. Samana viikonloppuna laitoin kuitenkin välittäjälle viestiä ja tein ostotarjouksen. Uudiskohde yhtiölainalla oli tuolloin poikkeuksetta ainoa vaihtoehto. Ilman vakituista työtä ja säännöllisiä tuloja olisin saanut vain haaveilla pankkilainasta.

Säästäväisestä luonteestani johtuen tilillä oli sievoinen summa rahaa, jonka lisäksi nostin sijoituksista osan. Sain käsirahan 43k kasaan ja loppusumman lainaa. Pääsin muuttamaan ensimmäiseen omaan kotiini jo kesällä ja myöhemmin mukaan muutti nykyinen avopuoliso. Saman miehen kanssa ostimme vuonna 2020 ensimmäisen yhteisen sijoitusasuntomme ja vuonna 2021 oman yhteisen kodin.

Läheiseni eivät ole takaamassa lainojani, vaan olemme aina ostaneet vakuuden, säästäneet kasaan käsirahan tai ottaneet lainaa. Kaikki asunnot ovat olleet myös julkisesta myynnistä, ulkopuolisilta ostettuja.

Viimeisimmässä kohteessa kaupat oli sovittu muutama tunti sen jälkeen kun kohde oli tullut myyntiin. Rohkeus ja tekemisen meininki korostuukin mielestäni hyvin juuri asuntosijoittamisessa.

2020-2023

Varmasti elämäni vaiherikkaimmat vuodet niin henkilökohtaisessa elämässä kuin myös omassa taloudessani. Näiden kolmen vuoden aikana tein aiemmasta poiketen pääosin vain yhtä työtä kerrallaan. Työskentelin yhden kesän caddiemasterina, vuoden sihteeri-kirjanpitäjänä sekä lopulta ravintolapäällikkönä, mikä oli ensimmäinen vakituinen työni.

Viimeisen 3 vuoden kehitys osakesalkussani näyttää tällä hetkellä yli 130%. Väheksymättä omia osakepoimintojani tällä ajanjaksolla, tiedostan että tilanne voisi olla hyvin erilainen ilman viimevuosien yllättäviä muuttujia ja osaltaan niiden mahdollistamia kurssinousuja. Tuotto-odotukseni ylittyivät ja nämä vuodet tarjosivat ehdottomasti loistavan spurtin tavoitteelleni.

Koen myös oppineeni sijoittamisesta kaikista eniten näiden vuosien aikana. Koronapandemia oli oman sijoitushistoriani ensimmäinen suurempi kurssiromahdus, joka pakotti väkisinkin lukemaan ja tutkimaan aiheesta lisää.

Varallisuuden kehitys

Jotta tästä ei tulisi pelkkää tarinointi itsestäni koitin kaivaa esiin palkkojani ja sijoitusteni tuottoja vuosien varrelta. Valitettasti tiedot omaverosta tai tulorekisteristä eivät näy 2018 edeltäneiltä vuosilta, joten laskelma on hahmotelma kehityskulusta vuosien aikana. Seuraan kaaviossa nettovarallisuuden kehitystä, joten kyse ei ole puhtaasti pelkästä sijoitusvarallisuudesta.

Kaaviossa mukana myös keskimääräiset vuosituloni, kulut sekä säästöaste.

IkäTulot / v (netto)Kulut / vSäästöasteNettovarallisuus
147000100700
15150001002310
166000500928122
171000010009017807
181500010009332761
192400050007953314
2020000100005065214
2122000100005582619
22220001000055108811
23300001500050142383
24400001500063200860
Luvut suuntaa-antavia

Ensimäinen sarake kuvaa keskimääräisiä tulojani (ansio-, pääoma ja muut tulot) vuoden ajalta. Luvuista ei välity työmäärä, joka oli korkeimmillaan 19–20 -vuotiaana, sillä silloisella tuntipalkalla hommia sai todella paiskia noiden tulojen eteen.

Kulukseni koostuu pakollisista elinkustannuksista (vastikkeet, korot, ruoka, ym) sekä ylimääräisestä kulutuksesta (matkustelu, ostokset, harrastukset). Alle 19-vuotiaana noita pakollisia kuluja ei juuri ollut sillä asuin vanhempieni luona, joten yli 90 % säästöaste oli helppo saavuttaa. Alaikäisenä varsinaiselle puskurille ei myöskään ollut tarvetta, joten säästöön jääneet rahat oli mahdollista sijoittaa kokonaisuudessaan.

Lahjat ja lainat

Olen saanut vanhemmiltani, isovanhemmiltani ja sukulaisilta rahanarvoisia lahjoja, mutta myös rahaa. Vanhempani maksoivat ajokorttini ja vaihto-oppilasvuoden (joka valitettavasti jäi toteutumatta). Isovanhemmat haluavat antaa lahjat monesti rahana sillä tietävät, että sille on nuorena käyttöä, oli se sitten elämiseen tai sijoittamiseen. Kyse ei kuitenkaan ole niin merkittävistä summista, että lahjaveron raja ylittyisi tai niitä tarvitsisi tähän erikseen listata.

Maininnan arvoista kuitenkin on, että olen saanut kahdesti lainaa läheisiltäni. Velasta on luotu aina kirjallinen lainasopimus ja takaisinmaksuaikataulu. Velat olivat molemmat suuruudeltaan päälle 10 000 € ja maksettu takaisin noin 1–2 vuodessa. Tällä hetkellä minulla on ainoastaan pankki- ja yhtiölainaa asuntoihin.

Onko minulla muuta elämää?

Pelkkien töiden ja sijoitusten ympärillä oli – ja on yhä – paljon elämää, vaikka juuri luetusta saattaisi saada toisen kuvan minusta. Sijoittamalla ja säästämällä olen pystynyt kartuttamaan varallisuuttani, mutta myös elämään täysin omannäköistäni elämää.

Aikaisemmin tanssi ja voimistelu oli minulle kaikki kaikessa. Harrastin ja kilpailin 18-vuotiaaksi asti, minkä lisäksi valmensin viisi vuotta. Lukiossa olin urheiluakatemiassa, jolloin pystyin mahdollistamaan koulun, opiskelun sekä työnteon. Urheilu on siis kulkenut mukana läpi elämän. Tulevaisuudessa toivon voivani palata jälleen valmentamisen pariin.

Olen myös todellinen projekti-ihminen. Rakastan tavoitteita, ja minulla on useita projekteja samanaikaisesti, joista sijoittaminen vain yksi. Nuorempana opettelin netin avulla soittamaan pianoa, opiskelin ala-asteella espanjaa, kehitin oman kirjoitusjärjestelmän, pyöritin pop-up kahvilaa yhden kesän ja viimeisimpänä minulla olisi tällä hetkellä palo päästä pintaremontoimaan jokin asunnoistamme.

Toinen intohimonkohteeni on aina ollut matkustelu ja olen tähän mennessä päässyt näkemään maailmaa suhteellisen paljon. Aina tilaisuuden tullen olen pakannut laukut ja tähdännyt seuraavaan seikkailuun. Tällä hetkellä kirjoitan tätä tekstiä Philadelphian lämmössä ja pidän kovasti ajatuksesta, että saavuttaessani tavoitteen pystyn mahdollistamaan itselleni ja perheelleni ajan tähän.

Summa summarum

Uskon monen voivan samaistua minuun sijoittajana paremmin kun kerron avoimesti taustani ja elämäntilanteeni. Ei alkupääomaa, ei tutkintoa, ei suurta perintöä, eikä töitä vanhempien yrityksissä. Tärkeimpiä elementtejä tavoitteeni mahdollistamiseen ovat olleet tähän mennessä aikaisin aloittaminen, korkea säästöaste sekä elämäntapani.

Vaikka matkalla on ollut haasteita, huonoja osakepoimintoja, matalia palkkoja, lomautuksia ja yksi pandemia, on se ollut kaikin puolin opettavainen. Tavoitteeseeni on jäljellä 10 vuotta ja sen varrelle mahtuu varmasti vielä lisää mutkia.

En myöskään kuvailisi itseäni sijoittamisen asiantuntijaksi. Tieto on karttunut vuosien mittaan ja koen, että nykyinen osaamiseni on tavallisen, keskimääräisen osakepoimijan tasolla. Googlaan yhä monia termejä, enkä ymmärrä skalppauksesta tai turbowarranteista mitään. Lajin hienous onkin siinä, että minun ei tarvitse. Tavoitteeni saavuttaminen ei vaadi välttämättä nykyisen osaamiseni laajentamista, vaan säännöllistä ja systemaattista sijoittamista.

Seuraavassa kirjoituksessani tulen käsittelemään matkani toista puolta eli tulevaa; miten saavutan tavoitteeni. Mitä haluaisit tietää taloudellisen riippumattomuuden tavoittelusta tai mitä ajatuksia aihe herättää?

Ina Mattila
Ina Mattila

“Olen osake- ja asuntosijoittaja. Onnellisuuden maksimoinnin tavoittelussa minulla on yksi varsin kunnianhimoinen tavoite: Taloudellinen riippumattomuus 35-vuotiaana.”

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy. Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Subscribe
Lähetä minulle ilmoituksia:
guest
12 Kommenttia
uusin
vanhin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
25.04.2023 11:31

Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta ja samaistumisen paikkoja löytyy! Perheen tuki on varmasti ollut hyvin tärkeää. Tekstiä lukiessa soi kuitenkin hälytyskellot työn määrän suhteen. Toivottavasti et ole ehdoton tavoitteesi aikataulussa, jos jaksamisen rajat tulevat vastaan sitä ennen. Tsemppiä!

Nimetön
Nimetön
18.04.2023 20:50

Kovaa työntekoa !
Onko asunnot arvostettuna tuossa ostohintaan vai onko niihin laskettu markkinoiden nykyhinta ?
Mikä on asuntojen % osuus koko nettovarallisuudesta ?

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
18.04.2023 21:07

Kiitos!
Asuntojen arvo laskettu tässä ostohinnan mukaan ja niiden osuus nettovarallisuudesta on tällä hetkellä noin 43%.

Nimetön
Nimetön
18.04.2023 15:12

Voehan nenä, kohta sitä ongelmoo tulloo vuan jumalattomasta rahan miärästä.

Nimetön
Nimetön
18.04.2023 12:53

Hienosti olet pystynyt säästämään! Mielestäni kuitenkin taloudellinen riippumattomuus ei ole mitenkään tavoittelemisen arvoinen asia oman henkisen hyvinvoinnin tai yhteiskunnan näkökulmasta.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
18.04.2023 21:16

Kiitos! Haluatko avata enemmän ajatusta tuosta vaikutuksesta henkiseen hyvinvointiin ja yhteiskuntaan?

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
18.04.2023 22:57

Aivot pysyvät vetreänä ja on pienempi riski sairastua esim. dementiaan tekemällä töitä mahdollisimman pitkälle iälle, varsinkin jossakin mielenkiintoisessa toimistotyössä. Myös yhteiskunta kiittää, kun täällä on mahdollisimman paljon työläisiä mahdollisimman pitkään.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
23.04.2023 20:42

99% tuskin jää vaan syleksii kattoo ku taloudellinen riippumattomuus tavoitettu vaan on aikaa tehä just niitä juttuja mitä haluaa ja missä haluaa eikä olla vaan oravanpyörässä kuolemassa

Jana
Jana
Vastaa  Nimetön
29.05.2023 16:04

Maailmassa on valtavan paljon muitakin (parempia) keinoja pitää itsensä ja aivonsa virkeänä, pysyä aktiivisena ja osallistua paremman maailman rakennukseen kuin palkkatyö toimistossa. Itse reissaan vapaaehtoistöissä ympäri maailmaa, työskentelen esim. Erilaisilla off the grid farmeilla ja plantaaseilla, joissa pyritään opettamaan nuorille (ja vanhemmillekkin) zero waste periaatetta, luonnonmukaista ja kestävää viljelyä, rakentamista, karjan pitoa jne. opiskelen kieliä ja paikallista kulttuuria. Koen huomattavasti mielekkäämmäksi ja tuottavammaksi tämän omainäköisen elämäni kuin toimistossa palkkatöissä istumisen. Mikä tietenkin kenellekkin on sitä oman näköistä elämää. Mun ei tarvitse käydä palkkatöissä, mutta mulla on paljon enemmän hommia ja aivoja stimuloivaa toimintaa, uutta ja ihmeellistä opittavaa, sekä mahtavia kokemuksia… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
13.04.2023 13:31

Loistavaa! Olet jo todella pitkällä noin nuorena.

Nimetön
Nimetön
13.04.2023 11:02

Kiitos Ina, oli mahtava & kannustava kirjoitus! Olet kyllä ollut tosi säästäväinen ja oli mielenkiintoista lukea miten olet tähän pystynyt.

© 2024 Nordnet Bank AB.
Nordnet | Yliopistonkatu 5, 3. krs | FI-00100 Helsinki