Siirry pääsisältöön

Osinkojen uudelleensijoittaminen

Kevätaurinko ja osinkojen kilinä – yhdistelmä, jota monet sijoittajat odottavat kuin kuuta nousevaa läpi pitkän ja harmaan talven. Pitkäjänteisen sijoittajan kannalta osinkojen kilahtaminen tilille tarkoittaa kuitenkin sitä, että jokakeväinen urakka on vasta puolivälissä, sillä osingoille tulisi vielä määrittää käyttökohde. Mutta mikä onkaan sijoittajan kannalta järkevin vaihtoehto? Siitä lisää tässä kirjoituksessa.

Voitot osinkoihin vai kasvuinvestointeihin?

Ennen kuin Nordnet-sovellus ilmoittaa maksetusta osingosta, on yhtiön täytynyt tehdä tärkeä päätös pääomiensa allokoinnista. Yhtiöllä on käytännössä kaksi vaihtoehtoa voittovarojensa käyttämiseen:

  • Kasvuinvestoinnit. Mikäli yhtiöllä on riittävän tuottavia investointikohteita omassa liiketoiminnassaan (=orgaaninen kasvu) tai mahdollisuus tuottaa omistajilleen lisäarvoa yritysostojen avulla (=epäorgaaninen kasvu), kannattaa yhtiön investoida suurin osa tekemästään tuloksesta takaisin kasvuun.
  • Osingonmaksu. Mikäli näin ei ole, on omistaja-arvon kannalta paras päätös jakaa voitot osinkojen muodossa osakkeenomistajille.

Todellisuus on usein yhdistelmä molemmista vaihtoehdoista. Elinkaarensa alkupuolella olevat yhtiöt sijoittavat yleensä suuremman osan tuloksestaan kasvuinvestointeihin kuin jo kypsemmän vaiheen saavuttaneet yhtiöt, joiden kasvupotentiaali alkaa jo olla rajallinen.

Miksi osinkojen uudelleensijoittaminen kannattaa?

Kun yhtiö on tehnyt päätöksensä maksaa osinkoa, pallo siirtyy seuraavaksi sijoittajalle. Myös sijoittajalla on punnittavanaan kaksi vaihtoehtoa:

  • Osinkojen kuluttaminen. Osinkoeurojen käyttäminen lomamatkaan tai vähän parempaan illalliseen kuulostaa houkuttelevalta vaihtoehdolta, mutta on usein järkevää vasta sijoitushorisontin loppupuolella. Pitkällä aikavälillä lähes jokaisen sijoittajan tavoitteena on varallisuuden kasvattaminen. Jättämällä osingot uudelleensijoittamatta teot ovat ristiriidassa tavoitteiden kanssa, sillä osinkojen kuluttamisella on tuhoisa vaikutus korkoa korolle -ilmiöön ja varallisuuden kasvuvauhtiin.
  • Osinkojen uudelleensijoittaminen. Tämä on aina suositeltava vaihtoehto, sillä osingot eivät tuota sijoittajalle lisäarvoa eivätkä kasvata varallisuutta, ellei niitä sijoita uudelleen. Yksinkertaistettuna osinko on tilisiirto yrityksen kassasta omistajan taskuun ja osinkodippi-ilmiön myötä osakekurssi tippuu (ainakin teoriassa) maksettavan osingon verran osingon irtoamisen yhteydessä. Näin ollen varallisuutesi ei kasva, ellet sijoita osinkoja uudelleen.

Miten sijoittaa osingot uudelleen?

Osingot kannattaa siis lähes poikkeuksetta sijoittaa uudelleen, mutta miten operaatio kannattaa toteuttaa? Sijoittajalla on jälleen kaksi vaihtoehtoa:

  • Osinkojen sijoittaminen takaisin osingon maksaneen yhtiön osakkeisiin. Mikäli yhtiö maksaa valtaosan tuloksestaan osinkoina, kannattaa vielä harkita, onko järkevää sijoittaa osingot takaisin juuri kyseisen yhtiön osakkeisiin. Korkea osingonjakosuhde nimittäin on indikaatio siitä, ettei yhtiö enää löydä tuottavia investointikohteita omasta liiketoiminnastaan, vaan jakaa voitot omistajille, jotta he voisivat allokoida varat eteenpäin tuottavampiin kohteisiin.
  • Osinkojen uudelleensijoittaminen muiden yhtiöiden osakkeisiin. Toinen vaihtoehto on uudelleensijoittaa osingot muiden yhtiöiden osakkeisiin. Inspiraation lähteenä voi toimia esimerkiksi Osakeideat-sivumme, josta löydät sijoitusideoita eri markkinoilta ja sektoreilta.

Maksimoi osinkotuottosi osakesäästötilin avulla

Kotimaisiin osinkoyhtiöihin sijoittavalle osakesäästötili on täydellinen työkalu osinkotuottojen maksimoimiseen. Osingot pääsevät osakesäästötilillä kasvamaan täysimääräisenä korkoa korolle, sillä osingot tai osakekaupat osakesäästötilin sisällä eivät aiheuta välitöntä veroseuraamusta.

Ulkomaisten osinkojen kohdalla sijoittaja joutuu olemaan tarkkana, sillä osingoista peritään yhtiön kotimaan lähdevero (yleensä 15 %). Tavallisella arvo-osuustilillä Suomen osinkoveroprosentin ylittävät lähdeverot pääsääntöisesti huomioidaan ja hyvitetään kotimaan verotuksessa, mutta osakesäästötilille ostettujen osakkeiden kohdalla lähdeveroa ei hyvitetä vastaavasti. Liikaa perittyjä lähdeveroja voi hakea takaisin yhtiön kotimaasta, mutta tämä jää sijoittajan itsensä vastuulle. Takaisinmaksettuja lähdeveroja myös verotetaan osakesäästötililtä nostettuna tuottona, eli niistä peritään pääomatulovero. Lue lisää ulkomaisten osinkojen lähdeverosta täältä.

Add comment