Zenostock
Kuukaudentapahtumia
Eurosysteemin taseen loppusumma on pysynyt käytännössä muuttumattomana sitten alkuvuoden jolloin tase pieneni lyhyessä ajassa liki 1 000 miljardin euron verran pankkisektorin pitkien jälleenrahoituslainojen takasinmaksujen johdosta. Nyt kulman takana, kesäkuun lopulla, odottaa seuraava suuri samanlainen erääntyminen jolla Eurosysteemi on keräämässä kerralla 476,8 miljardia lisäeuroa takaisin pankeilta.
Kuvan 1 sininen pylväsosa alla paljastaa miten Eurosysteemin ‘QE-velkakirjakanta’ on puolestaan edelleen pysynyt muuttumattomana ja toistaiseksi taseen pienentyminen on siis kokonaisuudessaan tullut pankkisektorin jälleenrahoituskannan (vihreä pylväsosa) pienentymisestä. Myöhemmin kesällä Eurosysteemin on nyt myös määrä aloittaa osan QE-bondikannan lyhennysten osittaisen jälleensijoittamatta jättämisen. Joku ehkä muistaa, että Eurosysteemin tarkoitusta varten painetuilla uusilla euroilla hankkima 5 000 miljardin euron, pääasiallisesti valtioiden liikkeeseenlaskemien, velkakirjojen kanta on peräisin kahdesta pääohjelmasta. APP – (Asset Purchase Program) ja PEPP (Pandemic Emergency Purchase Program)-ohjelmasta. Myöhemmin kesällä alkava erääntyvien velkakirjojen jälleensijoittamattajättämiset koskevat APP-bondikantaa joka toukokuun lopulla oli 3 388 miljardin euron kokoinen. Vastuu euroalueen raskaan valtionlainataakan rahoituksesta on näin asteittain siirtymässä takaisin yksityiselle rahoitussektorille – missä sen tietysti koko ajan olisi pitänyt olla.
Myynnissä Valtion obligaatioita
Tilannekuva karkeasti: Euro-alueen valtionvelka oli 12 214 miljardia euroa (= 91,6 % x BKT) kalenterivuoden 2022 lopussa. Tämän valtionvelan suurin rahoittaja on tunnetusti viime vuosina, rohkeasti vanhojapyhiä pelisääntöjä uhmaten, ollut Euroalueen valtiot itse keskuspankkijärjestelmänsä rahanpainamistoiminnan kautta (suurin osa sinisestä pylväsosasta kuvassa 1 alla). Nämä velkakirjat on pääasiallisesti ostettu jaksolla 2015-2022 jolloin ostojen suuruus ylitti valtionvelan kasvun samalla ajanjaksolla (myös Suomessa). Oikeatasijoituspääomaa ei siis vähään aikaantotiseti ole tarvinnut rasittaa tällä valtavalla valtionlainojen sulattamistehtävällä. Nyt tilanne on siltä osin muuttunut, että Eurovaltioiden budjettialijäämien rahoittamiseksi liikkeeseenlasketut uudet valtionvelkakirjat siirtyy takaisin sijoittajien vastuulle.
Tätä kirjoitettaessa vuodelle 2023 Euroalueelle odotetaan n. 3.5 %:n budjettialijäämää suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä tarkoittanee n. 400-500 miljardin euron edestä uusia valtionbondeja jonka lisäksi pitää tietysti myös hoitaa euromäärältään selvästi suuremman vanhan kannan jälleenrahoitustehtävän. Tätä jälleenrahoitustehtävää kasvattaa nyt siis myös osaltaan Eurosysteemin jälleensijoittamatta jättämät erääntyvät APP-bondit. Valtion velkakirjojen kasvava sulattamistehtävä tapahtuu samanaikaisesti pankkilikviditeetin kuivaamisen kanssa (Eurosysteemin jälleenrahoitusluottojen takaisinmaksun seurauksena).
Euro-alueen keskuspankkijärjestelmän ennennäkemättömän valtava taseen kasvattaminen ja ohjauskoron pitkä nollajakso johti inflaatioon. Koska EKP:n ainoa virallinen tehtävä on inflaation pitäminen kurissa on sen nyt tietysti koko olemassaolonsa tarkoituksen ja uskottavuutensa johdosta tehtävä synnyttämälleen tilanteelle jotain. Tehtävää vaikeuttaa kuitenkin velkaantuneet valtiot joiden velkakirjat ehdottomasti, juoksevasti ja häiriöittä pitää tulla merkityiksi.
==============================================
EU-maiden velkasuhteet (lähde: eurostat):
Tilanne edellisen kuukauden lopulla – kuva 1:
1. Eurosysteemin taseen loppusumman kehitys päättyen artikkelikuukauden edeltävään kuukauteen. Kymmenen vuotta vuositasolla ja kuluva vuosi kuukausittain. Samaan kuvaan on piiretty Saksan kymmenvuotisen valtionobligaation korkokehitys samalla havaintovälillä. Kuvassa esiintyvä pitkän obligaatiokoron ja keskuspankkien taseiden loppusumman käänteinen yhteys on tämän tarinan pääjuoni.
Tilanne sitä edellisen kuukauden lopulla- kuvat 2-4:
2. Eurosysteemin taseen loppusumman kehitys jäsenvaltiotasolla päättyen artikkelikuukaudesta laskettuna kaksi kuukautta taaksepäin. Kymmenen vuotta vuositasolla ja kuluva vuosi kuukausittain. Tässä on pantava merkille, että eri euromaiden keskuspankkien taseiden loppusummia yhteenlaskettaessa päädytään suurempaan lukemaan kuin Eurosysteemin taseen loppusumman osalta johtuen ns. Target 2-saamisten ja -velkojen kumotessa toiensa Eurosysteemi-tasolla.
3. Eurosysteemin QE-obligaatiokannan maakohtainen kehitys päättyen artikkelikuukaudesta laskettuna kaksi kuukautta taaksepäin. Kymmenen vuotta vuositasolla ja kuluva vuosi kuukausittain. (’QE’ = ’quantitative easing’ = uudella tarkoitusta varten painetulla rahalla osteut valtion- ja muut obligaatiot)
4. Eurosysteemin eri euromaiden keskuspankkien välisten Target 2-saldojen kehitys päättyen artikkelikuukaudesta laskettuna kaksi kuukautta taaksepäin. Kymmenen vuotta vuositasolla ja kuluva vuosi kuukausittain.
Kun tämä kuukausittainen keskuspankkiartikkeli julkaistaan olemme myös päivittäneet Zenostockin keskuspankkiraportin tietokannan kunkin maan tuoreimmalla datalla.
Lähteet: European Central Bank, Statistical Data Warehouse ja eri euromaiden keskuspankkien kotisivut
KESKUSPANKKITASEET TOUKOKUU 2023
Kuva 1 Euroopan keskuspankin julkaisema kuukausittainen Eurosysteemin taseen loppusumma päättyen edellisen kuukauden loppuun. Pylväissä kaksi osaa, ‘QE’-arvopaperit sinisellä ja kaikki muu keskuspankkitaseen aktiivapuoli vihreällä. Yksikkö on miljardeja euroja. Kuvaajassa näkyvä pitkän koron ja Keskuspankkitaseen käänteinen yhteys on tämän homman pääjuju.
Kuva 2 Euromaiden keskuspankkien taseiden loppusummien yhteenlaskettu määrä kunkin maan Target 2-saldo huomioiden päättyen kaksi kuukautta taaksepäin.
Kuva 3 Eurosysteemin QE-obligaatiokannan maakohtainen kehityspäättyen kaksi kuukautta taaksepäin
Kuva 4 Valittujen euromaiden Target 2-saldojen kehitys päättyen kaksi kuukautta taaksepäin
Tutki lisää Zenostockin keskuspankkisivuilta.
Tutustu Zenostockin koko sisältöön | Bekanta dig med Zenostocks hela innehåll
Pelaa osakebiljardia | Spela aktiebiljard
Zenostock on verkossa toimiva osakkeiden ja osakesalkkujen etsintä- ja tutkimuspalvelu, joka tuottaa ideoita ja arvokasta tietoa itsetoimiselle osakesijoittajalle. Palvelu toimii kokeneiden salkunhoitajien työkaluna ja on sittemin avattu kaikille pörssinoteeratuista osakkeista kiinnostuneille sijoittajille. Palvelun tavoitteena on tunnistaa alhaisesti hinnoitellut osakkeet.
Tämä blogi sisältää Zenostock-palvelussa julkaistavia artikkeleita.
Zenostock är en nättjänst ämnad för att söka efter och forska i aktier och aktieportföljer. Tjänsten producerar idéer och värdefull information för den självständige aktieplaceraren. Zenostock fungerar som arbetsredskap för erfarna professionella portföljförvaltare och har sedermera gjorts tillgänglig för den aktieintresserade allmänheten. Zenostocks huvudsakliga syfte är att hitta underprisatta aktier.
Denna blog innehåller artiklar publicerade i Zenostock-tjänsten.
Tämän artikkelin sisältö ei ole sijoitustutkimusta, rahoitusanalyysiä eikä sijoitusneuvontaa, eikä artikkelin sisältöä saa tulkita minkäänlaisena suosituksena ostaa tai myydä mitään osaketta tai sijoituskohdetta. Mitään takeita tämän artikkelin sisällön oikeellisuudesta ei voida antaa. Jos tämän artikkelin lukija haluaa muodostaa jostain osakkeesta tai sijoituskohteesta mielipiteen mahdollista sijoituspäätöstä varten, vastaa hän tästä vain ja ainoastaan itse. Tässä tapauksessa suosittelemme, että lukija joko itse tai mahdollisen sijoitusneuvojansa kanssa hankkivat lisätietoa asiasta.
Zenito Oy julkaisee artikkeleita aiheista, jotka Zenito Oy syystä tai toisesta pitää mielenkiintoisina. Tämä ei tarkoita sitä, että asia objektiivisesti tarkasteltuna olisi mielenkiintoista tai relevanttia.
Innehållet i denna artikel är inte investerings- eller finansanalys och inte heller investeringsrådgivning. Artikelns innehåll får inte heller ses som någon form av rekommendation att köpa eller sälja någon aktie eller annat placeringsobjekt. Inga garantier angående innehållets riktighet i denna artikel kan ges. Ifall läsaren av denna artikel vill forma en åsikt beträffande någon aktie eller något placeringsobjekt för ett eventuellt placeringsbeslut, ansvarar läsaren och enbart läsaren själv för detta. I detta fall rekommenderar vi att läsaren antingen själv eller tillsammans med sin eventuella investeringsrådgivare införskaffar tilläggsinformation angående saken.
Zenito Oy publicerar artiklar om ämnen, som Zenito Oy av en eller annan orsak anser vara intressanta. Detta betyder inte att ämnet, objektivt sett, skulle vara intressant eller relevant.
Tällä sivulla ja linkeistä avautuvan materiaalin on tuottanut ja toimittanut Zenostock. Nordnet Bank AB (Nordnet) ei ole osallistunut materiaalin laatimiseen eikä ole tarkistanut sen sisältöä tai tehnyt sisältöön muutoksia. Näin ollen Zenostock vastaa materiaalista ja siitä, että materiaali noudattaa sovellettavia lakeja ja säädöksiä, ei Nordnet.
Materiaali ei ole yksilöllistä sijoitusneuvontaa. On tärkeää, että sijoittajana teet sijoituspäätöksen harkitusti, esimerkiksi perustat sijoituspäätöksen omaan arvioosi eri lähteistä saaduista tiedoista. Nordnet ei vastaa mistään välittömästä tai välillisestä vahingosta tai menetyksestä, jotka johtuvat tämän sivun tietojen käytöstä. Aineistoa ei saa kopioida ilman Nordnetin nimenomaista suostumusta.
On mahdollista, että Nordnetillä voi olla omistuksia arvopapereissa, joita esitellään tässä materiaalissa. Tällaiset mahdolliset omistukset on hankittu ainoastaan hallinnollisista syistä, eli niillä ei tavoitella voittoa.
Nordnetin toimintaa valvoo Ruotsin valvontaviranomainen, Finansinspektionen. Lisäksi Nordnetin Suomen sivuliikkeen toimintaa valvoo menettelytapojen osalta Suomen Finanssivalvonta.
Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan.
