Siirry pääsisältöön

Hedgerahasto: sijoittamisen kuninkuusluokka.


Alla oleva teksti on talousasiantuntija Martin Paasin hedgerahasto-kirjoitus, joka on alun perin julkaistu Nordnet Blogissa 16.5.2014. Se kuitenkin sisältää ikivihreää oppia aiheesta kiinnostuneille.

Talouselämän uutisoimasta Finwatchin selvityksestä käy ilmi, että eläkkeemme ovat kasvavassa määrin hedgerahastoissa. Nämä ovat niitä rahastoja, jotka voivat sijoittaa miten päin vain ja periaatteessa saada aikaiseksi tuottoa markkinatilanteesta riippumatta. Yksi menestyneimmistä hedgerahastoyrityksistä löytyy naapurimaastamme Ruotsista, missä Patrik Brummer on määrätietoisella kädellä pyörittänyt nimikkoyritystään jo kohta kaksikymmentä vuotta. Korkeiden hallinnointipalkkioiden lisäksi hedgerahastosijoittaminen sisältää kuitenkin tiettyjä erityispiirteitä, jotka vaativat huomionsa. Yksi niistä on, että hedgerahaston sijoitusstrategia voi mennä rikki.

Hedgerahastot sijoittavat pääsääntöisesti listattuihin instrumentteihin sellaisilla sijoitusstrategioilla, jotka eivät direktiivin mukaisissa UCITS-rahastoissa ole mahdollisia. Tuotto-tavoitteet vaihtelevat, mutta usein hedgerahastot pyrkivät tasaiseen positiiviseen tuottoon, markkinatilanteesta riippumatta, matalalla tilastollisella riskillä. Tämä kuullostaa tietenkin hyvältä, koska kuka nyt tappioitakaan haluaisi tehdä? Pitkäaikaissäästämisessä tosin lyhyen aikavälin arvonvaihtelut kuuluvat asiaan, koska se johtaa parempaan tuottoon pitkässä juoksussa.

Lyhyemmällä aikavälillä tasaisesta matkasta voi olla hyötyä, kuten omaisuuslajista, jonka arvonkehitys kulkee omia polkujaan (hajautushyöty). Koska hedge-strategioiden kirjo on laaja, rahastot on jaettu viiteen pääkategoriaan. Pahoittelen, että tässä seuraa iso määrä englanninkielisiä määritteitä, mutta vain harva ymmärtää näiden määritteiden suomenkielisiä serkkuja, jos niitä edes on olemassa.

Hedgerahasto-strategia 1: ”Directional Equity / Debt”

Tämän kategorian hedgerahastot joko ostavat sellaisia arvopapereita, joiden arvonnousuun ne uskovat, tai myyvät lyhyeksi sellaisia, joita pitävät liian kalliina. Lyhyeksi myynti tapahtuu käytännössä siten, että salkunhoitaja lainaa arvopapereita, joita rahastolla ei ole, myy ne normaalisti markkinoilla siinä toivossa, että tulevaisuudessa voisi ostaa ne halvemmalla takaisin (ja palauttaa lainanantajalle). Koska rahastolla on yhtäaikaisesti sekä ostettuja arvopapereita että riskiltään käänteisiä, lyhyeksi myytyjä positioita, kokonaissalkun markkinariski voi vaihdella negatiivisesta positiiviseen. Rahastolla voi esimerkiksi olla 70 prosenttia salkun nimellisarvosta lyhyeksi myytynä ja 50 prosenttia ostettuna. Tällöin rahasto ottaa näkemystä 120 prosentilla rahastosalkun arvosta (70+50=120, eli se ottaa “vipua”), vaikkakin sen markkinariski on -20 prosenttia salkun arvosta (50-70=-20).

Hedgerahasto-strategia 2: ”Global Macro”

Tämä on hedgerahastojen häirikköluokka. Näyttävimmät hedgerahastoposahdukset, muun muassa Long Term Capital Management, Amaranth Advisors ja Tiger Funds, ovat tyypillisesti tapahtuneet tämän ryhmän edustajille. Nämä sijoittavat suuressa mittakaavassa, usein huomattavalla vivulla ympäri maailmaa, yleensä talousteoriaan pohjautuvilla strategioilla. Sijoituskohteet voivat käytännössä olla mitä tahansa jatkuvan kaupankäynnin kohteena olevaa arvopaperia, kuten osakkeita, korkoinstrumentteja, valuuttaa, raaka-aineita ja näihin kaikkiin pohjautuvia johdannaisia (ostettuja ja liikkeeseen laskettuja optioita, futuureita, swappeja ja vielä näidenkin yhdistelmiä).

Hedgerahasto-strategia 3: ”Relative Value”

Tähän ryhmään kuuluvat kaikki strategiat, jossa sijoitetaan yhteen instrumenttiin ja samalla myydään lyhyeksi vastaavaa toista instrumenttia (lähes) riskittömän tuoton toivossa. Tätä kutsutaan arbitraasiksi. Instrumenttipari voi olla kahden samalla alalla kilpailevan yritysten osakkeet, saman yrityksen osake ja laina, tai kaksi saman liikkeeseenlaskijan lainaa, joilla on eri kuponkikorko. Tämä hedgestrategia edesauttaa arvopapereiden oikeinhinnoittelua markkinoilla, mutta vaatii samalla paljon lainaa ollakseen kannattavaa.

Convertible Arbitrage on tämän ryhmän erityismuoto, missä keskitytään vaihtovelkakirjoihin (VVK), jossa lainan voi halutessaan vaihtaa tiettyyn määrään osakkeita. VVK:n arvo muodostuu kolmesta eri tekijästä: lainasta (korko), osakkeesta (hinta) ja optiosta (implisiittinen volatiliteetti). Mikäli jokin näistä VVK:n kolmesta arvon osasta hinnoitellaan markkinoilla väärin, hedgerahasto pyrkii tekemään riskitöntä voittoa. Koska mahdolliset voitot ovat parhaimmillaankin pieniä, tämäkin strategia tarvitsee huomattavaa lainoitusta kunnollisten tuottotasojen aikaansaamiseksi.

Hedgerahasto-strategia 4: ”Event Driven”

Tapahtumalähtöiset hedge-sijoitusstrategiat hyödyntävät tiettyä tai useita erilaisia tapahtumia, jonka seurauksena sijoituskohteen arvo saattaa heilahdella paljon. Ongelmayrityksiin keskittyvässä strategiassa yritystä saatetaan ostaa, lainoittaa, saneerata, laittaa konkurssiin tai pilkkoa ja myydä osissa. Kriisiyritystä ostetaan halvalla, jonka jälkeen se joko korjataan tai myydään osissa. Mikä ikinä on kannattavinta.

Niin sanotut aktivistirahastot pyrkivät itse luomaan näitä ”tapahtumia” ostamalla merkittävän määrän kohdeyrityksen osakkeita ja pyrkimällä yrityksen hallitukseen. Tätä kautta he voivat sitten ”pakottaa” yrityksen tekemään oikeita päätöksiä sisään lukitun arvon vapauttamiseksi. Tyypillinen esimerkki tästä on monialayrityksen ydinliiketoiminnan terävöittäminen ja muiden liiketoimintojen myynti. Tätä on Christer Gardellin Cevian-rahaston hääriminen Metsossa. Tämä strategia vaatii paljon kärsivällisyyttä ja sijoitettavaa pääomaa, ja rahaston salkussa on siksi tyypillisesti vain muutama (mutta sitäkin merkittävämpi) omistus kerrallaan.

(Voit itse toteuttaa aktivististrategiaa seuraamalla aktivistien liikkeitä ja ostamalla osakkeita näiden juuri ostamista yhtiöistä).

Hedgerahasto-strategia 5: ”Multistrategy”

Tämän ryhmän hedgerahastot saattavat hyödyntää monia strategioita salkussaan yhtäaikaisesti, joko sisäisesti omaa osaamista hyödyntämällä tai sitten ulkoistamalla oman alansa osaajille. Tyypillisesti nämä hedgerahastot ovat niin sanottuja rahastojen rahastoja (Fund-of-Funds), joissa on kaksinkertaiset palkkiot ja keskikertainen tuotto.

Hedgerahastojen hyödyt?

Hedgerahastot siivoavat tekemisillään epätehokkuuksia markkinoilta. Jos yritystä johdetaan niin huonosti, että sen arvoa on oikeilla päätöksillä helppo kasvattaa merkittävästi, hedgerahasto saattaa kolkuttaa ovelle. Monet yritysjohtajat suhtautuvat tällaiseen varauksellisesti. Pitää kuitenkin muistaa, ettei ole hedgerahaston vika, että yrityksessä on ”nopean tuoton tilaisuus”. Lisäksi rahastot laittavat omat rahansa likoon, joten he ovat omistajan oikeutuksella liikkeellä.

Arbitraasia metsästävät hedgerahastot pitävät myös huolta siitä, että keskenään sidoksissa olevilla instrumenteilla, esimerkiksi johdannaisilla ja niiden kohde-etuuksilla, on oikeat arvot markkinoilla. Jos näin ei ole, rahastot ostavat alihinnoitettua instrumenttia ja myyvät ylihinnoitettua instrumenttia, kunnes arvopapereiden keskinäinen hintasuhde on liikahtanut kohdalleen.

Hedgerahastojen haitat?

Monimutkaisia, puoliautomatisoituja malleja soveltaessa jokin saattaa mennä pieleen. Kun se tapahtuu valtavalla velkarahalla johdannaisten avulla tuottoja metsästävälle hedgerahastolle, esimerkiksi jonkin ennalta arvaamattoman syyn seurauksesta, syntyy rumaa jälkeä. Ja tasaisin välein luonto keksii keinon menestyneen hedgerahaston kaatamiseksi.

Yhdet hedgerahastostrategiat ovat, finanssimarkkinoiden toimivuuden kannalta, toisia strategioita riskisempiä. Mitä enemmän vipua, volyymiä ja vastapuolia, sitä suuremmat ovat haittavaikutukset jonkin mennessä pieleen.

Hedgerahastojen kulut

Hedgerahastojen hallinnointipalkkiot ovat tyypillisesti korkeita, vaikka niiden tuottama lisäarvo on aktiivisesti hoidettuja osakerahastojakin epävarmempaa. Lisäksi toiminnasta syntyvät kulut saattavat olla, sijoitusstrategiasta riippuen, huomattavat. Usean prosentin vuotuiset kulut luonnollisesti jarruttavat muutaman tuottoprosentin syntyä.

Hedge-strategioiden ongelma

Siinä missä tavallinen osakesijoittaminen pitkässä juoksussa tuottaa noin 7 prosentin inflaatiokorjattua tuottoa, hedgerahaston soveltama sijoitusstrategia saattaa yksinkertaisesti loppua toimimasta.

Yksinkertainen esimerkki tästä ovat hinnoitteluvirheitä metsästävät hedgerahastot, joiden tuoton aikaansaaminen saattaa vaikeutua markkinoilla olevan kilpailun seurauksesta: hinnoitteluvirheitä ei yksinkertaisesti riitä kaikille.

Pienenevät yksittäiset voitot johtavat kasvavaan lainan käyttöön ja yhä nopeampaan kaupankäyntiin. Yleensä tästä seuraa myös, että rahasto ajan kuluessa valuu oman osaamisalueensa ulkopuolelle (niin kävi LTCM:lle). Silloin sen tuotontekokykyä ja riskienhallintaa on syytä alkaa kyseenalaistaa. Silloin voi vain toivoa, että kaikki loppuu hallitulla tavalla, eikä päädy lehtien otsikoihin.

Toinen esimerkki strategian toimimisen loppumisesta on tehottomasti johdettujen yrityskohteiden loppuminen markkinoilta.

Tällaiset hedgerahastoille ominaiset haasteet saattavat ajan mittaan mennä ohi (kilpailun hälvetessä), mutta monimutkaisia sijoitusstrategioita ei välttämättä korjaa Erkkikään. Lisäksi sellaisten rahastojen salkkuja voi olla äärimmäisen hankala purkaa hallitulla tavalla.

Siksi hedgerahastosijoittajana joutuu myös ottamaan kantaa siihen, miten todennäköisenä pitää sitä, että rahasto palauttaisi hallinnoimat varansa sijoittajilleen, kun kyseisen strategian tuotontekokyky heikkenee.

Kannattaako hedgerahastoon sijoittaa?

Kaiken kaikkiaan hedgerahastosijoittaminen vaatii sijoittajalta paljon aikaa ja vaivaa. Monimutkaisista strategioista johtuen toteutuksen onnistumisen hahmottaminen voi käytännössä olla mahdotonta. Lyhyellä aikavälillä hedgerahastot tuottavat useimmiten maltillisen tasaista tuottoa. Tästä pienemmästä arvovaihtelusta ei kuitenkaan pitkässä juoksussa ole mitään hyötyä. Eikä näiden rahastojen pitkän juoksun suhteellisesta paremmuudesta pysty etukäteen sanomaan yhtään mitään (katso myös Passiivinen sijoittaminen – aktiivista järjenkäyttöä).

Toisin sanoen, hedgerahastot minimoivat tilastollisen riskin lyhyellä aikavälillä, mutta maksimoivat epävarmuuden tulevan tuoton hyvyydestä. Näin ollen, vaikka hedgerahastojen strategiat voivat olla vaikka miten mielikuvituksellisia ja yleishyödyllisiä, näihin sijoittaminen on mielestäni harvoin vaivansa väärtti.

Työeläkeyhtiöt painottavat hedgerahastosijoituksia tällä hetkellä siksi, että saisivat riskinottorajojensa puitteissa ja matalan korkotason vallitessa edes jotain tuottoa salkuilleen.


Käydäksesi kauppaa hedgerahastoilla sinun on läpäistävä tietämystesti varmistaaksesi tuotteiden soveltuvuuden sinulle.