Siirry pääsisältöön

Monimutkaiset rahastot.


Erikoissijoitusrahastot

UCITS-rahastot, joihin liittyy korkeammat tietämysvaatimukset, ja vaihtoehtoiset sijoitusrahastot ("AIF"), joita kutsutaan jäljempänä "erikoissijoitusrahastoiksi", ovat suurelta osin samanlaisia ​​kuin tavalliset UCITS-rahastot, mutta niissä on myös tärkeitä eroja liittyen seuraaviin tekijöihin:

  • Sijoitusstrategia ja hajautus

  • Sijoitettavaan summaan liittyvät vaatimukset ja kaupankäynti

  • Kulut

  • Omistuksesi rahastossa

Edellä mainitut tekijät tarkoittavat, että erikoissijoitusrahastoja pidetään yleensä riskisempinä kuin tavallisia rahastoja ja siksi sijoittajalta edellytetään enemmän etukäteistietämystä tai kokemusta.

Alla autamme sinua saamaan selkeän kuvan erikoissijoitusrahastojen yleisistä ominaisuuksista.

Mikä on erikoissijoitusrahasto?

Erikoissijoitusrahastolla tarkoitetaan yrityksiä, jotka on perustettu yhteissijoitustoimintaa varten ja jotka saavat pääomaa useilta sijoittajilta sijoittaakseen sen yritykseen vakiintuneen sijoituspolitiikan mukaisesti sijoittajiensa eduksi. Omistamasi omaisuuserä ei aina ole tavallinen rahasto-osuus, vaan se voi olla esimerkiksi osake tai muun tyyppinen rahoitusväline.

Sijoitusstrategia ja hajautus

Erikoissijoitusrahaston erottaa ensisijaisesti "tavallisista" UCITS-rahastoista se, että rahaston hoitajalla on vapaampi valtuutus sijoittaa erilaisiin, vaikeammin saatavilla oleviin omaisuuslajeihin, kuten listaamattomiin yhtiöihin, epälikvideihin omaisuuslajeihin ja/tai reaaliomaisuuteen, esimerkiksi kiinteistöihin tai metsiin ja johdannaisiin, kuten optioihin. On yleistä, että erikoissijoitusrahaston varoja hallinnoidaan rahaston hoitajan aktiivisin sijoituspäätöksin ja sijoitukset koostuvat varoista, joiden likviditeetti on yleisesti listattuja arvopapereita alhaisempi. Riski ja tuotto eivät siten ole riippuvaisia ​​pelkästään kohde-etuutena olevista markkinoista, vaan myös rahaston hoitajan kyvystä toteuttaa erikoissijoitusrahaston sijoitusstrategiaa sekä kohde-etuuksien hinnoittelusta ja likviditeetistä. Joissakin erikoissijoitusrahastoissa käytetään myös lainaa, mikä tarkoittaa sekä riskin että tuottomahdollisuuksien lisääntymistä.

Edellä mainitun lisäksi erikoissijoitusrahaston hoitajalla on mahdollisuus sijoittaa harvempiin omaisuuslajeihin verrattuna tavalliseen UCITS-rahastoon, mikä tarkoittaa pienempää hajautusta.

Kaiken kaikkiaan yllä oleva tarkoittaa, että erikoissijoitusrahastoja pidetään luonnostaan ​​riskialttiimpina.

Sijoitettavaan summaan liittyvät vaatimukset ja kaupankäynti

Ennen sijoitusta erikoissijoitusrahastoihin sinun kannattaa sijoittajana tarkistaa mahdolliset sijoitussummarajat, sillä joissain rahastoissa on säännöt minimisijoituksen suuruudelle, mikä tarkoittaa, että tällainen rahasto on tarkoitettu sijoittajille, joilla on enemmän vapaata pääomaa sijoitettavaksi.

Osalla erikoissijoitusrahastoista käydään kauppaa päivittäin, kun taas toisilla rahastoilla käydään kauppaa harvemmin. Ostoja voidaan suorittaa esimerkiksi vain kuukausittain ja myyntejä neljännesvuosittain. Joillakin erikoissijoitusrahastoilla voidaan käydä kauppaa myös pörssissä.  

Pörssilistatuilla erikoissijoitusrahastoilla käydään kauppaa säännellyillä markkinoilla, joissa potentiaaliset ostajat ja myyjät hinnoittelevat erikoissijoitusrahastoa jatkuvasti kaupankäyntipäivän aikana. On tärkeää tiedostaa, että vaikka erikoissijoitusrahasto olisi listattu, on olemassa riski, että tietyn erikoissijoitusrahaston likviditeetti on alhainen, mikä voi vaikeuttaa omistuksen myymistä haluttuun aikaan. On tavallista, että pörssilistatut erikoissijoitusrahastot hankkivat uutta pääomaa laskemalla liikkeeseen uusia osuuksia. Tämän tarkoitus on yleensä se, että rahaston hoitaja haluaa uutta rahaa uusien sijoitusten tekemiseen. Liikkeeseenlasku voidaan tehdä olemassa olevien osuudenomistajien etusijalla tai ilman. Jos osakeanti toteutetaan ilman merkintäetusijaa, se voi johtaa olemassa olevien osuudenomistajien omistuksen laimenemiseen. Koska pörssilistatuilla erikoissijoitusrahastoilla, vaikka ne ovat pörssikaupan kohteena, on joskus alhainen likviditeetti, joillakin erikoissijoitusrahastoilla on myös lunastusjaksot. Lunastusjakson aikana omistaja voi lunastaa osuuksia rahastoyhtiön määräämään hintaan, aivan kuten tavallisissa sijoitusrahastoissa.

Hyvä tietää kustannuksista

On tärkeää tietää, että erikoissijoitusrahastoihin voi liittyä erilaisia ​​kustannuksia. Kiinteän hallinnointipalkkion ja juoksevien kulujen lisäksi erikoissijoitusrahastot perivät yleisesti myös tulosperusteista palkkiota. Tulosperusteisia ​​palkkioita veloitetaan, jos rahaston tuotto ylittää erikoissijoitusrahastolle asetetun vertailuarvon, ns. "high water markin", joka asetetaan usein suhteessa tiettyyn vertailuindeksiin. Tämä vertailuarvo on kiinteä ja se mainitaan rahaston avaintietoesitteessä. Huomioi, että vaikka erikoissijoitusrahasto olisi pörssikaupan kohteena, rahastokaupoista voidaan periä välityspalkkio ja mahdollinen spread. Spreadilla tarkoitetaan erotusta, joka voi syntyä parhaan osto- ja myyntihinnan välille.

On myös hyvä tiedostaa uusi maksu, jonka rahastot voivat periä: ns. Swing Pricing -palkkio. Kyseessä on osto- ja myyntipalkkio, joka kertyy rahastoon tietyllä tapahtumahetkellä. Lyhyesti sanottuna tämä tarkoittaa, että kun rahastoon virtaa sisään ja/tai sieltä virtaa ulos kerralla suuri määrä varoja, tämän virtauksen hallinnan kustannukset voidaan asettaa ostajalle/myyjälle alhaisemman kurssin (NAV) muodossa tapahtumahetkellä. Näissä tapauksissa tämä tarkoittaa, että NAV-kurssi eroaa todellisesta, virallisesta NAV-kurssista. Syynä sille, miksi rahastoyhtiöt ottivat käyttöön Swing Pricing -palkkion, on se, että transaktiokustannukset eivät vaikuttaisi rahaston pitkäaikaisiin, jäljelle jääviin sijoittajiin. Palkkion on tarkoitus kohdistua sijoittajiin, jotka ovat aiheuttaneet kustannusten syntymisen rahastossa.

Omistuksesi rahastossa

Erikoissijoitusrahasto voi koostua erilaisista rahoitusvälineistä, kuten rahasto-osuuksista, kantaosakkeista, etuoikeusosakkeista, joukkovelkakirjoista, pääomaosuustodistuksista ja voitto-osuustodistuksista. Pörssilistatuissa erikoissijoitusrahastoissa pääomaosuustodistukset ja voitto-osuustodistukset ovat yleisiä.

  • Rahasto-osuudet ovat sijoittajan omistamien rahasto-osuuksien lukumäärä.

  • Kantaosake on yrityksen yleisin omistusmuoto.

  • Etuoikeusosakkeet ovat osakkeita, joilla on ennalta määrätty osinko ja yleensä ennalta määrätty aika, jolloin etuoikeusosakkeen liikkeeseenlaskenut yhtiö ostaa sen takaisin.

  • Joukkovelkakirjoilla tarkoitetaan yksinkertaisesti lainoja. Kun ostat joukkovelkakirjan, lainaat rahaa yritykselle tai valtiolle, joka on laskenut liikkeeseen joukkovelkakirjan. Vastineeksi sijoittajana saat yleensä tuoton korkomaksujen muodossa sekä lainaamasi summan takaisin laina-ajan lopussa.

  • Voitto-osuustodistukset ovat lainoja, joiden korko on kokonaan tai osittain riippuvainen liikkeeseenlaskijan voitollisesta tuloksesta tai osakkeenomistajille jaettavasta osingosta.

  • Pääomaosuustodistukset ovat lainoja, joissa takaisinmaksettava summa riippuu kokonaan tai osittain liikkeeseenlaskijan voitollisesta tuloksesta tai osakkeenomistajille maksettavasta osingosta.

Huomioitavaa

Tämän sivun tiedot eivät kerro sinulle sijoittajana kaikista erikoissijoitusrahastoihin liittyvistä riskeistä. Jotta voisit tehdä perustellun sijoituspäätöksen, on tärkeää huomioida mm. esite, rahaston säännöt ja avaintietoesite ennen sijoittamista.

Testaa tietosi.

Kun olet lukenut monimutkaisista rahastoista, on aika testata tietämyksesi. Jos pääset testin läpi, voit alkaa käydä kyseisillä arvopapereilla kauppaa.

Testaa tietämyksesi monimutkaisista rahastoista