Siirry pääsisältöön
Käyttämääsi selainta ei enää tueta – lue lisää.
Kirjaudu

osaketuotto

Sijoitusideat & inspiraatio
30.11.2020

Pörssivuosi 2020 ja näkymät vuodelle 2021

Osakemarkkinat osaavat yllättää kerta toisensa jälkeen. Maaliskuussa koronapaniikin synkimmillä hetkillä kukaan tuskin odotti, että jo saman vuoden syksyllä pörssikurssit ympäri maailmaa olisivat ATH-lukemissa.

Random Walker
Yksityishenkilö
10
Kaikki kirjoitukset
Säästäminen & sijoittaminen
04.05.2017

Näin osakesijoituksen korkoa korolle -efekti jalkautuu salkkuusi

"Tiedän pitkäaikaisesta sijoittamisesta jo melko paljon ja ymmärrän korkoa korolle -efektin esimerkiksi säästötilin osalta. Siinä korkoa maksetaan tilillä oleville varoille, myös kertyneelle tuotolle. Mutta voisitko avata miten korkoa korolle -efekti toimii juuri osakkeiden kohdalla? Itse näen vain osakkeen arvon, joka välillä nousee ja välillä laskee. Miten korkoa korolle -efekti tulee siihen mukaan?"

Martin Paasi Nordnet
41
Sijoitusideat & inspiraatio
02.06.2015

Onko maailman osakemarkkinoilla jo ruuhkaa?

Sain kysymyksen johon ensisilmäyksellä kuvittelin pystyväni vastaamaan lyhyesti: "onko maailman osakemarkkinoilla ruuhkaa, kun myös tavalliset perusinssit ryhtyvät toimimaan kuten aiempien sukupolvien valveutunut vähemmistö [hakemalla vetoapua vaurastumiseensa säästämällä osakkeisiin]"?

Aloittaessani kirjoittamaan vastauksen siitä, miten osakemarkkinat tuottavat ikuisesti, huomasin kuitenkin pian astuneeni varsinaiseen sudenkuppaan. Osakemarkkinoiden tuotto perustuu ihmiskunnan kasvuun. Mutta eihän ihmiskunnan kasvu voi jatkua loputtomiin, vai voiko?

Martin Paasi Nordnet
35
Säästäminen & sijoittaminen
05.03.2015

Parhaat osaketuotot korjaa varmimmin joukon kärsivällisin, ei älykkäin

Yleensä sijoittaja jakaa ylimääräisen varallisuutensa osakkeiden ja korkojen kesken. Akateemisessa tarkastelussa korkosijoituksia pidetään lähtökohtaisesti osakkeita vähäriskisempinä, sillä niiden tuotto on ennustettavampi lyhyellä aikavälillä. Osakkeiden tuotto-odotus kuitenkin myönnetään pitkällä aikavälillä korkosijoituksia selvästi paremmaksi, ja tämän katsotaan selittyvän nimenomaan osakkeiden lyhyen tähtäimen riskin – kurssivaihteluiden laajalla haarukalla mitattuna – korkealla tasolla. Kuinka kauan osakesijoittajan pitää sijoituksiaan holdailla, jotta lyhyen tähtäimen riski jää statistin rooliin?

Jukka Oksaharju Nordnet
72
Säästäminen & sijoittaminen
18.04.2014

Vaurastuminen on ihmisoikeus

“Pitkässä juoksussa olemme kaikki kuolleita” oli turhautuneen taloustieteilijä John M. Keynesin viesti kollegoilleen, jotka olivat tuudittautuneet talouden taipumukseen löytää tasapainotilansa, ennemmin tai myöhemmin. Moni meistä kärsimättömistä, oman taloutemme tieteilijöistä, on varmasti myös turhautunut talousviisastelijoihin, jotka puhuvat pitkän aikavälin tuottotilastoista. Keynesin tavoin haluaisimme mieluummin löytää keinon konkreettisiin tuloksiin, lyhyemmässä ajassa. Keynes peräänkuulutti valtiontaloutta akuutin kriisin iskunvaimentajaksi. Hän ei kuitenkaan tarkoittanut, että unohtaisimme pitkän aikavälin lainalaisuudet. Päinvastoin.

Sijoittamisessa pitkä aikaväli edustaa ennustettavuutta, lyhyempi aikaväli kasvavassa määrin sattumanvaraisuutta. Kiikaroimalla tarpeeksi syvälle menneisyyteen, sattumanvaraisuudet siivilöityvät pois todellisten lainalaisuuksien tieltä. Ymmärrys kirkastuu. Mitä sitten tiedämme erilaisten sijoituskohteiden, todella pitkän aikavälin, tuotoista?

Martin Paasi Nordnet
36

Kirjoittajat

Suvi Tuppurainen Nordnet Suomen maajohtaja
Jukka Oksaharju Osakestrategi, Nordnet Suomi
Nordnet Nordnetin työntekijät
Ina Mattila osakesijoittaja / bloggaaja
ZENOSTOCK Verkkopalvelu
Katso kaikki kirjoittajat