Vakuutustuotteiden hyvä kysyntä perustuu länsimaissa kiinteään asiakastarpeeseen. Hyvien vakuutusyhtiöiden hinnoitteluvoima puolestaan pohjautuu suuruuden mittakaavaetuihin. Laadukas vakuuttaja omaa vakaan mutta erinomaisen liiketaloudellisen kannattavuuden. Tästä johtuen konservatiivisesti ja kurinalaisesti johdettu vakuutusyhtiö on toimialan ajattomista lainalaisuuksista johtuen pitkäjänteisen osakesijoittajan unelmakohde.

Vahinkovakuuttamisen loisto sijoituskohteen ei ole kuitenkaan aivan tuore havainto. Maailmankuulu mestarisijoittaja Warren Buffett on rikastunut jo puolen vuosisadan ajan yhdysvaltalaisella vakuutusyhtiöllä nimeltä GEICO. Sijoitusuransa alkuvaiheessa hän sijoitti yhtiöön selvästi yli puolet omaisuudestaan, luottaen hyvin johdetun vakuutusyhtiön menestykseen. Buffett onkin todennut, että hyvin hoidettu vakuutusyhtiö on ”kuin lahja, joka vain jatkaa antamistaan” (a gift that keeps giving). Sittemmin Buffett on hankkinut portfolioonsa kymmenittäin laadukkaita vakuutusyhtiöitä – myös kampanjaan kuuluvan Munich Re:n osakkeita vuonna 2010 määrän, joka oikeuttaa suurimman yksittäisen osakkeenomistajan asemaan yhtiössä.

Vakuutustoimialan liikeidea on osoittautunut vuosikymmenten saatossa erittäin vakaaksi ja suhdanteita kestäväksi. Hyvien vakuutusyhtiöiden osingonmaksukyky on kestää myrskyn, koska ihmiset eivät yleensä irtisano vakuutuksiaan laajamittaisesti edes taantumien aikana. Kodin, auton ja muun omaisuuden vakuuttaminen on lähtökohtaisesti hyvin pitkäjänteistä toimintaa asiakkaan taholta. Vakuutusyhtiöt vastaavat pysyviin asiakastarpeisiin tarjoamalla tuotteita ja palveluita, joille on ajatonta kysyntää. Vakuutuksenottajia ovat nykypäivänä sekä yksityishenkilöt että yhteisöt.

Vahinkovakuuttamiselle on luonteenomaista, että toimialan ydinliiketoiminta säilyy samanlaisena vuodesta toiseen. Sijoittaja ei siis nouse raketin kyytiin ostamalla vahinkovakuuttajaa, sillä esimerkiksi Norjan suurimman vahinkovakuuttajan, kampanjaosakkeena olevan Gjensidigen, yhtiökohtainen historia juontaa juurensa jo 1600-luvulle. 2000-luvulla vakuutustoimialan suurin muutostrendi liittyy sähköiseen asiakashankintaan ja pikaiseen korvauskäsittelyyn internetin välityksellä. Tämä on kuitenkin ainoastaan mahdollisuus hyvin johdetuille vakuutusyhtiöille, jotka ymmärtävät pysyä kehityksessä mukana. Toimialan parhaat yhtiöt voivat IT-murroksen avulla kohentaa kustannuskilpailukykyään prosessien automatisoinnilla.

Pitkällä aikavälillä vakuuttamisessa pätevät matematiikan lait. Toimialan perusluonteeseen kuuluu, että 1) asiakas maksaa ensin vakuutusmaksuja, 2) jotka vakuutusyhtiö sijoittaa ennalta säädellyin riskitasoin tuottavasti, ja lopulta 3) vakuutusyhtiö maksaa jälkikäteen, mahdollisesti ajallisesti porrastetun vakuutuskorvauksen mahdollisesta vakuutustapahtumasta, jos sellainen asiakkaalle tapahtuu. Vakuutusyhtiöllä on siis jatkuvasti runsas määrä asiakkailta tulleita varoja sijoitettavana ennen mahdollista korvaustapahtumaa.

Liiketoimintamallista johtuen vahinkovakuuttajan tulos muodostuu yleisen kustannustehokkuuden ohella kahden mekanismin kautta:

1) Miten asiakkailta saadut vakuutusmaksut ja korvausmenot kertyvät suhteessa toisiinsa?
2) Miten vakuutusmaksuista kertynyt sijoituskassa tuottaa?

Usein puhutaan vakuutusteknisestä ja sijoitustuloksesta. Vakuutusteknisen tuloksen laatuun vaikuttaa se, miten vakuuttamisen riskit ovat jakautuneet yksittäisen vakuutusyhtiön sisällä. Onko yhtiön koko vakuuttaminen esimerkiksi tiettyyn maahan tai asiakastoimialaan sidottua? Tai onko vakuutusyhtiö läsnä esimerkiksi kaikissa Pohjoismaissa palvellen sekä yksityishenkilöitä että yritysasiakkaita useilta eri toimialoilta? Hajautus on olennaista riskienhallinnassa, kokoluokka puolestaan mahdollistaa skaalaedut kustannuksissa.

Vakuutusyhtiöitä ja niiden ydinliiketoiminnan tulosta mitataan yleensä yhdistetyllä kulusuhteella (combined ratio), joka ilmoitetaan prosenttimuodossa. Mitä pienemmän arvon yhdistetty kulusuhde saa, sitä tehokkaampi ja kannattavampi yhtiö on vakuutusteknisessä liiketoiminnassaan. Toisin sanoen, jos yhdistetty kulusuhde on lähellä 100 %:a tai jopa yli sen, täytyy yhtiön olla satumainen vakuutusmaksutulojen sijoittaja menestyäkseen. Tehokkaalla, selvästi alle 100 %:n yhdistettyyn kulusuhteeseen kykenevällä vakuutusyhtiöllä on sen sijaan varaa sijoittaa varansa konservatiivisesti.

Oletusarvona on, että mitä laajemmalle riskit ja vakuutusmaksutulot ovat jakautuneet, sitä epätodennäköisempää on, että kaikille yksittäisen vakuutusyhtiön asiakkaille sattuu vahinko samalla kellonlyömällä. Siksi vahinkovakuutus on hyvin tyypillinen suuruuden ekonomian toimiala, jossa alan suurimmat toimijat ovat usein paitsi kannattavuudeltaan tasaisimpia, myös mitä todennäköisimmin osakkeenomistajan kannalta parhaita valintoja riskien hajautuksen ja kustannustehokkuuden vuoksi. Sijoittaminen ja vahinkovakuuttaminen ovat paitsi tuoton tavoittelua, ennen kaikkea myös riskienhallintaa.

Monesta muusta toimialasta poiketen teknologinen kehitys ei ole olennaisin riskitekijä yksittäisen vakuutusyhtiön kannalta – johtamisen ja sijoitustoiminnan kurinalaisuus on. Viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävimmät muutokset vahinkovakuuttamisessa liittyvät joko myyntikanaviin (internet ja finanssitavaratalot), sopimusehtojen muutoksiin sekä uusiin sijoitussidonnaisiin vakuutustuotteisiin. Yksittäisen vakuutusyhtiön näkökulmasta katsoen teknologisen kehityksen riski ei ole kohtalokas, sillä valtaosa teknologisista vakuutusinnovaatioista on täysin kopioitavissa kilpailijalta, tosin aikaa ja investointeja se vaatii.

Vakuuttaminen on riskiarvioinnin ja asiakassuhteiden osalta usein hyvin paikallista liiketoimintaa. Vakuutusyhtiöiden paikallistuntemus ja alueellinen asiakaskontaktiverkosto ovat sekä hakemusprosesseissa että korvausprosesseissa korostuneessa asemassa. Tämän vuoksi on vaikeaa nähdä, että vakuuttamista voitaisiin siirtää merkittävässä määrin esimerkiksi Aasiaan, josta käsin olisi huomattavasti vaikeampaa arvioida esimerkiksi suomalaiseen viitekehykseen soveltuvia vakuutusriskejä ilman riittävää paikallistuntemusta.

Koska vahinkovakuuttamisen liiketoimintamalli on vain vähäisesti riippuvaista talouden yleisistä suhdanteista, on alan parhaiten johdetuilla vakuutusyhtiöillä keskimäärin erinomainen osinkohistoria: ne ovat olleet aikojen saatossa tasaisen hyviä ja pitkällä aikavälillä osinkosummaansa kasvattaneita osingonmaksajia. Kenties tämän hetken parhaana esimerkkinä toimii Pohjoismaiden johtavan vahinkovakuuttajan, Ifin, omistava Sampo-konserni, joka on korottanut osakekohtaista voitonjakoaan jo viidettä vuotta peräkkäin huolimatta vaisusta talouskasvuympäristöstä Euroopassa.

Toimialan parhaiden yhtiön keskimäärin erittäin vahva osingonmaksukyky pohjautuu pitkällä aikavälillä siihen, että vakuutusyhtiöt voivat nostaa asiakashintojaan kohtuullisen vähäisin vaivoin vastaamaan kasvavia tuotantokustannuksiaan, sillä asiakkaat tarvitsevat vakuutuksia yleensä joka tapauksessa. Mitä suuremmasta vakuutusyhtiöstä on kyse, sitä paremmin se pystyy kilpailemaan hinta-aseella markkinaosuustaistelussa pienempiä toimijoita vastaan toimialan sisällä. Toimialan dynamiikasta johtuen markkinaosuutta ei kuitenkaan kannata missään nimessä tavoitella hintakilpailulla lyhytnäköisesti – kannattavuus on aina ensisijaista.

Kaupankäyntikampanjassa on mukana kaksi puhtaasti pohjoismaista vakuuttajaa, tanskalainen Topdanmark ja norjalainen Gjensidige. Pohjoismaisille vakuutusmarkkinoille on ominaista, että läheskään kaikkia suuria vahinkovakuuttajia ei voi ostaa pörssiosakkeina markkinoilta, sillä yhtiöiden omistaja- ja organisaatiorakenteet ovat jokseenkin erilaisia. Pörssistä ovat poissa edelleen mm. Tapiola, Länsförsäkring ja Fennia. Viime vuosina vakuutusyhtiöitä on kuitenkin listautunut Pohjoismaissa, mikä on lisännyt markkinaehtoisuutta, nostanut vakuutusten hintatasoa ja tukenut siten alan kannattavuutta.

Toisaalta hyvin harva listatuistakaan yhtiöistä olisi yritysostajan näkökulmasta ostettavissa ilman kaupan mukana tulevia, usein vähemmän houkuttelevia oheisliiketoimintoja. Esimerkiksi Pohjolan osakkeita ostaessa sijoittaja maksaa myös Suomessa sijaitsevasta pankkitoiminnasta. Puhdasverisimpiä pörssilistattuja vahinkovakuuttajia ovat tanskalaiset Topdanmark ja Tryg sekä norjalainen Gjensidige. Tryg pois lukien mainitut yhtiöt ovat laadultaan erinomaisia, ja ne ovat mukana myös kampanjaosakkeina.

Eurooppalaisia vakuutusyhtiöitä: yhteenveto kampanjayhtiöistä

Topdanmark

Kurssinousu 2010–2013: +100,6 %

Tanskan toiseksi suurin ja keskimäärin maan kannattavin suuri vahinkovakuuttaja, joka nähdään mielenkiintoisena yritysostokohteena. Yhtiön markkinaosuus on Tanskassa noin 17 %. Yhtiön tavoite jakaa merkittävästi voittoa omien osakkeiden takaisinostoina tarjoaa sijoittajalle verohyötyä pitkässä juoksussa.

P/E 11 | P/BV 3,2 | Osinkotuotto 0,0 % ; voitonjakona hankkii omia osakkeitaan jatkuvasti.

Gjensidige

Kurssinousu 2010–2013: +95,0 %

Norjan vakuutusmarkkinoiden ykkönen, joka listautui pörssiin vasta vuonna 2010. Yhtiö on kohentanut kannattavuuttaan trendinomaisesti. Norjan vahva taloustilanne tukee yhtiön kasvusuunnitelmia. Yhtiöllä on selvä visio kannattavuutensa nostamiseksi huipputasolle ensi vuoteen mennessä. Viisikon paras osinkotuotto.

P/E 14 | P/BV 2,4 | Osinkotuotto 5,0 %

Munich Re

Kurssinousu 2010–2013: +48,9 %

Maailman toiseksi suurin jälleenvakuuttaja, jolla on laajasti hajautettua liiketoimintaa noin 160 eri maassa.
Warren Buffettin sijoitusyhtiö Berkshire Hathaway on yhtiön suurin osakkeenomistaja 11,2 %:n osuudella. Yhtiö tekee ennätystulosta, mutta osakkeen arvostusta kuvaava P/E-luku on alle 10 viimeisimmällä vuosituloksella.

P/E 9 | P/BV 1,05 | Osinkotuotto 4,6 %

Hannover Re

Kurssinousu 2010–2013: +80,6 %

Erittäin kannattava jälleenvakuuttaja, joka on globaalisti yksi alansa suurimmista. Korottanut osinkoa trendinomaisesti vuosien mittaan, liki kolminkertaistaen voitonjakonsa 2000-luvulla. Tulosperusteisesti halpa. Erinomaisella tuloskehityksellään yhtiö yli kaksinkertaisti osakkeenomistajilleen kuuluvan osakekohtaisen oman pääoman aikavälillä 2008–2012.

P/E 8 | P/BV 1,2 | Osinkotuotto 4,4 %

Allianz

Kurssinousu 2010–2013: +36,7 %

Saksan suurin vakuutusyhtiö ja johtava vahinkovakuutustoimija globaalisti. Henkivakuuttamisessa yhtiö lukeutuu maailman viiden suurimman toimijan joukkoon. Vuonna 2012 yhtiön liikevaihto ylitti 100 miljardia euroa, hajautuen ympäri maailmaa. Yhtiö on kasvanut tasaisen kannattavasti, kolminkertaistaen 2000-luvulla vuotuisen osakekohtaisen osinkovirtansa.

P/E 11 | P/BV 1,1 | Osinkotuotto 3,6 %

Tulen käsittelemään vakuutusyhtiöitä parin seuraavan viikon aikana blogissa ja julkaisemaan yrityskohtaiset esittelyt erikseen kustakin kampanjayhtiöstä.

17.2–7.3.2014 voit ostaa valittuja vakuutusyhtiöitä alennetuin kuluin!

>> Siirry tästä Nordnetin kampanjasivuille

—

Kirjoittajan sijoituskirjoja Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen (2012, 213 s.) ja Hajauta tai hajoa (2013, 311 s.) voi tilata signeerattuna ja/tai omistuskirjoituksella.

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Blogi sisältää markkinointiviestin, mutta ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Sammon osakkeita kirjoitushetkellä. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).