Siirry pääsisältöön

Korkoa korolle – 35 vuoden eläkesäästöt kymmenessä vuodessa?

Aloita kaksikymppisenä ja säästä kymmenen vuotta. Siten saat 65 vuotta täytettyäsi suuremman eläkkeen, kuin jos aloitat kolmekymppisenä ja säästät aina eläkeikääsi asti. Korkoa korolle -ilmiö on Einsteinin sanoin maailman kahdeksas ihme. “Joka sitä ymmärtää, tienaa sen; joka ei ymmärrä, maksaa sitä.”

Korkoa korolle – voiko tämä tosiaan olla näin?

Jos kaksikymppisenä säästät 2 400 euroa vuodessa kymmenen vuoden ajan (jonka jälkeen lopetat uusien sijoitusten tekemisen) ja saat säästöillesi keskimääräisen 7 prosentin vuotuisen tuoton, sinulla on 65 ikävuoteen mennessä 356 700 euron eläkebonus.

Jos aloitat säästämisen kolmekymppisenä samoilla ehdoilla kuin yllä, paitsi että jatkat vuosittaisten sijoitusten tekemistä, yhtäjaksoisesti 35 vuoden ajan, aina eläkeikään asti, sinulla on 333 200 euron säästöt. Eli 23 000 euroa vähemmän.

Kymmenen vuoden korkoa korolle –etumatkaa on yllättävän vaikea kuroa umpeen, vaikka jatkat vuosittaista säästämistä 2,5 kertaa pidempään. Mitä korkeampaa tuottoa sijoituksillesi saat, sitä vaikeampi tehtävästä tulee. Jos esimerkissä käytetään 7,5 prosentin vuotuista tuottoa, ero kasvaa jo 56 600 euroon (426 800 <=> 370 200). Nuorison hyväksi. Käänteisesti tarkasteltuna tämä osoittaa myös, miten paljon pienetkin vuotuiset kulut vaikuttavat tuottoon.

“Eikä siinä vielä kaikki”

Kaiken lisäksi kolmekymppiset syytävät palkoistaan 35 vuoden aikana säästöihin kokonaiset 84 000 euroa, eivätkä silti saa kaksikymppisten tuottoa kurottua umpeen. Nuorison ei tarvitse sijoittaa kuin 24 000 euroa, ja 10 vuotta pidempi sijoitusaika sekä korkoa korolle -ilmiö hoitavat loput. Toisin sanoen he voivat kolmekymppisiksi päästyään vaikka matkustaa 2 400 euroa pidemmälle, joka vuosi, eläkepäiviin asti.

Jos yllä kuvatussa esimerkissä kuulut katkeraan jälkimmäiseen – tai sitäkin vanhempaan – ikäryhmään, kuten minä, niin eipä hätää. Voit hakea oikeudenmukaisuutta maailmaasi lastesi kautta. Jos sijoitat 2 400 euroa vuodessa lapsesi ensimmäiset kaksi (2) elinvuotta, häntä odottaa 63 vuoden kuluttua mukava 356 900 euron eläkepotti. Eikä sinun tarvinnut sijoittaa kuin 1,3 prosenttia lopullisen eläkkeen määrästä.

Missä mättää?

Miksi emme sitten kaikki aloita säästämistä ja korkoa korolle -ilmiön hyödyntämistä ajoissa, jos tämä on näin yksinkertaista? En osaa vastata kuin omalta osaltani, ja silloin syytän tästäkin tietenkin vanhempiani. Kas kun eivät kasvattaneet minusta tarkan markan jälkeläistä sijoittamalla lapsilisiäni osakemarkkinoille vakuuttavaksi esimerkiksi siitä, miten tämä homma toimii.

No, todennäköisesti olisin kuitenkin kahdeksantoista vuoden odottelun jälkeen ja varsin suurella viisaudella sijoittanut kaikki rahat johonkin autoon. Ja siitäkin huolimatta ollut oppimatta, että jatkuva varaosatarpeesta johtuva pienvelkakierre pitää vaurastumiseni tukevasti parkkipaikalla.

-Martin Paasi, Nordnetin talousasiantuntija

Korkoa korolle -esitys videomuodossa Nordnetin YouTube-kanavalla:


Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea. On olemassa riski, ettet saa sijoittamiasi varoja takaisin. Sinun tulee perehtyä rahastoesitteeseen ja avaintietoesitteeseen ennen kuin sijoitat rahastoihin. Rahastoesitteen saat rahastoyhtiöltä ja avaintietoesitteen löydät nordnet.fi-sivustolta rahaston yleiskatsaus -sivulta sekä toimeksiantosivulta.

74 comments

  • tässä on ainakin sellainen ongelma, monen kohdalla, että tuosta ajasta menee n. 4-5 koulussa ja opintotuesta säästäminen on tiukassa 😀

      • Ja tulevasta syksystä lähtien 3600e vuodessa. Mikäli saa kerrytettyä opintoja myös kesäkuukausille, nousee summa 4800 euroon. Kyllä kelpaa!

  • Onko tässä otettu ollenkaan huomioon inflaatiota? Jos aloittaa sijoittamisen 10v myöhempään niin pitäisi silloin sijoittaa euromääräisesti enemmän, jos haluaa sijoittaa saman määrän tuloista.

    • On. 215 vuoden aikana osakemarkkinat ovat keskimäärin tuottaneet 6,6 % vuodessa. Realituottoa- eli mistä inflaatio on poistettu. Mikäli sijoitat näin https://goo.gl/TZ1Zps keskimäräinen vuotuinen realituotto nousee lähes 10 prosenttiin.

      • Tuo tuottoprosentti toki toteutuu vain ilman merkintäpalkkioita tai salkunhoitopalkkioita. Todellisuudessa tuollaisen tuoton saaminen “automaattisesti” ei ole ihan todellisuutta.

  • Periaatteen ymmärrän, mutta minusta parempi on säästää silloin kun rahaa on. Opiskeluiden aikana 2400 € on paljon, mutta sen jälkeen samoilla elikustannuksilla on helppo säästää 10000 € vuodessa. Näin tuon välimatkan ottaa kiinni 3 vuodessa ja voi lopettaa säästämisen jos siltä tuntuu. Kannustan aikaisin säästämisen tavan opettelua, mutta esimerkki artikkelissa on mielestäni turhan musta-valkoinen ja tarkoitushakuinen.

  • Kiitos kommenteista. Joo, on tämä vähän tarkoituksen hakuinen, mutta mielestäni pitääkin olla jotta mahdollisimman moni havahtuisi miettimään näitä asioita. Eikä nuo luvut ole hatusta vedettyjä.. Inflaatio tulee huomioiduksi tuon realistisen 7 prosentin nettotuotto-odotuksen kautta. Opiskeluaika on rahallisesti tiukkaa aikaa. Siksi pidänkin lapsilisien osittaista jyvittämistä, tai miksei vanhemmilta heti synnyttyä otettua/ annettua lainaa 😉 mielenkiintoisina rahoitusvaihtoehtoina jotta mahdollisimman ajoissa ja pienellä sijoituksella pääsisi korkoa korolle -kyytiin… Tärkeintä on ymmärtää pitkäjänteisyyden merkitys, ja se että joko säästää elämässään ja saa vetoapua talouteensa, tai sitten kuluttaa velaksi ja elää ns käsijarru päällä. Sitten voi tietenkin myös tehdä “Supercellit”…

    • Minustakin kuulostaa oikein hyviltä ideoilta jyvittää lapsilisät/muuta rahaa lapsen sijoitussalkkuun heti syntymästä. Riskikin katoaa noissa yli 30 vuotisissa sijoituksissa lähes kokonaan. Pitkäjänteisyys ja kärsivällisyys ovat tosiaan ne avaimet. Meinasin lähinnä että ei kannata masentua vaikka aloittaisi säästämisen vasta 30 v. Omalla kohdalla tuon 24000€+7%p.a säästön olen koulun jälkeen saanut kurottua kiinni 2,5 vuodessa vaikka nollasta aloitin.

        • Ite aloitin just tässä kolmenkympin rajoilla vaan ainoana erona on se että olen jo valmiiks eläkkeellä… onnettomuus!! Nyt on aikaa perehtyä tähän todella kiehtovaan pörssimaailmaan kun pitkään olin tekemättä mitään niin meinas jo halvaantunutta heikottaa 🙂 mutta 4kk/2000e kasassa ja kuhan tuo kriisi tuosta loppuu niin YIT noussee 9-10e kieppeille, ainakin näin ite sen päivä unissani olen miettinyt (olen ollut YIT:llä monta vuotta töissä) joten tuttuun ja turvalliseen luotetaan. Kiitos hyvästä tekstistä…

        • Moro, löytyykö tuon hienon exceltaulukon laskukaavat jostain ? Ei tarvitsisi alkaa itse miettimään ja voisi sitten tutkailla erilaisia vaihtoehtoja maaliin pääsemiseksi.

  • Aiotko kirjoittaa myös yhtiökohtaisia juttuja/analyysejä? Olisi kiva kuulla analyysin tynkää esim. Sammosta tai Fortumista

  • Hei Matti, Jukka Oksaharju kattaa yhtiökohtaiset jutut, ja onkin käsitellyt blogissaan juuri esim Fortumia ja Sampoa. Minä käsittelen näitä muita aiheita.

  • Nämä ovat aika teoreettisia tarkasteluita, kun aikajana voi olla 65 vuottakin pitkä 🙂 Ei mikään takaa 7% vuosittaisia tuottoja ja onnistuneita sijoituksia. Nyt kait 10 vuoden aikana suomi-indeksi on samoissa lukemissa kuin mistä lähti, että ei tullut sitä tuottoa ellei osannut valita parhaat osakkeet ja ostaa/myydä oikealla hetkellä, ja sitähän hyvin harva jos kukaan osaa. Asuntoja vuokraamalla tuollaisia tuottoja voisi saadakin varmemmin, mutta pitäisi olla sitä alkupääomaakin ihan eri tavalla. Teoreettista on myös se, että koskaan pääsee eläkkeelle ja se tarvitseeko niitä säästöjä sitten, saattoihan sitä elämänsä varrella työtäkin tekemällä ansaita. Mutta ehdottomasti kannattaa säästää ja sijoittaakin, varsinkin jos laman pohjilta ostaa niitä osakkeita ja myy ne nousukauden huipulla. Oma kokemus on se, että mitään ihme kikkailuja ei kannata edes yrittää, siinä vain menettää rahansa. Eli pitäytyy hyviksi koettuihin perinteisiin pitkäaikaisiin sijoitusmetodeihin.

  • Hej Sampo, kiitos kommentistasi. Mikään ei tietenkään ole taattua osakemarkkinoiden ihmeellisessä maailmassa, mutta viimeisen 200 vuoden keskimääräisenä vuotuisena nettotuottona pidetään tuota noin seitsemää prosenttia. Kun ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, laiska blogin kirjoittaja tyytyy arvioimaan tulevaisuutta peräpeilistä. Eli kuluton sijoitus jenkkien osakemarkkinoille, yhtäjaksoisesti noin 200 vuotta, on johtanut tuohon 7% vuotuiseen tuottoon. Teoreettista ehkä, mutta ilmiö ei miksikään muutu, tuottoja tai aikajaksoja säätämällä: sijoittamalla mahdollisimman varhain, pääsee pitkässä juoksussa helpommalla, kiitos tuon korkoa korolle -tuoton. Ja pitkässä juoksussa ei kannata sijoittaa kuin osakkeisiin, katso Jeremy Siegelin kuvaaja hänen kirjastaan “Stocks For the Long Run”: http://bit.ly/Q8AMPg

  • Oliko Seppo Saarioisen kirjassa, missä oli erinomainen esimerkki ajallisesta hajauttamisesta. Siinä oletettiin, että sijoittaja aloittaa sijoittamisen, kun kurssit ovat kaikista korkeimmillaan ja jatkaa tasaisesti sijoittamista vuosien ajan, niin että indeksi on ehtinyt nousta takaisin samoihin lukemiin. Lopputulemana sijoittajalla oli aika muhkea tuotto, vaikka kurssit olivatkin huipussa vuosia aikaisemmin.

    Eli vaikka indeksi olisi samassa lukemassa kuin 10v sitten, se ei tarkoita, ettei sijoittaja olisi tässä välissä saanut kunnon tuottoa. Koitan pitää tuon aina mielessä, kun olen ostamassa.

    Vaikeita päätöksiä kuitenkin nuorena. 2400€/v nuorena voi olla aika paljon, minkä voisi käyttää periaatteessa esim. matkustamiseen yms. elämyksiin mitkä tuovat rikkautta enemmän kuin taattu eläke. Tämä artikkeli sisältää kuitenkin sellaista tietoa, minkä jokaisen nuoren olisi hyvä tietää. Kiitos kirjoituksesta.

  • Loistava kirjoitus! Tämä on juuri se syy, miksi yritän kannustaa nuoria ihmisiä säästämään, edes vähän. Ja vastaavasti olen kannustanut vanhempia säästämään lapsilleen, edes vähän.

    Meistä tuli osakesäästäjiä sitä kautta, kun aloimme ensin säästää lapselle. Ensin lapsilisän verran ja myöhemmin verovapaan maksimin (tällä hetkellä 222€/kk). Itselle emme saaneet ensimmäisen seitsemän vuoden aikana mitään säästöön. Kun lapsen salkku oli siinä kohtaa (vaikean alun jälkeen) 15000€, tajusimme me hitaammatkin, että tämähän toimii! Nyt 13,5 vuoden jälkeen lapsen salkku on jo 40000€, vaikka salkunhoito ei ole aivan priimaa ollut. Tässä vaiheessa osingoistakin on jo merkittävä apu uusien sijoitusten tekemiseen.

    Välillä on ollut tiukkaa saada tuo 222€/kk lapselle säästöön, mutta olemme mieluummin tinkineet jostain muusta, kuin säästötavoitteesta. Loppupeleissä tuo sama raha olisi voinut mennä kulutukseen ilman että olisimme huomanneet mihin se hupeni. Nyt kun sitä rahaa ei tuhlattu, niin eron kyllä huomaa!

    • Kiitos, mukava kuulla. Hyvin muotoiltu “Loppupeleissä tuo sama raha olisi voinut mennä kulutukseen ilman että olisimme huomanneet mihin se hupeni.”

    • Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea. On olemassa riski, ettet saa sijoittamiasi varoja takaisin. Sinun tulee perehtyä rahastoesitteeseen ja avaintietoesitteeseen ennen kuin sijoitat rahastoihin. Rahastoesitteen saat rahastoyhtiöltä ja avaintietoesitteen löydät nordnet.fi-sivustolta rahaston yleiskatsaus -sivulta sekä toimeksiantosivulta.
       korostetut rahastot

      

  • Minulla ei ole vielä omia lapsia, mutta jos sellaisia tulee, niin hoidan nämä asiat heidän osaltaan eri tavalla, kuin miten omat vanhempani ovat lastensa asiat hoitaneet… eivät he tehneet elettäkään siihen suuntaan, että olisivat opettaneet minulle raha-asioita tai sijoittamista. Ehkä he kuvittelivat, että koulu hoitaa tämän? Eipä taida hoitaa… ja vaikka yrittäisikin hoitaa, niin ei sen varaan kannata laskea.

  • Hyvä kirjoitus! Kannattaa muistaa kuitenkin Suomen kireä verotus, jotta ei nyt liian ruusuista kuvaa synny.

    • Kiitos Sepi, Rahastot ei kuitenkaan maksa veroja, joten ne voivat sijoittaa osingoista saatuja varoja uudelleen. Näin tästäkin syntyy korkoa korolle hyötyä. Sijoittaja maksaa verot siinä vaiheessa kun myy rahaston osuudet.

      • Olen ajatellut juuri aloitta säästämisen/sijoittamisen lapselle (nyt 4v). On vain todella hankalaa opetella kaikki rahastoja/osakkeita yms. Osaatko suositella siis mihin sitä sijoittaisi lapsen rahat? Pitääkö sen juuri siis olla rahasto, jotta tulee se korkoa korolle-ilmiö?

        • Katso parhaiten osinkoa maksavat osakkeet ja valitse niistä muutama, joissa p/e on alle 15.

          • Osinkoa harvoin kannattaa pitää suuressa arvossa sijoituksia harkitessa, katso tubesta Ben Felixin “The Irrelevance of Dividends”. Jos ei osakkeet ole osakesäästötilillä, osinkojen verotus satuttaa tuloja pitkällä aikavälillä.

          • Ja jos aikoo olla laiska sijoittaja, niin kannattaa laittaa rahansa mieluummin johonkin indeksirahastoon, jossa on mahdollisimman halvat vuosikustannukset (“salkunhoitopalkkio” tai jokin muu vuosittainen meno). Yksittäisiin osakkeisiin sijoittaminen ilman aktiivista hoitoa on aina riski kun yksittäiselle firmalle voi tapahtua mitä tahansa pitkällä aikavälillä. Indeksirahasto vaihtaa osakkeita automattisesti valitun indeksin mukaisesti.

        • Hei M. Jääskeläinen

          Suosittelen käyttämään hyödyksesi nordnetin kuukausisäästämistä. Valitsemalla iSharesin S&P 500, iSharesin Core Emerging ja DB-x Trackersin euro stoxx 50 indeksit hajautat koko maailman laajuisesti ja varmasti turvallinen pitkällä aikavälillä. Tuolla kaavalla olen muun muassa luonut omalle äidilleni ja tyttöystävälleni salkut.

          Toisaalla voit myös lukea yhden kirjan, jonka jälkeen huomaat, ettet todellakaan tarvitse mitään erityistä tietämystä, jotta voisit pärjätä sijoitusmarkkinoilla.

          • Juuri näin. John C Boglen kirja “Common Sense on mutual funds” (http://amzn.to/1vFi6Fz) avaa sijoittamisen yksikertaisuutta ja yksinkertaisuuden tehokkuutta kiitettävällä tavalla.

        • Korkoa korolle ilmiö tarkoittaa sitä, kun sijoituksen jo saamalle korolle kasvaa korkoa. Eli se liittyy kaikkee sijoittamiseen eikä vain rahastoihin.

          Itse säästän Nordnetin pohjoismaisiin Superrahastoihin, koska ne ovat ilmaisia. Siten saan osakemarkkinoiden koko tuotto-odotuksen itselleni.

          Akateemisesti kun ei ole voitu osoittaa, että aktiiviset rahastot korkeimpine kuluineen pitkässä juoksussa tuottaisi indeksirahastoja paremmin. Passiivisesti indeksiä replikoivalla rahastolla on itse asiasssa korkeampi tuotto-odotus kuin aktiivisesti hoidetuilla rahastoilla.

    • Totta. Mutta rahastoissa säästöt saavat sentään kasvaa rauhassa korkoa korolle ilman verottajan käsijarrua (rahastot eivät tarvitse maksaa veroa esimerkiksi osinkotuotosta, joten jos olet sijoittanut rahaston kasvu-osuuksiin, osinko ja korkotuotot sijoitetaan täysimääräisesti uudestaan rahaston arvopaperisalkussa oleviin arvopapereihin)

  • on tämä paljon parempaa kuin aleksandrian hommat jotka ovat täyttä kusetusta

  • On kyllä systeemissä vikaa, jos on varaa laittaa lapsilisät osakkeisiin 🙂 Verovarojen väärinkäyttöä, mutta minkäs teet kun tällainen systeemi on kehitetty…

  • Ihan totta, mutta jutusta puuttui esimerkit sijoituskohteista, joissa saa 7,5% tuoton ilman kohtuutonta riskiä menettää sijoitettu pääoma osittain tai kokonaan.

    • Sellaista sijoituskohdetta ei ole. Osakesijoitus tuottaa keskimäärin noin 7 prosenttia vuodessa (katso vaikka Jeremy Siegelin kuvaaja eri sijoituskohteiden reaalituotoista 210 vuoden ajalta http://bit.ly/1tmJINc).

      Pääomasuojatussa sijoituskohteessa vuotuiset kulut nousevat helposti yli 2 prosentin. Näin ollen sinulle jäävä tuotto osuus alittaa 5 prosentin. Pitkässä juoksussa se on puhdasta myrkkyä sijoitustuotoillesi.

      Lyhyellä aikavälillä tuotot voivat olla mitä vaan.

  • Just absolutely genious writing! How is possible follow Your Investium style?

  • Miten käytännössä osinkojen sijoittaminen rahastoon tapahtuu kun rahasto seuraa indeksiä. Saako sijoittaja lisää osuuksia vuosittain?

  • Erinomaista, mutta olisi pitänyt huomata tämä silloin 20 kymppisenä eikä vasta 50 kymppisenä.

    • Totta, minultakin meni aivan liian pitkään tämän ei vaan oivaltamiseen, vaan sisäistämiseen. No, mahdolliselle jälkikasvulle tätä on joka tapauksessa hyvä terottaa.

  • Ongelma tässä on se, että nuorilla ei ole rahaa mitä sijoittaa ja sen lähde on käytännössä vanhemmat. Jos miettii perhekeskeisesti on yhdentekevää onko varat poikimassa vanhempien salkuissa vai lapsen (poislukien verotus). Myöhemmin opiskeluvaiheessa ilman ulkoista tuloautomaattia rahaa ei yksinkertaisesti ole sijoitettavaksi. Tässä siis on se vanha ongelma, että tehdäkseen järkevästi rahaa pitäisi olla rahaa millä tehdä.

    Artikkeli on kuitenkin erinomainen herätys ja visualisointi korkoa korolle kasvamisen merkityksestä.

    • Kiitos palautteesta! Töitä opiskeluaikana tehneenä tiedän hyvin että rahat ovat tiukassa. Mutta jos olisin silloin tiennyt sen minkä tiedän tänään, olisin säästänyt edes sen 50 euroa kuukaudessa kustannustehokkaaseen/ ilmaiseen osakeindeksirahastoon. Sekin summa, kuukausittain säästettynä kasvaisi 120 000 euroon eläkeikään mennessä.

  • Tuosta 7% vuotuisesta tuotosta 356700€ – (10 x 2400€) menee rahaa eläkeiässä nostettavissa nykyisen lain mukaan 33% pääomatuloveroa eli liki 110000€.

    • Toki, mutta ei yhtä suuressa määrin. Sen takia yritänk tätä nimen omaan nuorisolle vääntääkkin…

    • Niin on… Onneksi siellä on muutama “vastarannankiiski” synnyttämässä epäilyä siitä, että säästäminen saattaisi ehkä sittenkin olla kanttavaa hommaa.

  • Kaikkien kannattaisi säästää, tai jos ei säästää, niin ainakin laittaa kertasumma indeksiin.
    Palaan useasti lukemaan tätä artikkelia ja ajattelemaan turvattua tulevaisuuttani. Saan säästämisestä mielihyvää.
    Pienipalkkaisen ainut toivo vaurastua joskus on pienehkö säästäminen maustettuna korkoa korolle – efektillä. 23 vuotiaana on vielä paljon aikaa jäljellä. Kuinka paljon menetinkään, etten aloittanut jo 5 vuotta sitten!?

  • Varhain kannattaa aloittaa.

    Mutta myös myöhemmin. Näin viisikymppisenä sijoitushorisontti on noin 40 vuotta. Sen luulisi riittävän.

  • Tämä on jo vanha artikkeli, mutta ajattelin pikaisen kyssärin laittaa, kun osuu aiheeseen, enkä pikaisella googletuksella vastausta löytänyt:

    Miten lasketaan korkoa korolle, jos pääomaa lisätään vuosittaisilla tai vaikka kuukausittaisilla säästöillä?

  • Hei! Olen 23-vuotias nainen ja kiinnostunut asuntosijoittamisesta sekä muustakin pitkän aikajänteen säästämisestä. Kiitoksia mahtavasta blogikirjoituksesta, tämä on kuin hunajaa säästämisen tärkeyden ymmärtäneelle, sillä vanhempani eivät ole koskaan säästämisestä mitään ymmärtänetkään ja kyselin äidiltäni huvikseni, paljonko hän luulisi 24 000 euron kasvavan tällä periaatteella ja hän vastasi 32 000. Pieleen meni. 🙂

    Kuitenkin mieltäni mietityttää se, mistä ihmeestä aloitan? Nämä eivät ehkä ole vaikeita asioita, mutta asiaan perehtymättömälle ovat. Vastaus kysymykseesi “Miksi emme sitten kaikki aloita säästämistä ajoissa?” on, se että nuoret eivät tiedä, miten tämän aloittaa, minne rahansa laittaa ja mitä asioita täytyy ottaa huomioon. Nykynuoriso on niin hukassa yksinkertaisemmissakin asioissa. Ei koulussa opeteta esimerkiksi veroilmoituksen täyttöä, eikä kehoteta liittymään liittoon. Nämä ovat vain pari esimerkkiä oikeassa elämässä tarvittavista taidoista.

    Pyydän jo etukäteen anteeksi avautumistani. Minua suoraan sanoen ärsyttää se, että raha tulee rahan luokse. Eli se kenellä on alkupääomaa, pystyy myös tekemään enemmän rahaa. Mutta tiedän myös niin monta kultalusikka nuorta, joille on lapsilisät säästetty ja nuori on ostanut 18-vuotta täytettyään uudenkarhean auton, joka sijoituksena on huonoin mahdollinen. Olen todella kiinnostunut asunnoista, ja osaan jo kyseisiä markkinoita seurata mielestäni todella hyvin, mutta kun perheellämme ei ole omaisuutta eikä minulla mitään vakuuksia, on lainansaanti hyvin haastavaa säästämisestä huolimatta.

    Mitä mieltä olette esimerkiksi Nordean tarjoamista tuotteista 25 ja 50 rahastosalkuista? Ajattelin, että laittaisin molemmille tileille aluksi 50 euroa, mutta aloin myös kiinnostumaan kommentissa esiintyvästä Nordnetin Superrahastoista!!!

  • Mihinkä ovat kadonneet säästämäni työeläkemaksuni 36 vuoden ajalta? 5%:nkin korolla sitä pitäisi olla nyt noin miljoona kun eläkeikä lähestyy.

  • Korkoa korolle -laskukaava on tuttu, mutta miten lasketaan kasvavien osinkojen uudelleensijoittaminen takaisin pörssiin ja näin keskimääräinen osinkovirta esim. 30 vuoden päästä? Esimerkki: alkupääoma 1000 eur, vuotuinen osinkotuotto 5% ja tämä siis uudelleensijoitetaan. Mikä on salkun koko 30v kuluttua ja mikä osinkovirta? Inflaatiota ja veroja ei oteta huomioon.

  • Nojuu… voihan sen elämän toki kuluttaa töitä tehden ja rahaa tavoitellen. Jonkin miljoonan voi onnistua myös saamaan. Siihen se elämä sitten kuluikin. Kannattaa valita fiksusti mitä tekee. Säästäminen ja sijoittaminen toki kannattaa, mutta muutakin on kuin ne numerot pankkitilillä tai komeat betoniseinät, johon ne rahat sijoitti.

    • Hyvä pointti, ei kannata tuhlata koko ikäänsä “SitKu” elämään.

      Martin puhuu 200 eurosta kuulaudessa, mikä on suunnilleen savukerasia päivässä. Riippumatta siitä polttaako vai ei, jos olisi varaa tupakoida, silloin on myös varaa sijoittaa.

  • Kiitos toistosta, Martin, tämä on hyvä ensimmäinen kipinä, jolla asiasta periaatteessa kiinnostunut laskutaitoinen, mutta vielä aloittamatta jättänyt saattaa saada itsensä motivoiduksi itsensä selvittämään kuinka aloittaa käytännössä.

    Vaikka laskelma oikein onkin, parikymppisen opiskelijan on vaikea löytää säästöön edes tuota suunnilleen tupakkiaskin hintaa päivässä – riippumatta siitä polttaako vai ei.

    Toisekseen, itse ansaittu raha säilyy lottovoittoja ja perintöjä paremmin, joten itse tämäkin pitää tehdä omilla rahoilla, etteivät lahjaksi saadut lapsilisät katoa pieneen japanilaiseen urheiluautoon 18-vuotiaana.

    Suomen suhtautuminen kansankapitalismiin on sellaista, että joku voi myös tarvita itselleen henkisen tuen tiedosta että on tehnyt kaiken itse eikä löytänyt kultalusikkaa äidin kaapista.
    Realistisempi tilanne aloittaa on ottaa kiinni niistä kahdesta tapahtumasta, jolloin ohikiitävän hetken ajan rahaa tuntuu olevan riittävästi ennen kuin omat kulutustottumukset sopeutuvat suurempaan vapaaseen tulovirtaan.

    Ne helpot aloituskohdat, joissa rahaa hetken ajan on riittävästi ilman muiden apuakin (mikä on välttämätön ehto) ovat valmistuneen opiskelijan työllistyminen ja asuntolainan loppuminen.

    Koska säästämistä ei suomalaiskodeissa ja kouluissa opeteta, ensimmäinen etappi meni minullakin ihan muita asioita harrastellessa, mutta onneksi sentään jälkimmäisestä ymmärsin ottaa kiinni. Aikaa on vähemmän, mutta onhan sekin edes jotain, että 10 vuoden lainanmaksun jälkeen seuraavina 20 – 30 vuotena saman lainan lyhennyksen säästäminen tuo suunnilleen kolmen samanlaisen kodin arvoisen tuottavan sijoitusomaisuuden.

    Korkoa korolle ei todennäköisesti ehdi moninkertaistaa sijoitusta, mutta neljän asunnon kanssa on vähän mukavampi jäädä eläkkeelle kuin yhden.

  • Periaattessahan tuo on hieno juttu, mutta vuosittain 7% tuotto on “Matti meikäläiselle” utopiaa. Ns ammattilaisetkaan ei tuohon joka vuosi pysty, niin miksi käytetään tuollaista tuottoprosenttia. 4% olisi uskottavampi.

    • Olet oikeassa että 7% keskimääräinen vuotuinen tuotto on yllättävän hankala saavuttaa. Tässä kuitenkin pitkäikaisäästäjälle vaihtoehto, joka on tuottanut lähes 10 prosenttia keskimäärin vuodessa realituottoa, viimeisten 88 vuoden aikana.

      • Kun välillä joutuu vaihtamaan sijoituskohdetta, verottajahan vie aina osansa euromääräisestä tuotosta, ei reaalituotosta. Suurella inflaatiolla tämä aika pitkälle pilaa koko systeemin.
        Aina ei verotuksessa voi edes vähentää pääomatappioita voitoista.
        On tarjolla sijoitusvakuutuksia, joissa on jotain osittaista verottomuutta (?). Montako prosenttiyksikköä nämä veroedut nostavat vuotuista tuottoa?

    • Hei, tuon esimerkin tarkoitus ei ole esittää paljonko tienaat 7% tuotolla vaan havainnollistaa ajan merkityksen. Aika on
      tärkein resurssi mikä meillä jokaisella on, mutta joka hetki vähemmän ja vähemmän. Jos olet henkilö joka pystyy tienaamaan 4% niin tilanne ei muutu miksikän, 10 ensimmäistä vuotta painaa yhtälailla vaikka tienaisit 7% tai 70%.

  • Minua kiinnostaisi seuraava tieto. Oletetaan että säästämiseen herää vasta 30-vuotiaana. Kysymys kuuluu, että kuinka paljon pitäisi säästää kuukausittain seuraavat 10 vuotta, jotta 40-vuotiaana olisi 20-vuotiaana säästämisen aloittaneiden kanssa “samalla viivalla”? Vaikka juna periaatteessa meni jo, niin kyllä se silti on mahdollista ottaa kiinni esimerkiksi perinnön, rahavoiton tai muun kertaluontoisen potin avulla, se tosin maksaa.

  • Olisi ollut rehellistä myös mainita, että 7 prosentin reaalituoton saadakseen täytyy ottaa riskiä ja onnistua siinä markkinoita paremmin. Yhtä hyvin riskinotossa voi myös hävitä. Jos tavoite on suurempi kuin markkinatuotto, tavoitteesta jäämisen todennäköisyys kasvaa.

    Tämän artikkelin mukaan Helsingin pörssin keskimääräinen vuosituotto oli 6,1 % kahdenkymmenen vuoden jaksolla: https://www.sijoittaja.fi/124139/helsingin-porssin-20-vuoden-tuotto-ja-johtopaatokset-tuottokehityksesta/

    Jutussa ei mainita, onko kyseessä reaali- vai nimellistuotto. Yleensä esitetään nimellistuotto, jos ei erikseen mainita. Inflaatio oli äskeistä tuottoa vastaavalla 20 vuoden ajanjaksolla noin 36 % tai 1,53 % vuodessa. Reaalituotto jää 4,5 prosenttiin vuodessa ja siitä pitää vielä vähentää varainhoitajan palkkio.

    Sijoitukset realisoidessa menee myös myyntivoiton vero, joka on pitkäjänteisessä voitollisessa sijoittamisessa noin 20 % myytävien osakkeiden hinnasta.

    Osakesijoittaminen kyllä kannattaa tällä alemmallakin tuotolla, mutta ei pitäisi maalailla liian ruusuisia tulevaisuudenkuvia. Tehkääpä laskelmat uudelleen 4,5 % tuotolla omat palkkionne ja myyntivoiton verot vähentäen, niin saadaan asiakkaan kannalta vähän realistisempi kuva tuotto-odotuksesta.

    • Hyvä valaistus korkoa korolle-efektin voimasta, mutta kirjoitus on tosiaan aivan liian yksisilmäinen.
      Sijoittaminen kannattaa todellakin aloittaa myös myöhemmin, itse aloitin 37-vuotiaana.
      Tästä jutusta puuttuu pohdinta veroista ja kuluista (osin inflaatiostakin), rahan aika-arvosta ja nettovarallisuuden lisääntymisestä.

      Eli: osakemarkkinoiden reaalinen tuotto inflaation, kulujen (ja verojen jälkeen) ei valitettavasti ole keskimäärin 7%, vaan vähemmän (lähelle 7% on ollut tosiaankin esim. USA:n markkinoilla, mutta sielläkin alle. Keskimäärin 6% inflaatiokorjatusti on maailmanlaajuisesti paremminkin optimistinen, kuin pessimistinen). Tämä syö tuota eroa, nimittäin paras syömähammas lähtee korkoa korolle-efektistä ja ero kaventuu myöhemmin aloittaneiden suuntaan. Kulut olivat myös ennen isommat, oman salkkuni kulut ovat alle 0,5% (lähdemaiden osinkoverot ja kaikki mukana), johon tuskin päästiin lähellekään 30 vuotta sitten laajasti hajautetulla salkulla. Lisäksi ei voi olla varma, onko sama rahasto voimassa 65 vuotta, jolloin jokin rahastoista voi joutua välissä verolle, mikä on tietenkin myrkkyä sijoituksille. Toki tämä riski on lyhyemmälläkin aikajänteellä, mutta pitkällä huomattavasti isompi.

      Reaaliansiot ovat myös jopa minun elinaikanani liki tuplanneet. On siis aivan eri asia säästää nyt inflaatiokorjatusti sama summa, kuin silloin vuosikymmeniä sitten. Tämä tasoittaa huomattavasti tuota korkoa korolle-efektiä. Lisäksi henkilökohtaisella tasolla tapahtuu yleensä kehitystä.

      Summa summarum: korkoa korolle-efekti on voimakas ja totta on, että sijoittaminen olisi pitänyt aloittaa eilen, mutta tänäänkin on hyvä. Mutta aivan näin helppoa se ei ole, kuin juttu antaa ymmärtää. Myöhemminkin kannattaa aloittaa, itsellä minimiraja on 10 vuoden horisontti (ajatus on, että 1.sijoitus ehtii olla sisässä 30 vuotta, ja siitä kun lähtee nostamaan, niin muutkin sijoitukset on ehtinyt olla tuon 30 vuotta, mikä on jo ihan hyvä). Laskin, että sen mitä vanhemmat olisivat saaneet säästöön lapsilisät sijoituksiin laittamalla, korvaantuu noin kolmen vuoden sijoittamisellani eikä ero reaalisesti kaikki tekstissä esille tuomani asiat huomioiden ole kuin alle 1,5-kertainen. Merkittävä toki, mutta 30 vuoden pitkäjänteisyydestä ei nyt niin mullistava juttu kuitenkaan.

  • Keskustelua sijoittamisesta kannattaa ylläpitää. En tiedä, opetetaanko yleissivistävissä kouluissa nykyään sijoittamista -pitäisi kyllä. Ihmisten pitäisi tarttua menestykseen vievää härkä sarvista. Tuntuu, että nykyään lapsille ei säästämisestä puhuta yhtä paljon kuin ennen. Korkoa korollehan on kyllä tiedossa oleva asia. Oikean sijoituskohteen löytämisessä vaan on ongelmansa – sijoitukset voi myös menettää. Verottaja on varma voittaja – äitini muinoin sijoitti lapsilisäni, joista kerty moninkertainen potti, mutta verottajahan siitä leijonan osan lohkaisi, kun säästö oli enimmäkseen kertynyttä tuottuo.

  • Muuten ihan hyvä, mutta näihin kirjoituksiin pitäisi aina lisätä ISO varoitus kohtaan, missä lukee (esim. tässä kirjoituksessa) “saat säästöillesi keskimääräisen 7 prosentin vuotuisen tuoton“. Tämä harvoin toteutuu todellisuudessa varsinkin jos sijoittaja on laiska eli lätkäisee rahat vain johonkin sijoituskohteeseen ja unohtaa ne.