Aktiivinen vai passiivinen rahasto?
Rahastosijoittaminen on näppärä keino sijoittaa vaivattomasti ja hajautetusti, mutta lukemattomista eri vaihtoehdoista johtuen sopivan rahaston valinta ei aina ole aivan yksinkertaista. Tulisiko sijoittajan valita passiivinen vai aktiivinen rahasto?
Vastaus riippuu pitkälti sijoittajan tarpeista ja tavoitteista, joten listasimme tähän kirjoitukseen muutamia seikkoja, joita rahastotyypin valinnassa kannattaa ottaa huomioon.
Mikä on passiivinen rahasto?
Passiivinen (indeksi)rahasto ei ota näkemystä sijoitusvalinnoillaan, vaan seuraa valitsemaansa indeksiä. Seurattava indeksi voi olla maantieteelliseen alueeseen perustuva, kuten MSCI World Index tai vaikkapa tiettyyn teemaan perustuva, kuten STOXX Global Automation & Robotics Index.
Esimerkiksi S&P 500 -indeksiä seuraava rahasto sijoittaa kaikkiin S&P 500 -indeksin yhtiöihin indeksin painotusten mukaisesti. Koska passiivinen rahasto seuraa indeksiä, on sen tuotto valitun indeksin tuotto vähennettynä rahaston kuluilla.
Mikä on aktiivinen rahasto?
Passiivisista rahastoista poiketen aktiivinen rahasto pyrkii tekemään ylituottoa vertailuindeksiinsä nähden salkunhoitajan tekemien sijoitusvalintojen avulla. Aktiivisesta kaupankäynnistä johtuen aktiivisten rahastojen hallinnointipalkkiot voivat olla huomattavastikin passiivisia rahastoja korkeampia, mutta niiden on tarkoitus kompensoitua aktiivisen kannanoton kautta mahdollisesti syntyvällä paremmalla tuotolla.
Vaivattomuus vai mahdollisuus ylituottoon?
Passiivisten rahastojen suosiota selittää muutama selkeä etu:
Vaivattomuus: Indeksisijoittaja saavuttaa valitun markkinan keskimääräisen tuoton ilman, että hänen tarvitsee ymmärtää sijoittamisesta tai sijoituskohteista sen enempää.
Kustannustehokkuus: Alhaiset kulut mahdollistavat korkoa korolle -efektin täysimääräisen hyödyntämisen.
Läpinäkyvyys: Indeksirahastoon sijoittamalla ei tule ostaneeksi sikaa säkissä, sillä rahaston sisältö on selkeä ja etukäteen tiedossa.
Aktiivisten rahastojen puolesta liputtavat sen sijaan seuraavat seikat:
Mahdollisuus ylituottoon: Passiivisista rahastoista poiketen aktiiviset rahastot tarjoavat sijoittajilleen mahdollisuuden ylituottoon ja indeksin lyömiseen.
Markkinoiden tehottomuuksien hyödyntäminen: Aktiivisesta kannanotosta on hyötyä etenkin markkinoilla, jotka eivät ole sijoittajien valtavirran ja analyytikkojen seurannassa.
Lisäarvon tuottaminen: Vaikka indeksin vuodesta toiseen lyövät salkunhoitajat ovatkin harvassa, on osaavalla ja vahvan track recordin omaavalla salkunhoitajalla tai salkunhoitajatiimillä mahdollisuus tuottaa reilusti lisäarvoa sijoittajille.
Kummallakin kolikolla on kääntöpuolensa
Pelkkiä plussia ei kumpaankaan vaihtoehtoon liity. Indeksisijoittajan tuotto on lukittu valitun indeksin tuottoon, eikä indeksin voittaminen ole siten mahdollista. Hyvinä aikoina markkinan keskimääräinen tuotto varmasti kelpaa sijoittajille, mutta mahdollisten kriisien keskellä keskimääräinen tappio ei välttämättä kauheasti lämmitä sijoittajan mieltä.
Tutkimuksesta riippuen peräti 70–90 prosenttia aktiivisista rahastoista häviää vertailuindeksilleen. Aivan mistä tahansa aktiivisesta rahastosta ei siis missään nimessä kannata passiivisiin rahastoihin verrattuna korkeampia kuluja maksaa. Aktiivisen rahaston valinta vaatii paljon tutkimustyötä sijoittajalta, mutta onnistuessaan se voi palkita reilulla kädellä.
Valitsenko passiivisen vai aktiivisen rahaston?
Passiivisten rahastojen suosio on ollut viime vuosien aikana kovassa nousussa ja indeksirahastot ovatkin monelle sijoittajalle erinomainen valinta. On kuitenkin myös tilanteita, joissa aktiivinen rahasto saattaa korkeammista kuluista huolimatta olla parempi vaihtoehto.