ETF vai rahasto?

ETF:t eli matalakuluiset, pörssilistatut indeksirahastot ovat kasvattaneet viime vuosina merkittävästi suosiotaan. Mitä suosion takana on? Mitä eroa on ETF:llä ja tavallisella rahastolla? Kumpi kannattaa valita, ETF vai rahasto?

Sekä noteeraamattomat indeksirahastot että ETF:t tarjoavat kustannustehokkaan tavan hajauttaa sijoituksia ja vähentää salkun kokonaisriskiä. Niillä voi helposti ottaa näkemystä maantieteellisesti tai vaikkapa toimialoittain. Suurin osa ETF:istä on osakerahastoja, mutta myös korko-ETF:iä löytyy markkinoilta.

Indeksisijoittaminen ETF:llä tai rahastoilla on helppoa, eikä sijoittajan tarvitse ymmärtää yrityksistä tai sijoittamisesta kuin perusasiat. Indeksisijoittaminen on myös turvallisempaa, sillä yhden epäsuotuisan yhtiön menestyminen rahastossa ei vaikuta yhtä voimakkaasti salkun kokonaiskehitykseen kuin tilanteessa, jossa vastaava summa olisi sijoitettuna yksittäiseen osakkeeseen. On kuitenkin hyvä muistaa, että myös ETF:ssä ja indeksirahastossa on markkinariski.

ETF- ja indeksisijoittaminen ei vaadi yhtä paljon aktiivista seurantaa kuin suoriin osakkeisiin sijoittaminen. Kuukausisäästämällä saat sijoituksellesi markkinoiden keskimääräisen tuoton pitkällä aikavälillä, sillä hajautat ostot automaattisesti eri suhdanteissa.

Mitä eroa on ETF:llä ja tavallisella rahastolla?

ETF:llä käydään kauppaa samoin kuten osakkeilla ja niiden arvo päivittyy reaaliaikaisesti pörssin ollessa auki. Aktiivisissa rahastoissa sekä passiivisesti hoidetuissa indeksirahastoissa osuuksia voi ostaa (merkitä) ja myydä (lunastaa) pääsääntöisesti kerran päivässä.

Rahaston sijoitukset arvostetaan markkinahintaan päivittäin ja säännöt niiden arvonlaskennasta, ajankohdasta, sekä sijoituskohteiden arvostusperiaatteista näkee parhaiten rahastoyhtiön kotisivuilta. ETF-rahastoissa yhdistyvät sijoitusrahastojen ja osakesijoittamisen parhaat puolet.

Usein kysyttyä aiheesta ETF vai rahasto:

Mihin kaikkeen ETF-sijoitusta harkitessa tulee kiinnittää huomiota?

Sijoittajan tulee huomioida etenkin omat sijoitustavoitteensa. Tämän jälkeen tulee etsiä omaan näkemykseen sopiva ETF-rahasto, mikä saattaa olla aluksi vaikeaa rahastojen suuren määrän vuoksi. ETF-sijoitusideoita eri teemojen tai kriteerien ympäriltä löydät esimerkiksi täältä.

Sijoitusta harkittaessa tulee kiinnittää huomiota ETF:n rakenteeseen, joita on kahta päätyyppiä: fyysisesti ja synteettisesti replikoivia. Fyysiset ETF:t sisältävät samat arvopaperit, jotka ovat edustettuina kohdeindeksissä – nämä ETF:t ovat verrattavissa rakenteeltaan perinteisiin sijoitusrahastoihin. Fyysisiin, ns. UCITS ETF -rahastoihin liittyvät samat riskit kuin sijoitusrahastoihin, jolloin myös ETF-osuuden omistajalla on suora omistusoikeus rahaston arvopapereihin.

Synteettisissä ETF:issä kohdeindeksin riskipositio replikoidaan johdannaisilla, jolloin niiden läpinäkyvyys on heikompi ja vastapuoliriski suurempi. Liikkeeseenlaskijat rakentavat useimmiten synteettisiä ETF:iä markkinoille, joissa on rajoituksia ulkomaisten sijoittajien suhteen.

Eurooppalaisen UCITS III -direktiivin mukaan synteettisten ETF:ien vakuuskorin arvon tulee olla vähintään 90 % ETF:ään sijoitetun omaisuuden kokonaisarvosta, joten sijoittajan riski on rajattu vastapuolen konkurssitilanteessa maksimissaan 10 %:iin.

Indeksejä seuraavat ETF:t ovat kaikkein yleisimpiä, yksinkertaisia ja edullisia rahastoja, joissa yritysten paino määräytyy niiden markkina-arvon mukaan. Jos sijoittaja ei halua markkina-arvopainotusta, löytyy ETF:istä myös tasapainoindeksiin sijoittavia rahastoja. Tällaisissa indekseissä osakkeet ovat samalla painolla, tai ne voivat olla jollakin täysin erilaisella tavalla painotettuina. Painotuksia voivat olla esimerkiksi pienet yritykset, arvoyhtiöt, osinkoyhtiöt jne.

Sijoittajan tulee miettiä, millainen indeksi sopii omaan sijoitustavoitteeseen parhaiten. Monesti ETF:iin sijoitetaan pelkän nimen perusteella ja taustalla oleva kohdeindeksi jätetään huomioimatta, vaikka se onkin rahaston tuoton kannalta tärkein tekijä.

Vinkit ETF:ien maailmaan tutustuvalle sijoittajalle.

Tarkista ainakin nämä, ennen kuin teet ETF-sijoitusta:

• ETF:n rakenne – onko kyseessä fyysinen vai synteettinen ETF? Vastapuoliriskiä voi välttää fyysisten ETF:ien avulla, vaikka synteettisten ETF:ien riski onkin Euroopassa pieni UCITS III -direktiivin ansiosta.

• Maksaako ETF osingon tuotto-osuuksina, josta sijoittaja maksaa pääomaveron, vai sijoittaako ETF osingon uudelleen rahastoon? Lähtökohtaisesti osingot uudelleen sijoittava ETF on yleensä järkevä valinta, sillä tuotot ulos maksavien ETF:ien kohdalla osingonmaksun verotus syö ETF:n kustannustehokkuutta. Kasvuosuudelliset ETF:t sijoittavat myös osingot kasvamaan korkoa korolle ja maksat verot vasta sijoitusta lunastettaessa.

• Kulurakenne – minkä liikkeeseenlaskijan tuote tarjoaa alhaisimman hallinnointipalkkion (TER-luku, total expense ratio)? Entä onko vertailuindeksi sama?

• Varmista, että ETF seuraa indeksiään tarkasti. Tästä kertoo indeksipoikkeama-tunnusluku (tracking error). Kun rahaston tuoton ja seurattavan indeksin tuoton ero on pieni, kertoo se tarkasta indeksin seurannasta. Kaikista tehokkainta on löytää matalakuluinen ETF pienellä tracking errorilla. Indeksipoikkeamaa syntyy mm. epälikvideistä sijoituskohteista, osingoista ja arvopaperikaupan kuluista. Suosituimmat ETF:t seuraavat indeksejään tarkasti.

• Ostatko ETF:n euroissa vai esimerkiksi kruunuissa? Jos noteerausvaluutta ei ole euro, tulee kuluja myös valuutanvaihdosta.

• Huomioi spread, eli osto- ja myyntinoteerausten välinen ero. Suuri spread on myös kustannus. Likvideille markkinoille sijoittavissa ETF:issä spread on pieni, kun taas eksoottisissa ja epälikvideissä ETF:issä se on suurempi.

• Sijoittaja voi tarvittaessa tarkistaa, että ETF:n nettovarallisuusarvo (NAV, Net Asset Value) vastaa sen käypää markkina-arvoa, sillä osuuden hinta määräytyy markkinoilla koko pörssipäivän ajan. Tämän voit tehdä etsimällä liikkeeseenlaskijan kotisivuilta ETF:n markkina-arvon ja vertaamalla sitä noteerauksiin. Näin varmistut siitä, että et maksa ostaessasi ylihintaa tai myydessä alihintaa. Arbitraasitilanteita saattaa syntyä joskus, mutta usein tehokas markkinatakaus pitää hinnan lähellä NAV-arvoa lähes 100 %:sesti, koko pörssipäivän ajan.

• Tutustu ETF:n avaintieto- ja rahastoesitteeseen ennen sijoituspäätöstä ja ymmärrä riskit.

• Aika on ETF-sijoittajan paras ystävä. Ajallisesti hajauttamalla onnistut pidemmällä aikavälillä.