Martin Paasi
Aloita kaksikymppisenä ja säästä kymmenen vuotta. Siten saat 65 vuotta täytettyäsi suuremman eläkkeen, kuin jos aloitat kolmekymppisenä ja säästät aina eläkeikääsi asti. Korkoa korolle -ilmiö on Einsteinin sanoin maailman kahdeksas ihme. “Joka sitä ymmärtää, tienaa sen; joka ei ymmärrä, maksaa sitä.”
Korkoa korolle – voiko tämä tosiaan olla näin?
Jos kaksikymppisenä säästät 2 400 euroa vuodessa kymmenen vuoden ajan (jonka jälkeen lopetat uusien sijoitusten tekemisen) ja saat säästöillesi keskimääräisen 7 prosentin vuotuisen tuoton, sinulla on 65 ikävuoteen mennessä 356 700 euron eläkebonus.
Jos aloitat säästämisen kolmekymppisenä samoilla ehdoilla kuin yllä, paitsi että jatkat vuosittaisten sijoitusten tekemistä, yhtäjaksoisesti 35 vuoden ajan, aina eläkeikään asti, sinulla on 333 200 euron säästöt. Eli 23 000 euroa vähemmän.
Kymmenen vuoden korkoa korolle –etumatkaa on yllättävän vaikea kuroa umpeen, vaikka jatkat vuosittaista säästämistä 2,5 kertaa pidempään. Mitä korkeampaa tuottoa sijoituksillesi saat, sitä vaikeampi tehtävästä tulee. Jos esimerkissä käytetään 7,5 prosentin vuotuista tuottoa, ero kasvaa jo 56 600 euroon (426 800 <=> 370 200). Nuorison hyväksi. Käänteisesti tarkasteltuna tämä osoittaa myös, miten paljon pienetkin vuotuiset kulut vaikuttavat tuottoon.
“Eikä siinä vielä kaikki”
Kaiken lisäksi kolmekymppiset syytävät palkoistaan 35 vuoden aikana säästöihin kokonaiset 84 000 euroa, eivätkä silti saa kaksikymppisten tuottoa kurottua umpeen. Nuorison ei tarvitse sijoittaa kuin 24 000 euroa, ja 10 vuotta pidempi sijoitusaika sekä korkoa korolle -ilmiö hoitavat loput. Toisin sanoen he voivat kolmekymppisiksi päästyään vaikka matkustaa 2 400 euroa pidemmälle, joka vuosi, eläkepäiviin asti.
Jos yllä kuvatussa esimerkissä kuulut katkeraan jälkimmäiseen – tai sitäkin vanhempaan – ikäryhmään, kuten minä, niin eipä hätää. Voit hakea oikeudenmukaisuutta maailmaasi lastesi kautta. Jos sijoitat 2 400 euroa vuodessa lapsesi ensimmäiset kaksi (2) elinvuotta, häntä odottaa 63 vuoden kuluttua mukava 356 900 euron eläkepotti. Eikä sinun tarvinnut sijoittaa kuin 1,3 prosenttia lopullisen eläkkeen määrästä.
Missä mättää?
Miksi emme sitten kaikki aloita säästämistä ja korkoa korolle -ilmiön hyödyntämistä ajoissa, jos tämä on näin yksinkertaista? En osaa vastata kuin omalta osaltani, ja silloin syytän tästäkin tietenkin vanhempiani. Kas kun eivät kasvattaneet minusta tarkan markan jälkeläistä sijoittamalla lapsilisiäni osakemarkkinoille vakuuttavaksi esimerkiksi siitä, miten tämä homma toimii.
No, todennäköisesti olisin kuitenkin kahdeksantoista vuoden odottelun jälkeen ja varsin suurella viisaudella sijoittanut kaikki rahat johonkin autoon. Ja siitäkin huolimatta ollut oppimatta, että jatkuva varaosatarpeesta johtuva pienvelkakierre pitää vaurastumiseni tukevasti parkkipaikalla.
Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa Twitteristä @MartinPaasi, sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi ja puhelimitse numerosta 050 5918292.
Juttu on alunperin julkaistu 12.4.2014, mutta sisältö on ikivihreää. Klassikko nro 2.
Kokeile korkoa korolle laskuria
Nordnet on tuonut markkinoille neljä uutta odotettua indeksirahastoa: Nordnet Indeksirahasto Maailma, USA, Eurooppa ja Kehittyvät Markkinat.
Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea. On olemassa riski, ettet saa sijoittamiasi varoja takaisin. Sinun tulee perehtyä rahastoesitteeseen ja avaintietoesitteeseen ennen kuin sijoitat rahastoihin. Rahastoesitteen saat rahastoyhtiöltä ja avaintietoesitteen löydät nordnet.fi-sivustolta rahaston yleiskatsaus -sivulta sekä toimeksiantosivulta.
Loistava kirjoitus! Tämä on juuri se syy, miksi yritän kannustaa nuoria ihmisiä säästämään, edes vähän. Ja vastaavasti olen kannustanut vanhempia säästämään lapsilleen, edes vähän. Meistä tuli osakesäästäjiä sitä kautta, kun aloimme ensin säästää lapselle. Ensin lapsilisän verran ja myöhemmin verovapaan maksimin (tällä hetkellä 222€/kk). Itselle emme saaneet ensimmäisen seitsemän vuoden aikana mitään säästöön. Kun lapsen salkku oli siinä kohtaa (vaikean alun jälkeen) 15000€, tajusimme me hitaammatkin, että tämähän toimii! Nyt 13,5 vuoden jälkeen lapsen salkku on jo 40000€, vaikka salkunhoito ei ole aivan priimaa ollut. Tässä vaiheessa osingoistakin on jo merkittävä apu uusien sijoitusten tekemiseen. Välillä on ollut tiukkaa saada… Lue lisää >>
Kiitos, mukava kuulla. Hyvin muotoiltu “Loppupeleissä tuo sama raha olisi voinut mennä kulutukseen ilman että olisimme huomanneet mihin se hupeni.”
Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea. On olemassa riski, ettet saa sijoittamiasi varoja takaisin. Sinun tulee perehtyä rahastoesitteeseen ja avaintietoesitteeseen ennen kuin sijoitat rahastoihin. Rahastoesitteen saat rahastoyhtiöltä ja avaintietoesitteen löydät nordnet.fi-sivustolta rahaston yleiskatsaus -sivulta sekä toimeksiantosivulta.
korostetut rahastot
Oliko Seppo Saarioisen kirjassa, missä oli erinomainen esimerkki ajallisesta hajauttamisesta. Siinä oletettiin, että sijoittaja aloittaa sijoittamisen, kun kurssit ovat kaikista korkeimmillaan ja jatkaa tasaisesti sijoittamista vuosien ajan, niin että indeksi on ehtinyt nousta takaisin samoihin lukemiin. Lopputulemana sijoittajalla oli aika muhkea tuotto, vaikka kurssit olivatkin huipussa vuosia aikaisemmin. Eli vaikka indeksi olisi samassa lukemassa kuin 10v sitten, se ei tarkoita, ettei sijoittaja olisi tässä välissä saanut kunnon tuottoa. Koitan pitää tuon aina mielessä, kun olen ostamassa. Vaikeita päätöksiä kuitenkin nuorena. 2400€/v nuorena voi olla aika paljon, minkä voisi käyttää periaatteessa esim. matkustamiseen yms. elämyksiin mitkä tuovat rikkautta enemmän kuin taattu… Lue lisää >>
Hej Sampo, kiitos kommentistasi. Mikään ei tietenkään ole taattua osakemarkkinoiden ihmeellisessä maailmassa, mutta viimeisen 200 vuoden keskimääräisenä vuotuisena nettotuottona pidetään tuota noin seitsemää prosenttia. Kun ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, laiska blogin kirjoittaja tyytyy arvioimaan tulevaisuutta peräpeilistä. Eli kuluton sijoitus jenkkien osakemarkkinoille, yhtäjaksoisesti noin 200 vuotta, on johtanut tuohon 7% vuotuiseen tuottoon. Teoreettista ehkä, mutta ilmiö ei miksikään muutu, tuottoja tai aikajaksoja säätämällä: sijoittamalla mahdollisimman varhain, pääsee pitkässä juoksussa helpommalla, kiitos tuon korkoa korolle -tuoton. Ja pitkässä juoksussa ei kannata sijoittaa kuin osakkeisiin, katso Jeremy Siegelin kuvaaja hänen kirjastaan “Stocks For the Long Run”: http://bit.ly/Q8AMPg
Nämä ovat aika teoreettisia tarkasteluita, kun aikajana voi olla 65 vuottakin pitkä 🙂 Ei mikään takaa 7% vuosittaisia tuottoja ja onnistuneita sijoituksia. Nyt kait 10 vuoden aikana suomi-indeksi on samoissa lukemissa kuin mistä lähti, että ei tullut sitä tuottoa ellei osannut valita parhaat osakkeet ja ostaa/myydä oikealla hetkellä, ja sitähän hyvin harva jos kukaan osaa. Asuntoja vuokraamalla tuollaisia tuottoja voisi saadakin varmemmin, mutta pitäisi olla sitä alkupääomaakin ihan eri tavalla. Teoreettista on myös se, että koskaan pääsee eläkkeelle ja se tarvitseeko niitä säästöjä sitten, saattoihan sitä elämänsä varrella työtäkin tekemällä ansaita. Mutta ehdottomasti kannattaa säästää ja sijoittaakin, varsinkin jos laman… Lue lisää >>
Hei Matti, Jukka Oksaharju kattaa yhtiökohtaiset jutut, ja onkin käsitellyt blogissaan juuri esim Fortumia ja Sampoa. Minä käsittelen näitä muita aiheita.
Aiotko kirjoittaa myös yhtiökohtaisia juttuja/analyysejä? Olisi kiva kuulla analyysin tynkää esim. Sammosta tai Fortumista
Kiitos kommenteista. Joo, on tämä vähän tarkoituksen hakuinen, mutta mielestäni pitääkin olla jotta mahdollisimman moni havahtuisi miettimään näitä asioita. Eikä nuo luvut ole hatusta vedettyjä.. Inflaatio tulee huomioiduksi tuon realistisen 7 prosentin nettotuotto-odotuksen kautta. Opiskeluaika on rahallisesti tiukkaa aikaa. Siksi pidänkin lapsilisien osittaista jyvittämistä, tai miksei vanhemmilta heti synnyttyä otettua/ annettua lainaa 😉 mielenkiintoisina rahoitusvaihtoehtoina jotta mahdollisimman ajoissa ja pienellä sijoituksella pääsisi korkoa korolle -kyytiin… Tärkeintä on ymmärtää pitkäjänteisyyden merkitys, ja se että joko säästää elämässään ja saa vetoapua talouteensa, tai sitten kuluttaa velaksi ja elää ns käsijarru päällä. Sitten voi tietenkin myös tehdä “Supercellit”…
Minustakin kuulostaa oikein hyviltä ideoilta jyvittää lapsilisät/muuta rahaa lapsen sijoitussalkkuun heti syntymästä. Riskikin katoaa noissa yli 30 vuotisissa sijoituksissa lähes kokonaan. Pitkäjänteisyys ja kärsivällisyys ovat tosiaan ne avaimet. Meinasin lähinnä että ei kannata masentua vaikka aloittaisi säästämisen vasta 30 v. Omalla kohdalla tuon 24000€+7%p.a säästön olen koulun jälkeen saanut kurottua kiinni 2,5 vuodessa vaikka nollasta aloitin.
Totta, tuli itsekkin tarkistettua tuosta exceltaulukosta http://bit.ly/1n5x6eQ että nelikymppisenä ollaan ainakin esimerkin mukaisessa junassa mukana 😉
Ite aloitin just tässä kolmenkympin rajoilla vaan ainoana erona on se että olen jo valmiiks eläkkeellä… onnettomuus!! Nyt on aikaa perehtyä tähän todella kiehtovaan pörssimaailmaan kun pitkään olin tekemättä mitään niin meinas jo halvaantunutta heikottaa 🙂 mutta 4kk/2000e kasassa ja kuhan tuo kriisi tuosta loppuu niin YIT noussee 9-10e kieppeille, ainakin näin ite sen päivä unissani olen miettinyt (olen ollut YIT:llä monta vuotta töissä) joten tuttuun ja turvalliseen luotetaan. Kiitos hyvästä tekstistä…
Moro, löytyykö tuon hienon exceltaulukon laskukaavat jostain ? Ei tarvitsisi alkaa itse miettimään ja voisi sitten tutkailla erilaisia vaihtoehtoja maaliin pääsemiseksi.
Periaatteen ymmärrän, mutta minusta parempi on säästää silloin kun rahaa on. Opiskeluiden aikana 2400 € on paljon, mutta sen jälkeen samoilla elikustannuksilla on helppo säästää 10000 € vuodessa. Näin tuon välimatkan ottaa kiinni 3 vuodessa ja voi lopettaa säästämisen jos siltä tuntuu. Kannustan aikaisin säästämisen tavan opettelua, mutta esimerkki artikkelissa on mielestäni turhan musta-valkoinen ja tarkoitushakuinen.
Onko tässä otettu ollenkaan huomioon inflaatiota? Jos aloittaa sijoittamisen 10v myöhempään niin pitäisi silloin sijoittaa euromääräisesti enemmän, jos haluaa sijoittaa saman määrän tuloista.
On. 215 vuoden aikana osakemarkkinat ovat keskimäärin tuottaneet 6,6 % vuodessa. Realituottoa- eli mistä inflaatio on poistettu. Mikäli sijoitat näin https://goo.gl/TZ1Zps keskimäräinen vuotuinen realituotto nousee lähes 10 prosenttiin.
tässä on ainakin sellainen ongelma, monen kohdalla, että tuosta ajasta menee n. 4-5 koulussa ja opintotuesta säästäminen on tiukassa 😀
Valtion takaamaa opintolainaa saa 2700e vuodessa
Ja tulevasta syksystä lähtien 3600e vuodessa. Mikäli saa kerrytettyä opintoja myös kesäkuukausille, nousee summa 4800 euroon. Kyllä kelpaa!
Minulla ei ole vielä omia lapsia, mutta jos sellaisia tulee, niin hoidan nämä asiat heidän osaltaan eri tavalla, kuin miten omat vanhempani ovat lastensa asiat hoitaneet… eivät he tehneet elettäkään siihen suuntaan, että olisivat opettaneet minulle raha-asioita tai sijoittamista. Ehkä he kuvittelivat, että koulu hoitaa tämän? Eipä taida hoitaa… ja vaikka yrittäisikin hoitaa, niin ei sen varaan kannata laskea.
Hyvä kirjoitus! Kannattaa muistaa kuitenkin Suomen kireä verotus, jotta ei nyt liian ruusuista kuvaa synny.
Kiitos Sepi, Rahastot ei kuitenkaan maksa veroja, joten ne voivat sijoittaa osingoista saatuja varoja uudelleen. Näin tästäkin syntyy korkoa korolle hyötyä. Sijoittaja maksaa verot siinä vaiheessa kun myy rahaston osuudet.
Olen ajatellut juuri aloitta säästämisen/sijoittamisen lapselle (nyt 4v). On vain todella hankalaa opetella kaikki rahastoja/osakkeita yms. Osaatko suositella siis mihin sitä sijoittaisi lapsen rahat? Pitääkö sen juuri siis olla rahasto, jotta tulee se korkoa korolle-ilmiö?
Katso parhaiten osinkoa maksavat osakkeet ja valitse niistä muutama, joissa p/e on alle 15.
Osinkoa harvoin kannattaa pitää suuressa arvossa sijoituksia harkitessa, katso tubesta Ben Felixin “The Irrelevance of Dividends”. Jos ei osakkeet ole osakesäästötilillä, osinkojen verotus satuttaa tuloja pitkällä aikavälillä.
Hei M. Jääskeläinen
Suosittelen käyttämään hyödyksesi nordnetin kuukausisäästämistä. Valitsemalla iSharesin S&P 500, iSharesin Core Emerging ja DB-x Trackersin euro stoxx 50 indeksit hajautat koko maailman laajuisesti ja varmasti turvallinen pitkällä aikavälillä. Tuolla kaavalla olen muun muassa luonut omalle äidilleni ja tyttöystävälleni salkut.
Toisaalla voit myös lukea yhden kirjan, jonka jälkeen huomaat, ettet todellakaan tarvitse mitään erityistä tietämystä, jotta voisit pärjätä sijoitusmarkkinoilla.
Juuri näin. John C Boglen kirja “Common Sense on mutual funds” (http://amzn.to/1vFi6Fz) avaa sijoittamisen yksikertaisuutta ja yksinkertaisuuden tehokkuutta kiitettävällä tavalla.
Korkoa korolle ilmiö tarkoittaa sitä, kun sijoituksen jo saamalle korolle kasvaa korkoa. Eli se liittyy kaikkee sijoittamiseen eikä vain rahastoihin.
Itse säästän Nordnetin pohjoismaisiin Superrahastoihin, koska ne ovat ilmaisia. Siten saan osakemarkkinoiden koko tuotto-odotuksen itselleni.
Akateemisesti kun ei ole voitu osoittaa, että aktiiviset rahastot korkeimpine kuluineen pitkässä juoksussa tuottaisi indeksirahastoja paremmin. Passiivisesti indeksiä replikoivalla rahastolla on itse asiasssa korkeampi tuotto-odotus kuin aktiivisesti hoidetuilla rahastoilla.
Totta. Mutta rahastoissa säästöt saavat sentään kasvaa rauhassa korkoa korolle ilman verottajan käsijarrua (rahastot eivät tarvitse maksaa veroa esimerkiksi osinkotuotosta, joten jos olet sijoittanut rahaston kasvu-osuuksiin, osinko ja korkotuotot sijoitetaan täysimääräisesti uudestaan rahaston arvopaperisalkussa oleviin arvopapereihin)