Siirry pääsisältöön

(1/3) Inflaatio ja lainakustannus

Yhdysvalloissa inflaatio on noussut 6,2 prosenttiin vuoden mittaisen koron ollessa 0,26 prosenttia. Eli reaalikorko nyt siis -6 prosenttia. Euroalueella inflaatio on noussut 4,9 prosenttiin ja Suomessakin 3,7 prosenttiin vuoden takaisesta 0,2 prosentista. Kahdentoista kuukauden koron ollessa -0,49 prosenttia reaalikorko Suomessa on nyt -4,19 prosenttia.

Yhdysvalloissa inflaatiota on ajanut varsinkin tuotteiden kysyntä, joka on 6 prosenttia korkeammalla kuin koronaa edeltävänä vuonna 2019. Yhdysvalloissa myös palveluiden hinnat kasvavat kolmen prosentin vuositahtia ja lisäksi työmarkkinat ovat kiristyneet. Euro-alueella inflaatiota on ensisijaisesti ajanut energiahintojen 27 prosentin nousu. Ilman energiahintoja kustannusnousut ovat siltikin lähemmäs 3 prosenttia.

Kujanjuoksu

Inflaation kiihtyessä kyse on tietynlaisesta kujanjuoksusta kustannusten ja tulojen välillä. Mikäli molemmat nousisivat tasapuolisesti, inflaation reaalivaikutus olisi nolla. Tyypillisimmin kustannukset ja tulot kuitenkin kehittyvät eri tahtiin. Esimerkiksi palkkakehitys laahaa useimmiten inflaatiota jäljessä, jolloin palkansaaja köyhtyy, kun arkielämiseen menee enemmän euroja kuin aikaisemmin.

Inflaatiosuoja?

Kun puhutaan eri suojaamiskeinoista, inflaatiota vastaan useimmat niistä antavat suojan vasta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi osakkeet antavat kohtuullisen suojan, mutta korostetusti keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Laukkaava inflaatio voi lyhyellä aikavälillä aiheuttaa jopa pörssiromahduksen. Vain kiinteäkorkoiset ja korkokattoiset lainat antavat välittömän suojan inflaatiolta.

Miten inflaatio vaikuttaa käytännössä?

Kun korko pysyy matalalla ja inflaatio korkealla, sinulla on kasvavassa määrin varaa maksaa lainaasi takaisin, JOS tulosi kasvavat (iso ”jos”). Mikäli tulosi eivät kasva, asuntolainasi rasite pienenee, mutta ostovoimasi heikkenee, kun euroillasi saa ostettua yhä vähemmän.

Jos inflaatio pysyy korkeana, korot lähtevät nousuun (esimerkiksi kun keskuspankit lopettavat määrällisen elvytyksen) ja tulosi eivät kasva (eräänlainen perusskenaario):

  1. liikkuvakorkoisen lainan lainanhoitokustannukset kasvavat ja ostovoimasi heikkenee kahta kautta: maksat enemmän euroja korkokuluina ja saat yhä vähempiarvoisia euroja.
  2. kiinteäkorkoisen lainan euromääräinen kulu pysyy samana, mutta tulevaisuuden ostovoimasi heikkenee silti: sinulla on kuukausittain sama määrä, mutta yhä vähempiarvoisia euroja

Jos tulosi kasvavat koronnousun tahdissa, mutta korko alittaa inflaation:

  1. Muuttuvakorkoisen lainakulun osuus kuluistasi pysyy samana, mutta kulujen jälkeinen ostovoima heikkenee: lainan suhteellinen rasite kasvaa
  2. Kiinteäkorkoisen lainan hoitokulujen osuus kuluistasi pienenevät, mutta kulujen jälkeinen ostovoima heikkenee: lainan rasite ei juurikaan muutu (+-0)

Jos tulosi kasvavat koronnousun tahdissa, ja korko ylittää inflaation (mikä edustasi normaalia inflaatio- ja korkotilannetta):

  1. Tulosi kasvavat samassa tahdissa muuttuvakorkoisen lainakulun kanssa, ja tulevaisuuden ostovoima vahvistuu (kaikki tulosi eivät mene lainanmaksuun). Tällöin asuntolainasi suhteellinen rasite pienenee.
  2. Kiinteäkorkoisen lainan kulut pienenevät suhteessa tuloihisi ja ostovoima kasvaa: asuntolainasi rasite pienenee nopeasti ja tulosi kasvavat yli inflaatiotahdin

Missä mennään?

On hyvä muistaa, että markkinat eivät tätä kirjoittaessa usko pysyvän inflaation tuloon Euroopassa. Yhdysvalloissa inflaatiopaine on selkeästi kattavampi ja todennäköisempi. Japanissa määrällistä elvytystä on harrastettu iät ajat ja maa on syvästi velkaantunut, mutta silti inflaatio tai korkotaso ei ole lähtenyt laukalle.

Korkotason ollessa historiallisen matala olen kuitenkin omassa taloudessa suosinut kiinteäkorkoisia vaihtoehtoja, vaikka muuttuvakorkoiset vaihtoehdot ovatkin halvempia. Päällimmäinen syy on historiallisen pieni nimellinen kustannusero muuttuvakorkoisten ja kiinteäkorkoisten vaihtoehtojen välillä.

Lisäksi, vaikka uskon, että korot pikemminkin nousevat kuin laskevat seuraavan 10–20 vuoden aikana, tiedän myös, että arvaukseni korkojen kehityksestä on korkeintaan yhtä hyvä kuin syvästi juopuneen henkilön osumatarkkuus tikanheitossa. Arvostan kuitenkin kiinteäkorkoisen lainan tarjoamia parempia yöunia. Varsinkin tässä historiallisen poikkeuksellisessa taloudentilassa.

Lue lisää:

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
2 Kommenttia
uusin
vanhin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Pasi
Pasi
29.12.2021 17:00

Hei, eikös tuo mainittu inflaatio ole “keskiarvo”? Onko tietoa mistä tuo inflaation nousu pääsääntöisesti johtui?

Jos oletetaan, että se on tullut energiasta ja asunnoista niin onkos se kaikille henkilöille huono asia? Jos esim omistat paljon velattomia maalämmöllä lämpiäviä asuntoja.

Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi vissiin eniten lasten päivähoitomaksujen ja asuntolainojen keskikoron lasku, vai kuinka?

Seppo
Seppo
21.12.2021 10:39

Kiitos kirjoituksesta! Hyvä että joku puhuu tästä, että tämä elvytys ja inflaatio todellisuudessa vain syö ostovoimaa. Ja erityismaininta vielä siitä, että osaat kirjoittaa inflaatiosta oikein, eikä niinkuin muut epämääräiset taloustoimittajat Suomessa. Esim. ”Inflaatio oli syyskuussa 6%”. Jos inflaatio olisi joka kuukausi 6%, niin oltaisiin aika nopeasti pissassa.