Ina Mattila
Rahastosijoittamista pidetään ainakin oman kokemukseni mukaan helppona ja itsestäänselvänä ratkaisuna niille jotka vain eivät osaa, viitsi tai halua perehtyä osakepoiminnan maailmaan.
Todellisuudessa aktiivisiin rahastoihin sijoittamisesta voisi puhua rahastopoimintana samoin kun osakesijoittamisesta osakepoimintana. Ne sisältävät suuremman riskin hävitä, mutta myös mahdollisuuden indeksiä parempaan tuottoon. Rahastojen valtamerestä onkin mahdollista poimia todellisia helmiä, vaikka valikoinnissa käytetäänkin erilaisia menetelmiä kuin yleisesti osakepoiminnassa. Yhteistä on, että niiden valitseminen vaatii tietoa ja perehtymistä.
Miksi aktiivisia rahastoja kuitenkin kaupataan aktiivisesti juuri kohderyhmälle, joka ei välttämättä ymmärrä asiasta paljoakaan? Pankista kävelee päivittäin ulos uusia rahastosijoittajia, jotka eivät täysin käsitä mihin ovat sijoittaneet ja millä hinnalla.
Korkeat kulut
Aktiiviset rahastot ovat tavallisia indeksirahastoja hintavampi vaihtoehto. Hinta muodostuu mm. salkunhoitajien ja analyytikoiden palkoista, markkinoinnista ja kaupankäyntikuluista.
Kulut eivät itsessään ole pahasta, mutta tämänkaltaisen rahaston tulee tehdä kulujensa verran enemmän tuottoa, jotta olisi edes samalla viivalla vastaavan indeksirahaston tuoton kanssa. Indeksirahastot taas seuraavat tiettyä kohdeindeksiä, joka mahdollistaa passiivisuuden ja tätä kautta matalat kulut.
Antaakseni perspektiiviä, Nordnetin matalakuluisimmat rahastot ovat Indeksirahastot Suomi, Ruotsi ja Norja 0 %:n hallinnointipalkkioillaan. Korkeakuluisimpien rahastojen juoksevat kulut taas ovat jopa yli 3 % tasoa.
Vältä piiloindeksi.
Kulut ovat täysin perusteltuja, mikäli rahasto, sen tuotto, aktiivisuus ja muut ominaisuudet eroavat tavallisesta indeksirahastosta. Ikäväkseni paljastan teille, että markkinoilla on paljon rahastoja. joiden sisältö ei todellisuudessa eroa matalakuluisemmasta indeksirahastosta juurikaan. Niin kutsutut kaappi- tai piiloindeksirahastot perivät kalliimpaa hintaa, vaikka ovat vertailuindeksin kanssa lähes indenttisiä; aktiivisen rahaston kulut, mutta indeksin tuotto.
Piiloindeksin pystyt kuitenkin tunnistamaan active share- ja tracking error -lukujen avulla, jotka kertovat, kuinka samankaltainen rahasto ja sen tuotto ovat vertailuindeksinsä kanssa.
Active share -luku kertoo rahaston poikkeavuudesta eli sisällöstä tai esimerkiksi omistusten painotuksista rahaston sisällä. Tässä tapauksessa matala luku kertoo rahaston olevan indeksin kaltainen ja korkea luku kertoo sen poikkeavan indeksistä.
Tracking error mittaa salkun ja vertailuindeksin tuottoeron keskihajontaa. Korkea luku kertoo rahaston tuoton poikkeavuudesta vertailuindeksiinsä.
Vaadi vastinetta rahalle.
Tiedät että kaupassa samaa maitoa myydään kolmen eri brändin logolla, kolmeen eri hintaan. Ymmärrät nyt, että sama pätee rahastoihin.
Voin varmasti kuopata mahdollisuuteni tavallisen kivijalkapankin sijoitusneuvojaksi tämän jälkeen, mutta pankkivisiitillä virkailijasi suosittelema rahasto tuskin päihittää matalakuluista indeksirahastoa. Vähintä mitä voit tehdä on pyytää näyttämään rahaston tuottohistoria yhdessä vertailuindeksin tuottohistorian kanssa.
Jos kuitenkin rahastosijoittamisen maailma kiinnostaa, ole tietoinen mistä maksat. Jos sinulle luvataan aktiivista salkunhoitoa, niin vaadi sitä. Maksamiesi kulujen tulee tuoda sinulle lisäarvoa, jota et indeksirahaston tai muun matalakuluisen rahaston avulla kykenisi saavuttamaan.
Minulle paljastui juuri, että Nordnetin pörssilistaamattomia rahastoja ei voi lahjoittaa. Tarkoittaa siis kaikkia muita kuin pörssilistattuja ETF-rahastoja. On tullut hyvässä uskossa kuukausisäästettyä vuosikausia erilaisiin rahastoihin, mm. indeksirahastoihin. Nyt kun olisi tarve niitä lahjoittaa eri tahoille, se ei onnistukaan; ei edes Nordnetin sisällä oleville, osin samoja rahastoja omistaville saajille. Olen kysellyt Nordnetiltä syytä tähän ja siellä todetaan, että saaja ei voi sitoutua rahastojen ehtoihin, ei edes, vaikka se asetettaisiin lahjakirjassa ehdoksi. Onko muilla kokemuksia rahasto-omistusten lahjoitusyrityksistä ja onko tilanne sama myös pankkien rahastojen osalta?
Miten kannattaisi toimia vanhojen rahastojen kanssa, kannattaako ne lunastaa vaikka joutuu sitten maksamaan verot ja tämän jälkeen sijoittamaan indeksirahastoihin..? Eli sijoitettava summa pienenee.
Eräs huomio oman kokemuksen kautta. Vuoden 2021 alussa mielenkiinnosta lähdin joka kuukausi pienellä summalla (100e) sijoittamaan Nordnetin Indeksirahaston Suomeen, koska kulut käytännössä nolla. Jos ko. rahaston tarkoitus olisi indeksiä jäljitellä niin eihän siinä pitäisi huonosti käydä, koska viisaat indeksin nimeen vannovat. Tilanne syyskuussa -23, tuotto -5,82 % koko ajalta. Eipä ole kuluja ollut, mutta sijoituksena todella heikko esitys. Vai mitä en tässä nyt ymmärrä?
Helsingin pörssin indeksit ovat tuolla parin vuoden ajanjaksolla yleisesti ottaen miinuksella. Jos olisit ottanut aktiivisen rahaston, niin olisit hävinnyt lisäksi sen kulut tuohon päälle. Jatka samaa rataa ja palataan asiaan vaikka 10 vuoden päästä, mieluummin vielä myöhemmin. Eli sijoitusaikasi on vielä niin lyhyt, että tuotot voivat olla helposti miinuksella. Hienoa että olet aloittanut!
Enpä löytänyt Nordnetin sivuilta noita active share- ja tracking error -lukuja.
Nordnetin palvelusta lukuja ei valitettavasti saa suoraan esille, mutta ovat pienellä vaivannäöllä itse laskettavissa. Tämä olisi tietysti hieno lisäominaisuus rahastojen lisäksi ihan tavallisen osakesalkun tutkimiseen, selvittämään kuinka paljon se peesaa indeksiä.
Nordnet on ihan samalla tapaa mukana tässä asiakkaiden koijaamisen usvassa kun muutitte omat indeksirahastonne ESG rahastoiksi. Indeksin seuraamiselle sai sanoa heipat kun omistuksia veivataan jonkin maailmaa syleilevän periaatteen mukaan. Hyviä firmoja tippui paljon pois aivan mitätömistä syistä. Miksi teidän pitää tehdä valinta minun puolestani?
Sehän se koko indeksisijoittamisen idea on että markkinatalouden lakien mukaan indeksiin päätyvät parhaat firmat ja huonot tippuvat listoilla alas ja pois indeksistä. Nyt ESG tuo politiikkaa ja maailmanparannusta mukaan kuvioon. Ihan kiva tietysti jos sattuu osumaan omaan poliittiseen agendaan.
Maitopurkkivertaus oli kyllä typerä ja asiaa tuntematon. Maitohyllyllä kolmen tunnetuimman brändin tuotteet eroavat oikeasti toisistaan sen osalta, mitä tulee eläinten hyvinvointiin, ulkoiluun, parsinavettojen hyväksymiseen yms. Taas on otettu muka näppärä vertaus tuotteesta, jonka tuotannosta ja alan yrityksistä ei mitään ymmärretä. Ei ihme, että rahastoakaan ei osata valita, kun käytetään näin ”näppäriä” vertauksia.
Hei,
Nopealla vilkaisulla esimerkiksi Arla Oy valmistaa maitoa muillekkin brändeille kuten Keskon Pirkka. Voin tietysti olla myös väärässä, mutta uskon monen vähemmän maidontuotantoon ja maatalouteen perehtyneen lukijan ymmärtäneen pointin: samaa tavaraa eri hintaan.
Voisitko hiukan käydä teidän rahastoja. Vaikka asettaa niitä järjestykseen?
Hei,
Nordnetin rahastot-välilehdellä saat järjestettyä koko rahastovalikoiman eri järjestyksiin historiallisen tuoton, kulujen tai esimerkiksi vastuullisuuden perusteella.
Monesti toinen vaihtoehto, tämän tyyppisillä asiakkailla on olla sijoittamatta sitten ollenkaan. Onko siis välttämättä huono vaihtoehto päästä sijoitusmaailmaan sisään pankin tarjoamalla “huonolla” rahastolla ja saada ns. mielenkiinto syytettyä?
Moikka,
Totta tuokin; hyvä, että ollaan laajasti mukana sijoittamassa: rahastoihin tai osakkeisiin.
—>Kuitenkin ! Tuossa kyseisessä kirjoituksessa oli kyllä mainittu, että ole ainakin minimissään tietoinen, mistä maksat, eikä rahastosäästämistä rahalaitoksen paketoimana kyitenkaan tuomittu.
Joku vaihdattaa talvirenkaat autoonsa alan liikkeessä ja joku toinen tekee vaihdon itse.
Hei,
Rahastot (edes ne piiloindeksirahastot) eivät itsessään ole huono vaihtoehto, mutta valitettavasti joskus perusteetta kalliimpi kuin vastaava indeksirahasto. Petri tiivistitkin pointtini hyvin: tärkeintä on tietää mistä maksaa.