Volatiliteetti, Sharpen luku ja beta-kerroin
Volatiliteetti.
Volatiliteetti kertoo, kuinka paljon sijoituksen arvo heittelee keskituoton ympärillä. Mitä suurempi salkun muutos on suhteessa keskimääräiseen muutokseen, sitä suurempi on volatiliteetti. Ja mitä suurempi on salkun volatiliteetti, sitä suurempi on sen tuottoon liittyvä epävarmuus.
Volatiliteetti lasketaan yleensä päivätuottojen keskihajonnasta ja ilmoitetaan prosentteina tietyssä ajassa. Jos rahasto ilmoittaa tuotto-odotuksekseen 9 prosenttia ja sen volatiliteetti on 20 prosenttia, voi laskea, että rahaston vuosituotto todennäköisesti on jotakin -11 prosentin (9 prosenttia miinus 20 prosenttiyksikköä) ja 29 prosentin välistä (9 prosenttia plus 20 prosenttiyksikköä).
Alhainen volatiliteetti voi kertoa pienemmästä riskistä, mutta se voi myös tarkoittaa sitä, että esimerkiksi osakkeen vaihto on niin pientä, että siitä voi olla vaikea päästä eroon. Alhainen volatiliteetti voi myös olla enne tulevasta romahduksesta.
Korkean prosentin volatiliteetti tarkoittaa sitä, että sijoituksen hinta heittelee – se voi nousta voimakkaasti, mutta myös laskea voimakkaasti, jopa romahtaa. Jos haluat vähemmän riskiä, voit valita sijoituksia, joiden volatiliteetti on pientä, mutta jos haluant tuottoja, voit poimia sijoituksen, jolla on iso volatiliteetti.
Volatiliteetti kuvaa siis hintavaihtelua ja sillä mitataan myös kokonaisriskiä.
Sharpen luku on ylituottomittari.
Sharpen lukua voi nimittää ylituottomittariksi. Se kuvaa, kuinka paljon enemmän sijoitus on tuottanut verrattuna riskittömään talletukseen yhtä volatiliteettiprosenttia kohti. Mitä suurempi volatiliteetti salkussa on ollut, sitä parempi tuotonkin pitäisi olla.
Luku lasketaan vähentämällä sijoituksen tuotosta riskitön korko (3 kuukauden euribor) ja jakamalla tulos sijoituksen riskillä eli volatiliteetilla. Mitä suurempi Sharpen-luku, sitä paremmin sijoitus on tuottanut suhteessa riskiinsä. Positiivinen Sharpen-luku kertoo siis siitä, että riskinotto on kannattanut ja negatiivinen luku sitä, että sijoitus on tuottanut huonommin kuin riskitön vaihtoehto olisi tehnyt.
Sharpen luvun avulla voi selvittää, olisiko voinut päästä samaan tavoitteeseen vähemmällä riskillä. Sharpen-luku kertoo, paljonko sijoituskohde tuottaa korvausta ottamastani riskistä. Mitä suurempi luku, sitä ”parempi” sijoitus. Sharpen lukua käytetään yleisesti rahastojen vertailuun.
Beta-kerroin on osakkeen herkkyysmittari.
Beta-kerroin mittaa osakkeen kokonaistuoton riippuvuutta markkinoiden keskimääräisestä tuotosta. Jos kerroin on yksi, osakkeen kurssi muuttuu samassa suhteessa kuin markkinat. Jos kerroin on 1,2, osake nousee keskimäärin 20 prosenttia enemmän kuin markkina, mutta se voi olla myös 20 prosenttia vähemmän. Jos beta on 2, tuotto vaihtelee kaksinkertaisesti, jos 3, niin kolminkertaisesti. Jos beta on alle 1, osakkeen muutosherkkyys on vertailukohdetta pienempi.
Jos olet kova riskinottaja ja yrität tavoitella indeksiä suurempia tuottoja, voit sijoittaa osakkeisiin, joiden beta on yli yksi. Jos siedän huonommin riskiä, voit sijoittaa osakkeisiin, joiden beta on alle 1.
Edellä mainitsemista luvuista mikään ei tietenkään kerro absoluuttisesti, mikä on hyvä sijoitus. Niiden huono puoli on siinä, että ne kertovat menneestä, eivät tulevasta. Olennaista on ymmärtää, että riskin käsite on keskeinen sijoittamisessa ja riskiä voi yrittää ennakoida mennyttä analysoimalla. Volatiliteetti, beta ja sharpen luku ovat hyviä kainalosauvoja sijoittajalle – mutta niihin, kuten mihinkään muuhunkaan yksittäiseen asiaan, ei kannata sijoitusta tehdessä tuijottaa.