Siirry pääsisältöön

Warrantit.


Mitä ovat warrantit?

Warrantit ovat sijoitustuotteita, joiden omistajana sinulla on oikeus joko ostaa tai myydä kohde-etuus ennalta määrättyyn hintaan ja ennalta määrättynä lunastuspäivänä. Kohde-etuus voi olla esimerkiksi osake, indeksi tai hyödyke. Warrantit eroavat optioista ja futuureista siinä, että niillä on liikkeeseenlaskija, yleensä pankki tai sijoituspalveluyritys, ja niillä käydään kauppaa markkinapaikoilla. Warrantteja voidaan käyttää kohde-etuuden ostamiseen tai myymiseen, mutta käytännössä niillä osallistutaan warrantin arvonkehitykseen ilman että kohde-etuutta ostetaan tai myydään. Jos warrantin arvo on kehittynyt positiivisesti, omistaja voi lunastaa warrantin lunastuspäivänä ja saada vain warrantin hinnannousua vastaavan rahasuorituksen. Warrantteja ei pidä sekoittaa merkintäoptioihin, joita kutsutaan englanniksi nimellä "subscription warrant". Merkintäoptioilla voidaan tietyn ajan sisällä merkitä vastaavia äskettäin liikkeeseenlaskettuja arvopapereita.

Warrantit ovat vipuvaikutusta sisältäviä rahoitusvälineitä, joihin liittyy erittäin suuri riski, koska ne liikkuvat enemmän – sekä ylös- että alaspäin – kuin kohde-etuus ja joissa pienellä hinnanmuutoksella voi olla suuri vaikutus tuottoon. Sijoittajalla on siis oltava hyvä käsitys rahoitusmarkkinoista yleisesti ja erityisesti tuotteeseen liittyvistä riskeistä ja ominaisuuksista. Warrantteihin liittyy suuri riski, että menetät kaiken sijoitettamasi pääoman. Mitä suurempi vipuvaikutus, sitä suurempi on riski pääoman menettämisestä. Et kuitenkaan voi menettää enempää kuin sijoittamasi pääoman.

Miten warrantti toimii?

Warranteissa mahdollisten tappioiden määrä on rajattu, mutta tuottopotentiaalia ei ole rajattu. Rajoitettu tappioriski tarkoittaa, että sijoittaja tarvitsee suhteellisen pienen määrän pääomaa verrattuna esimerkiksi suoraan osakesijoitukseen.

Kohde-etuus

Warrantin arvonmuutokset liittyyvät kohde-etuuden kehitykseen. Esimerkkejä kohde-etuudesta voivat olla osake, indeksi tai hyödyke.

Warranttityypit

Warrantteja on kahdenlaisia:

Ostowarrantti – jos oletat markkinan nousevan
Myyntiwarrantti – jos oletat markkinan laskevan

Ostowarrantin arvo nousee, kun kohde-etuuden hinta nousee, ja myyntiwarrantin arvo nousee kohde-etuuden hinnan laskiessa. Jos kohde-etuuden arvo laskee, ostowarrantin arvo laskee. Vastaavasti myyntiwarrantin arvo laskee, jos kohde-etuutena oleva omaisuus nousee. Kaupankäynti warranteilla tarkoittaa, että voit saada tuottoa markkinatrendeistä riippumatta, edellyttäen, että olet oikeassa markkinanäkemyksessäsi.

Eräpäivä

Warranttien voimassaoloaika (juoksuaika) on rajattu ja niillä on ennalta määrätty eräpäivä. Eräpäivän jälkeen warrantti poistetaan markkinapaikalta ja liikkeeseenlaskija maksaa mahdollisen jäännösarvon omistajalle. Warrantin voimassaoloaika voi vaihdella yhdestä päivästä useisiin vuosiin.

Lunastushinta

Lunastushinta kertoo, mikä kohde-etuuden hinnan tulee olla eräpäivänä, jotta warrantti antaisi positiivisen tuoton. Ostowarrantilla on arvoa, jos kohde-etuuden arvo on eräpäivänä korkeampi kuin lunastushinta, muussa tapauksessa tuote on arvoton. Myyntiwarrantilla on arvoa, jos kohde-etuuden arvo on eräpäivänä alempi kuin lunastushinta, muussa tapauksessa tuote on arvoton.

Pariteetti ja kerroin

Yleensä tarvitset useita warrantteja, jotta sinulla on oikeus ostaa yksi kohde-etuus. Vaadittujen warranttien määrä vaihtelee, ja tätä tekijää kutsutaan pariteettiksi tai kertoimeksi. Jos ostat warrantin, jonka kohde-etuutena on osake ja jonka pariteetti on 10, se tarkoittaa, että tarvitset 10 warranttia saadaksesi oikeuden ostaa yhden osakkeen.

Osassa tuotteista käytetään kerrointa kuvaamaan samaa asiaa. Kerroin kuvaa, kuinka suuren osan kohde-etuudesta kukin warrantti antaa sinulle oikeuden ostaa. Edellä olevassa esimerkissä kerroin olisi 0,1, eli se vastaisi yhtä kymmeneosaa (1/10) osakkeesta.

Warrantin arvo eräpäivänä

Ostowarrantilla on arvoa eräpäivänä vain, jos kohde-etuuden hinta on korkeampi kuin warrantin lunastushinta. Arvo vastaa tällöin kohde-etuuden hintaa vähennettynä lunastushinnalla. Myyntiwarranteilla on arvoa eräpäivänä vain, jos kohde-etuuden hinta on alempi kuin warrantin lunastushinta. Arvo vastaa siis lunastushintaa, josta on vähennetty kohde-etuuden hinta. Huomioi, että warranteilla käydään kauppaa osina kohde-etuutta, joka on ilmaistu Pariteettina. Tämä on otettava huomioon yksittäisen warrantin hinnoittelussa. Voit laskea warrantin arvon eräpäivänä käyttämällä alla olevaa laskentakaavaa.

Ostowarrantti = (Kohde-etuuden päätöskurssi - lunastushinta) / Pariteetti
Myyntioptio = (Lunastushinta - kohde-etuuden päätöskurssi) / Pariteetti

Warrantin arvo voimassaoloaikana

Koko tuotteen voimassaoloajan warrantin liikkeeseenlaskija tarjoaa sijoittajille mahdollisuuden myydä warrantti takaisin liikkeeseenlaskijalle pörssin kautta. Warrantin arvo voimassaoloaikana voidaan jakaa kahteen osaan: Reaaliarvoon ja Aika-arvoon.

Ostowarrantin Reaaliarvo = (Kohde-etuus - Lunastushinta) x Kerroin

Myyntiwarrantin Reaaliarvo = (Lunastushinta - kohde-etuus) x Kerroin

Aika-arvo = Warrantin hinta - Reaaliarvo

Warrantilla on aina aika-arvo, paitsi voimassaoloajan lopussa. Siksi warrantilla on aina hinta, vaikka todellinen arvo olisi nolla. Ostowarranteille, joiden lunastushinta on korkeampi kuin kohde-etuuden senhetkinen hinta, aika-arvo voi olla hyvin pieni, joissakin tapauksissa alle sentin. Tällaisten warranttien hinta on erittäin epävakaa, mikä tarkoittaa, että kohde-etuuden hinnan täytyy liikkua suhteellisen paljon, jotta warrantin hinta muuttuu. Aika-arvoa voidaan kuvata liikkeeseenlaskijan oletukseksi todennäköisyydestä, että warrantilla on reaaliarvo eräpäivänä. Tämä todennäköisyys riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon kohde-etuuden hinnan odotetaan liikkuvan. Eri liikkeeseenlaskijat arvioivat tämän todennäköisyyden eri tavalla, mikä voi johtaa siihen, että eri liikkeeseenlaskijoilla on erilaiset hinnat samanlaille warranteille.

Lyhenteitä ja termejä

Termejä kuten "in the money" (ITM), "at the money" (ATM) ja "out of the money" (OTM), käytetään usein kuvaamaan, kuinka warrantin lunastushinta suhteutuu kohde-etuuden nykyiseen hintaan. Ostowarrantti on ITM, kun kohde-etuuden hinta ylittää lunastushinnan.

Myyntiwarrantti on ITM, kun kohde-etuuden hinta on on alempi kuin toteutushinta. Vain "in the money"-warranteilla on reaaliarvoa, eli arvoa eräpäivänä.

Warrantti on ATM, kun kohde-etuuden hinta on samalla tasolla kuin lunastushinta. Ostowarrantti on OTM, kun kohde-etuuden hinta on alempi kuin lunastushinta, ja myyntiwarrantti on OTM, kun kohde-etuuden hinta noteerataan korkeammalle kuin lunastushinta. ATM- ja OTM-warranteilla on vain aika-arvo.

Hyvä tietää kustannuksista

Välityspalkkio

Pääsääntöisesti maksat välityspalkkioita kaupankäynnistä warranteilla samaan tapaan kuin käydessäsi kauppaa osakkeilla. Maksamasi summa vaihtelee sen mukaan, mitä tuotteita ostat tai mitkä ehdot pätevät sinuun asiakkaana. Välityspalkkiotasot näkyvät kulloinkin voimassa olevassa Nordnetin hinnastossa.

Spread

Parhaan osto- ja myyntihinnan erotusta tarjouskirjassa kutsutaan spreadiksi ja se on kustannus sinulle sijoittajana. Spread vaihtelee erityyppisten tuotteiden ja kohde-etuuksien välillä. Useimmiten spreadin suuruus riippuu kohde-etuuden spreadista. Mitä suurempi spread tuotteella on, sitä kauempana "käyvästä arvosta" ("fair value") eli tuotteen keskikurssista käyt kauppaa. Suuren spreadin tuote voi merkitä sinulle sijoittajana korkeampia kustannuksia kuin tuote, jonka spread on pieni.

Korko

Ostowarranteissa liikkeeseenlaskija rahoittaa suuren osan kohde-etuudelle altistavasta positiosta. Rahoituksen hinta lisätään warrantin hintaan korkopreemiona. Myyntiwarrantissa on päinvastoin korkoalennus.

Huomioi tämä ennen kuin sijoitat

Luottoriski

Warrantteihin tehtäviin sijoituksiin liittyy luottoriski. Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että liikkeeseenlaskija menee konkurssiin eikä pysty täyttämään maksuvelvoitteitaan velkojiaan kohtaan. Tällöin olisit sijoittajana vaarassa menettää sijoittamasi pääoman osittain tai kokonaisuudessaan – riippumatta siitä, miten taustalla olevat markkinat ovat kehittyneet tuotteen juoksuajan aikana.

Markkinariski

Warranttien markkinariski muodostuu muun muassa siitä, että niiden arvo muuttuu kohde-etuuden kehityksen mukaan. Jos kohde-etuuden arvo laskee, ostowarrantin arvo laskee. Vastaavasti myyntiwarrantin arvo laskee, jos kohde-etuuden arvo nousee. Jos kohde-etuus liikkuu päinvastaiseen suuntaan kuin oletit sen arvonkehityksestä, riskinä on, että menetät kaiken sijoittamasi pääoman. Erityinen markkinariski syntyy myös silloin, kun kohde-etuuden markkinat ovat avoinna kaupankäynnille samanaikaisesti kun warranttien markkinapaikka on suljettu.

Likviditeettiriski

Tietyissä markkinaolosuhteissa warranttien ostaminen tai myyminen voi olla vaikeaa tai mahdotonta. Tätä kutsutaan likviditeettiriskiksi, ja se voi syntyä esimerkiksi silloin, kun kohde-etuutta on vaikea hinnoitella, jos hintavaihtelut ovat voimakkaita tai kun kaupankäynti relevantilla markkinapaikalla on suljettu tietyksi ajaksi. Myös tekniset häiriöt voivat häiritä kaupankäyntiä.

Valuuttariski

Valuuttariski syntyy tapauksissa, joissa kohde-etuus noteerataan ulkomaisessa valuutassa. Tämä tarkoittaa, että tuotteiden arvo voi laskea valuuttakurssimuutosten vuoksi.

Huom!

Edellä olevat tiedot eivät kata kaikkia warrantteihin liittyviä riskejä ja merkittäviä näkökulmia. Koska tuotteet ovat monimutkaisia rahoitusvälineitä ja niiden arvot liikkuvat voimakkaammin markkinaliikkeiden mukana kuin muut tuotteet, on tärkeää, että sijoittajana tutustut kunkin tuotteen erityisiin ehtoihin ja ominaisuuksiin ja käyt läpi kaikki tuotteisiin liittyvät riskitekijät. Nämä löytyvät tuote-esitteestä ja lopullisista ehdoista.

Testaa tietosi.

Kun olet lukenut warranteista, on aika testata tietämyksesi. Jos pääset testin läpi, voit alkaa käydä kyseisillä arvopapereilla kauppaa.

Testaa tietämyksesi warranteista
© 2024 Nordnet Bank AB.
Nordnet | Yliopistonkatu 5, 3. krs | FI-00100 Helsinki