Siirry pääsisältöön

Obligaatiot eli joukkovelkakirjalainat ja muut korkoa tuottavat arvopaperit.


Mitä obligaatiot ovat ja miten ne toimivat?

Obligaatio tai joukkovelkakirjalaina on yksinkertaisesti laina. Kun ostat obligaation, lainaat samalla rahojasi yritykselle tai valtiolle, joka on laskenut liikkeeseen kyseisen instrumentin. Sijoittajana saat vastineeksi tuottoa yleensä koronmaksujen muodossa sekä lainaamasi rahasumman takaisin, kun obligaation juoksuaika eli laina-aika päättyy. Jos obligaatio ei maksa korkoa, laina-ajan päätyttyä sinulla on mahdollisuus saada tuottona lainaamaasi (sijoittamaasi) määrää suurempi määrä maksettuna takaisin.

Obligaatioilla käydään kauppaa prosentteina kyseessä olevan lainan nimellisarvosta ja tavallisesti isommilla, esim. 100 000 euron erissä. Tietyillä optioilla voi kuitenkin käydä kauppaa huomattavasti pienemmillä erillä. Nimellisarvo tarkoittaa, että obligaatiolla käydään kauppaa prosentteina sen alkuperäisestä laina-arvosta. Tämä tarkoittaa sitä, että jos 100 000 euron erillä kaupankäynnin kohteena olevan obligaation kurssi on 103 %, maksaa erän ostaminen 103 000 euroa.

Obligaatioita on kahta eri pääryhmää:

  • Kuponkilainat – maksavat jatkuvaa korkoa (kuponkikorko) obligaation laina-aikana ja sijoitetun summan takaisin laina-ajan päätyttyä. Sijoittaja saa siis jatkuvasti tuottoa sijoitukselleen.

  • Nollakuponkilainat – eivät maksa juoksuaikana korkoa. Ne hankitaan alle nimellisen hinnan, mutta niistä maksetaan laina-ajan päättyessä takaisin nimellinen hinta. Tämä tarkoittaa, että sijoittaja saa koko tuoton vasta laina-ajan päätyttyä.

Millaisia erilaisia obligaatiota on?

Valtion obligaatiot – Valtion obligaatioon sijoittamalla lainaat rahaa valtiolle, esimerkiksi Suomelle, Ruotsille, Saksalle tai USA:lle. Valtion obligaatioihin liittyy yleensä pienempi luottoriski verrattuna yrityslainoihin, sillä valtioilla on yleensä korkea luottokelpoisuus.

Yrityslainat (yrityksen liikkeelle laskeman joukkovelkakirjalaina) – Yrityslainaan sijoittamalla lainaat rahaa yritykselle. Koska yritysten luottokelpoisuus on yleensä alhaisempi kuin esimerkiksi valtiolla, liittyy yrityslainasijoituksiin yleensä korkeampi luottoriski. Yrityslainat voidaan jakaa kahteen pääryhmään riskitasosta (luottokelpoisuudesta) riippuen: Investment Grade ja High Yield. High Yield -lainoilla on korkeampi luottoriski kuin Investment Grade -lainoilla.

Asunto-obligaatiot – Asunto-obligaatio on asuntolaitoksen tai hypoteekin liikkeeseen laskema obligaatio, jolla rahoitetaan asuntojen pitkäaikaisia lainoja, eli asuntolainoja. Koska asunto-obligaation vakuutena on kiinteistöjä, asunto-obligaatiosijoituksiin liittyy yleisesti pienempi luottoriski kuin yrityslainasijoituksiin.

Vihreät joukkovelkakirjalainat – Vihreä joukkovelkakirjalaina on obligaatio, jossa lainattavat rahat on korvamerkitty ilmasto- ja ympäristöprojekteihin tehtäviin sijoituksiin. Koska vihreiden joukkovelkakirjalainojen jälkimarkkinat ovat hyvin pienet, on vihreillä joukkovelkakirjalainoilla yleensä suuri likviditeettiriski.

Harkitse tätä ennen sijoitusta joukkovelkakirjalainaan.

Jos yritys, valtio tai projekti, johon olet lainannut rahaa, joutuu maksuvaikeuksiin, on olemassa riski, että menetät sijoitettamasi pääoman kokonaan tai osittain.

Joukkovelkakirjalainojen ostoista ja myynneistä maksetaan välityspalkkio, joka on suora kustannus. Yleensä välityspalkkion lisäksi maksetaan myös ns. spread, joka on osto- ja myyntikurssin välinen erotus. Myös spread on suora kustannus sijoittajalle.

Ennen joukkovelkakirjalainoihin sijoittamista tulee tietää kaksi tärkeää riskiä: korkoriski ja luottoriski.

  • Korkoriski syntyy markkinakoron muutoksista. Yksinkertaisesti selitettynä joukkovelkakirjalainan arvo laskee markkinakoron noustessa ja päinvastoin. On olemassa lyhytaikaisia joukkovelkakirjalainoja, joiden juoksuaika eli maturiteetti on enintään vuosi, ja pitkäaikaisia joukkovelkakirjalainoja, joiden juoksuaika on yli vuoden. Pitkäaikaisilla joukkovelkakirjalainoilla on aina korkeampi korkoriski, koska markkinakorkoa on vaikeampi ennustaa pidemmälle tulevaisuuteen. Samalla luottoriski voi olla korkeampi lyhytaikaisella joukkovelkakirjalainalla kuin pitkäaikaisella joukkovelkakirjalainalla. Siksi sijoittajan tulee perehtyä ehtoihin huolellisesti ennen sijoittamista.

  • Luottoriski liittyy joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuteen. Luottokelpoisuuden määrittävät eri luottoluokitusyritykset, jotka antavat liikkeeseenlaskijoille luottoluokituksia. Alhainen luottoluokitus tarkoittaa, että joukkovelkakirjalainalla on korkeampi luottoriski ja korkea luottoluokitus tarkoittaa, että joukkovelkakirjalainalla on matalampi luottoriski. Alhaisen luottoluokituksen omaava joukkovelkakirjalaina tarjoaa korkeampaa kuponkikorkoa ja päinvastoin.

Testaa tietosi.

Kun olet lukenut obligaatioista ja muista korkoinstrumenteista, on aika testata tietämyksesi. Jos pääset testin läpi, voit alkaa käydä kyseisillä arvopapereilla kauppaa.

Testaa tietämyksesi obligaatioista