Nordnet
Mitä on vastuullinen velkavivun käyttö? Voiko sellaista ollakaan? Miten vastuullisuus ja velkavipu edes liittyvät toisiinsa? Käsittelen aihetta tässä blogissa omasta näkökulmastani. Olen töissä Nordnetissä ja kirjoitan usein Nordnet Blogiin Nordnetin nimissä, eli tavallaan anonyyminä, mutta tällä kertaa päätin kirjoittaa omissa nimissäni. Näin voin hieman konkretisoida aihetta ja viitata myös omiin sijoituksiini, jotka löytyvät Sharevillestä.
Velkavipu ja sijoittaminen – syntien synti?
Vivuttamisella ja velkavivun käytöllä on monien korvissa negatiivinen kaiku, ja varmasti syystäkin. Joillekin jo osakemarkkinoille sijoittaminen tuo mieleen uhkapelin, ja kun mukaan otetaan velkaraha, niin kyseessä on jotain, mitä Sodomassa ja Gomorrassa ehkä harrastettiin juuri ennen kuin Herran raivo hävitti molemmat kylät.
Monien silmät ovat kuitenkin viime aikoina auenneet osakemarkkinoille sijoittamisen järkevyyteen, ja sijoittamisesta on tullut jo lähes kansanharrastus. Etenkin nuoret ovat löytäneet sijoittamisen pariin, mikä on erittäin ilahduttavaa nähdä.
Mutta entä se velkavipu? Väitän, että maltillinen velkavipu sijoittamisessa ei ole syntiä, vaan se voi vastuullisesti hyödynnettynä jopa viedä sijoittamisen uusille leveleille.
Mitä vivuttaminen on?
Tässä yhteydessä tarkoitan vivuttamisella sitä, että osake- ja rahastosalkkua vastaan otetaan velkarahaa, joka myös sijoitetaan – joko saman salkun sisällä tai toisessa salkussa. Nordnetissä tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tehdään luottosopimus ja sitten vedetään salkun saldo “luvan kanssa” miinukselle.
Jos velkaosuus käytetään uusiin sijoituksiin sen osake- ja rahastosalkun sisällä, johon luottosopimus on kytketty, niin tällöin uudet sijoitukset kasvattavat salkun vakuusarvoa. Jos sijoitukset osuvat nappiin, velkavivulla on mahdollista nimensä mukaisesti vivuttaa hyvää kehitystä entistä paremmaksi.
Vipuvaikutus toimii myös toiseen suuntaan: jos sijoitukset eivät mene nappiin, voit katastrofaalisimmassa skenaariossa menettää kaiken ja jäädä vielä velkaakin. Jos velkasijoittaja ei ole tarkkana ja seuraa vastuullisen vivuttamisen tukipilareita (ks. alla), hän saattaa päätyä nukkumaan yönsä huonommin kuin ilman vipua sijoittava kaverinsa. Sijoittaminen – tai mikään muukaan harrastus – ei ole yöunien menettämisen väärti.
Luottosopimuksen aktivoiminen salkkuun ei itsessään maksa mitään ja mahdollistaa nopean toiminnan, kun hyvä ostokohde tulee eteen: voit tehdä oston heti ja vetää salkun saldon miinukselle, ja maksaa sitten velkapääomaa pois omaan tahtiisi myöhemmin. Nordnetin luotto toimii bullet-tyyppisesti, eli siinä ei ole ennalta määrättyä takaisinmaksuaikaa, vaan voit pitää miinussaldoa niin paljon kuin haluat – luottolimiitin ja salkun lainoitusarvon puitteissa – ja niin pitkään kuin haluat.
Vastuullisen vivuttamisen tukipilarit: maltti, hajautus ja laatutavarassa pitäytyminen.
Jos velkavipua päättää lähteä kokeilemaan, niin siinä tulee huomioida kolme asiaa, joita voisi kutsua vaikka vastuullisen vivuttamisen kolmeksi tukipilariksi:
- Maltti on valttia – pidä velkasaldon suuruus suhteessa salkun vakuusarvoon aina maltillisena.
- Hajautus – hyödynnä sijoitusmaailman ainoa ilmainen lounas huolellisesti.
- Laatu – jos vivutat, sijoita laatuun, älä “tupakantumppeihin“.
Nordnetin luotto on rakennettu siten, että se palkitsee sijoittajaa, joka hyödyntää kaikkia kolmea pilaria: Jos sijoittajalla on malttia pitää miinussaldo enintään 20 %:ssa salkun lainoitusarvosta, jos salkku on hyvin hajautettu ja jos se koostuu pääosin laadukkaista, korkean lainoitusasteen yhtiöistä, rahastoista tai ETF:istä, niin velkavivun käyttäjä saa paitsi edullisen koron, myös maksimaalisen määrän lainoitusarvoa omistuksilleen. Voit lukea lisää korkotason määräytymisen logiikasta luottosivun “Laske millaisen koron voit saada”-kohdasta.
Velkavivun käyttäjälle tuiki tärkeä kohta Nordnetin palvelussa on Sivuni > Omat luotot ja lainat. Sieltä näet, miten paljon luottoa on käytössä, millä korkotasolla olet, jne. Jokaisen vipupetterin kannattaa laittaa kyseinen sivu selaimen kirjanmerkkeihin.
Näin itse käytän velkavipua
Lukeudun itse koulukuntaan, joka pitää saldoa lähes aina hieman miinuksella. Ajattelen tämän sitä kautta, että koska jo pelkät osingot kattavat (tai ovat ainakin tähän asti kattaneet) moninkertaisesti luoton korkokulut, niin luoton tuoma vipuvaikutus pitkällä tähtäimellä kannattaa. Pyrin pysymään aina Superluoton Kulta-tasolla tai ainakin lähellä sitä. Henkilökuntaan kuuluvana saan vielä hieman Kulta-tasoakin edullisemman koron. Mikään työpaikka ei kuitenkaan ole ikuinen, joten henkilökuntaan kuuluvanakaan ei velan kanssa kannata liikaa rellestää.
Luottosopimuksen aktivointi salkkuuni Nordnet-urani alkupuolella 2017 on tuntunut hieman samalta kuin asentaisi V6-moottorin vanhaan Mazdaan – samalla pääomalla saakin tarpeen tullen enemmän aikaiseksi ilman, että tarvitsee myydä omistuksiaan. Jos tarvitsisin vaikka salkun ulkopuolisiin tarpeisiin rahoitusta, niin voin nostaa rahan salkusta ja pienentää miinussaldon sitten aikanaan takaisin tavoitetasolle, tekemällä talletuksen tai myymällä omistuksia (vasta kun hinta on sopiva). Luottosopimus on siis tuonut lisää joustoa: kun omistuksia ei aina rahan tarpeessa tarvitse myydä, niin säästyyhän siinä myös sellaisilta turhilta veroilta, joita omaisuuden realisoinnista tulisi. Vielä hölmömpää olisi sitten ostaa myöhemmin samat, pitkin hampain myydyt laput takaisin kalliimmalla.
Vivutettu osakesäästötili?
Itselläni on Nordnetissä osake- ja rahastosalkku (AOT), jossa on luottosopimus, sekä verotehokas osakesäästötili (OST), johon olen siirtänyt rahaa AOT:n puolelta. Näinkin luottoa voi hyödyntää: Koska OST:iin ei lainsäädännön puitteissa voi kytkeä luottoa, eikä sinne voi myöskään siirtää nykyisiä omistuksia, niin luottoa voi kuitenkin hyödyntää näin epäsuorasti, rahansiirtona AOT:ltä OSTiin. Tällöin on tosin huomioitava, että OST:in puolella olevat omistukset eivät kasvata AOT:llä vakuutena olevien osakkeiden määrää.
Sijoitusfilosofiani on lyhykäisyydessään se, että AOT:n puolella, missä myös velkasaldo on, omistan pääosin korkean lainoitusasteen laadukkaita yhtiöitä, joista monet maksavat osinkoja (Sampo, CapMan, AT&T). Osingoilla ja ajoittaisilla talletuksilla pidän velkasaldon kohtuullisena suhteessa omaan pääomaan, ja ajoittain teen uusia sijoituksia.
Osakesäästötilillä omistan lähinnä oman työnantajani Nordnetin osakkeita, koska niillä ei koskaan tule olemaan lainoitusarvoa. Näin siksi, koska pankit eivät yleisesti voi myöntää luottoa omia osakkeitaan vastaan. Lisäksi käyn hieman aktiivisempaa kauppaa OSTin puolella mm. uraaniosakkeilla, joiden lainoitusarvo on melko pieni.
Puraisiko vipukärpänen?
Jos “vipukärpänen” puraisi ja vivuttaminen kiinnostaa, niin aiheeseen liittyen saa myös vertaistukea! Sharevillestä löytyy Superluotto ja luottolimiitti -niminen keskusteluryhmä kaikille oman elämänsä vipuveijareille. Liity mukaan!
Ja muista: maltti, hajautus ja laatu. Ilman niitä kannattaa jättää vipuilu muille!
Henri Isometsä
Nordnet Suomen Marketing Project Manager
Tärkeää tietoa riskeistä
Luotolla sijoittamiseen liittyy merkittävä riski. Jos luotolla ostamiesi rahoitusvälineiden arvo laskee, olet edelleen velvollinen maksamaan takaisin koko luottopääoman sekä korko-osuuden. Kurssien lasku tai muutokset lainoitusasteissa voivat tarkoittaa sitä, että salkun lainoitusarvo laskee ja salkkuun syntyy ylilainoitustilanne. Tämä ei ole sallittua.
Jos salkkuun syntyy ylilainoitustilanne, sinun tulee korjata tilanne viipymättä. Muussa tapauksessa riskinä on muun muassa, että rahoitusvälineitäsi pakkomyydään. Pakkomyynti voi johtaa tappioihin, joiden suuruus voi ylittää alkuperäisen luoton määrän. Lue lisää riskeistä täältä.
Luottoa hakiessasi sinun tulee läpäistä tietämystesti.
Mikään tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.
