Martin Paasi
“Valtio sai koronapandemian aikana historiallisen edullista lainaa markkinoilta. Valtiokonttori kuitenkin muutti pitkäaikaisten miljardilainojen varmoja miinuskorkoja vaihtuvakorkoisiksi. Nyt korot ovat nousseet jyrkästi. Veronmaksaja kuittaa laskun.” Näin kirjoittaa loistava tutkivaa talousjournalismia harjoittava Alex Af Heurlin HS Visiossa.
“Esimerkiksi tammikuussa 2021 Suomi otti markkinoilta kymmenvuotista lainaa miljardilla eurolla. Korko oli 0,4 prosenttia negatiivinen. Sijoittajat siis sitoutuivat maksamaan Suomen valtiolle vuosittain neljä miljoonaa euroa siitä hyvästä, että saivat lainata Suomelle miljardi euroa kymmeneksi vuodeksi.”
“HS Vision arvion mukaan valtion vuotuiset korkokulut olisivat tällä hetkellä satoja miljoonia euroja pienemmät, jos Valtiokonttori olisi vain jättänyt johdannaissopimukset tekemättä vuosina 2020 ja 2021.”
Suomen Valtionkonttori sen sijaan järjesti Valtionvarainministeriön 20 vuotta sitten naulitun strategian mukaisesti liikkeelle laskemilleen kiinteäkorkoisille lainoilleen vaihtuvakorkoiset kustannukset johdannaissopimusten avulla. Näiden vakuus huitelee jutun mukaan tällä hetkellä seitsemässä miljardissa.
Johdannaissopimusten vakuudet täsmäytetään aika ajoin (esimerkiksi päivittäin) heijastamaan johdannaissopimusten arvoa vallitsevaan markkinatilanteeseen. Näin minimoidaan sopimusten vastapuoliriskiä. Eli riskiä siitä, että se joka tienaa sopimuksilla myös saa rahansa.
Mikäli valtio on joutunut pulittamaan seitsemän miljardin vakuudet johdannaissopimuksistaan, tarkoittaa se sitä, että näiden johdannaispositioiden tämänhetkinen tappio on tuo seitsemän miljardia euroa. Vakuuksia kun ei huvikseen vaadita, eikä niitä ylimääräisesti talleteta.
Jutussa haastateltu Valtionvarainministeriön edustaja sanoo, että Suomi saa johdannaisten vakuudet aikanaan takaisin, kun sopimukset erääntyvät. Tämä ei ole varmuudella totta. Nämä vakuudet ovat tappioita, ellei korkotaso palaudu johdannaissopimusten sopimushetken korkotasoon. Ei ole syytä olettaa, että näin kävisi.
Jälkiviisaus on sitä arvotonta viisautta. Mutta lähes tulkoon koko muu maailma, amerikkalaiset asuntovelalliset mukaan lukien, järjestelivät negatiivisten korkojen aikaan mahdollisimman pitkää kiinteäkorkoista lainaa itselleen. Koska näin saatiin lukittua lähes ilmaista rahaa pitkäksi aikaa.
Esimerkiksi Itävalta laski liikkeelle kahden miljardin edestä 100 vuoden valtionlainan 24. kesäkuuta 2020, jonka korko oli 0,88 prosenttia. Kyseinen laina erääntyy maksuun heinäkuussa 2120. Koska valtionlainat ovat diskontopapereita, liikkeeseenlaskuhetken korko on Itävallalle kiinteä.
Markkinakorkojen rajun nousun seurauksesta Itävalta voisi nyt ostaa tuon ultra-pitkän lainan takaisin kolmanneksella lainan nimellisarvosta. Suomi näyttää vaivalla järjestäneen itselleen seitsemän miljardin tappiot.
Ei tästä eduskunnassa puhuta. Siellä on tärkeitä asioita kuten kansalaisuuskoe. Mutta jos miljardiriski voi toteutua niin eikö siitä pitäisi vähän keskustella?
Ei se ihan näin mene. Kannattaisi tarkastella tätä Valtion kokonaiskorkoriskin hallinnan näkökulmasta. Sitä paitsi vakuudet maksetaan vain siinä tapauksessa, ettei Suomen Valtio ole maksukykyinen koronvaihtosopimusten velvoitteista. AVAIN KYSYMYS ja juurisyy on väärä Valtionvarainministeriön korkoriskin suojausstrategia, joka olisi pitänyt muuttaa tai mukauttaa. Tässä pitää nyt kysyä onko sellaista edes pohdittu?
Presidentti kandidaatti on helisemässä!
Itse pidän tällaista toimintaa niin sairaana ja epäoikeudenmukaisena kohteluna, että irtisanoudun koko valtiovallan alaisuudesta, vaihtokauppa vaihdonvälineeksi, muuta vaihtoehtoa ei valtio tarjoa. Suosittelen kaikille ihmisille jotka aikovat säilyttää kehonsa itsemääräämisoikeuden. Kaikki järjelliset tietävät että he tiesivät kyllä korkojen noususta, halusivat vain kokeilla että meneekö tällainen järjetön ihmisten polkeminen läpi heittämällä vai pitääkö keksiä uusia keinoja.
Ok boomer