Siirry pääsisältöön

Tästä syystä sinä maksat osinkoveroa, mutta suursijoittajat eivät – näin valuvika korjataan

Epäoikeudenmukainen verotus on johtanut suursijoittajien osinkokikkailuun. Tasapuolinen osinkojen ennakkopidätys ja osakesäästötili 2.0 voisivat ratkaista valuvian ja samalla kerryttää valtion verokertymää.

Olin keskustelemassa aiheesta A-Studiossa 8.6.2022 yhdessä verottajan ohjaus- ja valvontajohtaja Marko Myllyniemen kanssa. Minulle osinkokikkailu ei tullut yllätyksenä, mutta sen laajuus on ollut paljon suurempaa, mitä olin kuvitellut. Kun rakennetaan monimutkaisia verotuksen malleja, joissa on erilaisia verokantoja, riippuen siitä kuka osingon saa ja kuka osingon maksaa, ei ole ihme, että verosuunnittelua ja verojen aggressiivista optimointia tehdään. Näin on ollut aina ja näin tulee olemaan niin kauan, kunnes näin epäsymmetrinen malli korjataan.

Kaikki lainvastainen verojen kiertäminen on aina tuomittavaa ja se murentaa jokaisen euron osalta myös sitä moraalia, jolla suurin osa veronsa tunnollisesti kantaa. Osakesäästämiseen kuitenkin kuuluu tiiviisti kulujen seurannan lisäksi verosuunnittelu ja jokainen sijoittaja saa vapaasti päättää esimerkiksi siitä, haluaako osakkeensa myydä ennen osingon irtoamista ja mahdollisesti koittaa ostaa osakkeensa takaisin osingon irtoamisen jälkeen halvemmalla. Se ei ole rikollista toimintaa, se on aktiivista sijoittamista. Tässä avainsanana on riski. Jos nämä kaupat tehdään ilman riskiä osakkeen arvonmuutoksesta ja osakkeet on sovittu palautettavaksi alkuperäiselle omistajalle ennakkoon sovittuun hintaan, ollaan siirrytty lain harmaalle puolelle.

Juurisyynä epäoikeudenmukainen verotus – pahimmillaan yhtiön tulosta verotetaan 50-prosenttisesti

Avainasia koko osinkokikkailussa on epäoikeudenmukainen verotus, joka on luotu osinkoverotuksen ympärille. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmä oli käytössä Suomessa vuosina 1990–2004. Avoir Fiscalista luopuminen ja siirtyminen takaisin yhtiöiden voiton kaksinkertaiseen verotukseen on ollut keskeinen syy osinkoverojen teollisen mittakaavan saaneeseen kiertämiseen.

Yhtiöveron hyvitysjärjestelmällä varmistettiin se, että osakkaan ei tarvitse maksaa veroa uudelleen yrityksen jo voitostaan maksamasta verosta. Osingonsaajilla oli oikeus saada verovuonna saamansa osingon perusteella yhtiöveron hyvitys, jonka suuruus oli 29/71 osingosta, eli tuloverolain määräämä vähimmäismäärä jaetusta osingosta. Käytännössä osakkeenomistaja ei maksanut lainkaan veroa saamistaan osingoista. Nykyään, Avoir Fiscalin jälkeisessä maailmassa, yhtiön tulos verotetaan pahimmillaan lähes 50 prosenttisesti.

Kaksinkertaisesta verotuksesta tekemäni esimerkkilaskelman mukaan (kuva 1) huomataan seuraavaa: jos yhtiö jakaa koko miljoonan euron tuloksensa osinkoina ja omistajina on pääasiassa suomalaisia piensijoittajia, on omistajilla käytettävissä yrityksen maksaman yhteisöveron ja omistajan maksaman osinkoveron jälkeen 560.000–600.000 euroa yhtiön tuloksesta, riippuen osingon saajan pääomaverokannasta.

Kuva 1. Esimerkkikuvaus kaksinkertaisesta verotuksesta. Luvut perustuvat esimerkkiin ja kuva on Osakesäästäjien tekemä.

Toisen ulottuvuuden asiaan tuo listaamattomien ja listattujen yhtiöiden osinkoverokohtelu. Listaamattomien yhtiöiden maksamista osingoista maksetaan pääsääntöisesti 7,5 prosentin verokantaa. Tässä luonnollisesti halutaan tukea yrittäjyyttä ja palkita yrittämisen riskistä. On kuitenkin huomionarvoista, että tänä päivänä listaamattoman ja listatun yhtiön ero ei välttämättä ole esimerkiksi omistuspohjaa katsoessa kovinkaan suuri.

Suomessa on paljon listaamattomia yhtiöitä, joissa on kymmeniä tuhansia omistajia, kun taas pörssissä voi olla yhtiöitä, joissa omistajia on vain satoja. Lisäksi viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaisten kasvuyhtiöiden rahoitusmallit ovat muuttuneet täysin ja monissa yhtiöissä voi julkisten rahoituskierrosten jälkeen olla jo satoja omistajia, vaikka yhtiö ei pörssissä olekaan. Ei voida siis yksiselitteisesti todeta, että listaamaton yhtiö on tyypillisesti yhden miehen show, kuten Kallen Konepaja Oy. Lisäksi verokantojen ero estää tehokkaasti uusien mielenkiintoisten yhtiöiden etabloitumisen julkisten osakemarkkinoiden piiriin, mikä heikentää ko. yhtiöiden menestymistä, heikentää Suomen osakemarkkinan dynaamisuutta ja vie mielenkiintoisimmat kasvutarinat ulkomaisten sijoittajien käsiin aivan liian aikaisin.

Tasapuolinen osinkojen ennakkopidätys ja osakesäästötili 2.0 voivat korjata valuvian

Osakesäästäjät näkee, että osinkoverojärjestelmän täysi remontti ja osakesäästötilin kehittäminen ovat ainoat ratkaisut, jolla samaan aikaan vauhditetaan suomalaisten aktiivisuutta sijoittaa inflaation nakertamia pankkitalletuksia suomalaiseen kasvuun ja samalla varmistaa valtion saamat verotulot. Yksinkertainen ratkaisu on malli, jossa jokainen osingonsaaja maksaa veroja saamastaan osingosta. Oli sitten kyseessä yleishyödyllinen yhteisö, eläkeyhtiö, amerikkalainen instituutio tai sijoitusrahasto.

Tällä hetkellä osinkoveroprosentti on suurin piensijoittajilla, eli 25,5–28,9 prosenttia riippuen sijoittajan henkilökohtaisesta pääomaverokannastansa. Suursijoittajien osinkoveron määrä on 0–20 prosentin välillä.Osinkoja jaettiin suomalaisista pörssiyhtiöistä vuonna 2021 noin 12 miljardia euroa. Kuvassa 2 näet, että piensijoittajien osuus oli noin 1,5 miljardia ja suursijoittajien noin 10,5 miljardia euroa koko summasta. Lähdeverokertymä oli noin 400 miljoonaa euroa. Nopealla laskennalla tämä tarkoittaa, että keskimääräinen veroprosentti osinkosummasta oli noin 3 prosenttia.

Kuva 2. Osinkosumman jakautuminen pien- ja suursijoittajien välillä vuonna 2021. Luvut ovat arvioita ja kuva on Osakesäästäjien tekemä.

Jos veroprosentti osinkosummasta oli noin 3 prosenttia, herää suurin kysymys: Kuinka verokertymä oli näin pieni, vaikka piensijoittaja maksoi veroja osingoista 25,5–28,9 prosenttia? Vastaus on hyvin yksinkertainen: Ainoastaan murto-osa osingon saajista joutui verolle saamistaan osingoista.

Jos jokaisesta maksetusta osingosta tehtäisiin esimerkiksi 7,5 prosentin ennakonpidätys, joka vastaa listaamattoman osakkeen osinkoverokantaa, olisi valtion verokertymä ollut pelkästään pörssiyhtiöiden osingoista 900 miljoonaa euroa vuonna 2021. Se olisi siis yli kaksinkertainen määrä, mitä valtio todellisesti sai osinkoveroa suomalaisista pörssiyhtiöistä.

Ensimmäiset irvileuat debatoivat ehdotusta sanomalla, että eivät ne ulkomaiset sijoittajat enää sitten sijoita Suomeen, kun pitää maksaa veroja. Ja onhan olemassa kansainväliset verosopimukset. Tähän debatoin vastaan kolmella pointilla:

  1. Sijoittaminen osakkeisiin on eri asia kuin teollisen investoinnin tekeminen johonkin tiettyyn maahan. Sijoittaja ei ensi töikseen tuijota verokantoja vaan etsii kohteita, jotka muilta osin täyttävät hänen kriteerinsä. Teollista investointia suunnitteleva sen sijaan huomioi kannattavuuslaskelmissaan verot ja monet muutkin seikat, kuten turvallisuuteen, sosionomisiin kysymyksiin ja infrastruktuuriin liittyvät seikat.
  2. Suomalaisilla makaa mielettömät summat rahaa pankkitileillä ja muissa tuottamattomissa kohteissa. Minkä takia näemme amerikkalaiset eläkeyhtiöt tahona, joita pitää houkutella maahan veroeduin, kun voisimme kannustaa itseämme vaurastumaan ja laittamaan raha poikimaan itsemme ja valtion edun nimissä. Mitä hyötyä valtiolle on sijoittajista, jotka eivät maksa veroja Suomeen? Jos verokannustin on ainoa tapa saada joku sijoittamaan Suomeen, pitääkö meidän silloin todeta, että emme ole tarpeeksi hyviä ja tehdä asiat niin, että sijoittajat haluavat ostaa Suomesta muutakin kuin veroetuja?
  3. Kansainväliset verosopimukset eivät pidä nytkään. Länsimaiden länsimaisimmat maat eivät noudata verosopimuksia ja suomalaisten yksityissijoittajien pitää hakea liikaa perittyjä veroja takaisin monimutkaisin, useita vuosia kestävin prosessein.

Osakesäästötilin kehittäminen (OST 2.0) ja sen laaja-alainen käyttäminen suomalaisten sijoittajien ja säästäjien työkaluna on toinen oiva tapa tilkitä mahdollisuuksia osinkokikkailuun. Nykyinen osakesäästötili Suomessa on jopa rankempi osinkoverotuksen suhteen kuin suora sijoittaminen, koska osakesäästötilillä ei 15 prosentin huojennusta osinkoveroista saa. Asian korjaa kuitenkin aika ja matematiikka: koska sijoittaja saa pitää osinkoverot itsellään niin kauan, kun varoja ei nosteta osakesäästötililtä, korkoa korolle efekti kirii pikkuhiljaa tämän eron ja kääntää sen osakesäästötilille edullisemmaksi.

Osakesäästötilin osalta Ruotsin malli olisi erinomainen ja varmistaisi osaltaan verokikkailun loppumisen. Siellä tililtä peritään vuotuinen varallisuusveron tyyppinen maksu, joka vuonna 2020 oli 0,375 prosenttia. Jos otetaan lähtökohdaksi osakemarkkinoiden 8 prosentin vuotuinen tuotto pitkällä tähtäimellä, vastaa Ruotsin mallinen verotus alle 5 prosentin verotusta arvonnousulle ja osingoille.

Erityyppisten sijoittajien kohteleminen tasa-arvoisesti verotuksessa on ensiarvoisen tärkeää, jotta ylimääräinen kikkailu verotuksen ympärillä saadaan kitkettyä. Ehkäpä vieläkin tärkeämpänä saavutuksena, sillä pystyttäisiin luomaan Suomeen dynaamisempi markkinaympäristö ja saavuttaa se tavoite, että yhä useampi suomalainen ryhtyisi pankkisäästämisen sijaan osakesäästäjäksi, joka lähtökohtaisesti pitkällä aikavälillä luo merkittävästi enemmän vaurautta suomalaisille ja yhteiskunnalle.

Karri Salmi
Karri Salmi

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien puheenjohtaja ja yksityissijoittaja, joka haluaa jokaiselle suomalaiselle yhtäläisen mahdollisuuden vaurastua.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
2 Kommenttia
uusin
vanhin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Osingot
Osingot
27.06.2022 10:12

Hienoa, että Osakesäästäjät osoittaa johtajuutta mainittujen epäkohtien korjaamiseksi.

Ttttt
Ttttt
25.06.2022 10:49

Noita kahta 7,5%:ia koskevia kohtia voisi olla syytä korjata/selventää: kyseessähän on vain ennakonpidätys, jonka yritys maksaa suoraan verottajalle. Eli ei ole mitään 7,5%:n verokantaa (eikä 7,5%:n ennakonpidätys tarkoita että lopullinen vero olisi 7,5%). Terveisin lomalla oleva kirjanpitäjä 😊