Sharpen luku, beta ja volatiliteetti – mittaa tuoton suhdetta riskiin ennen kuin itseesi

Sijoitusviisaat väittävät, että tavissijoittajan suurin synti on arvioida riskinsietokykynsä liian korkeaksi. Olen toista mieltä. Monet arvioivat riskinsietokykynsä liian alhaisiksi, ja siksi he eivät uskalla osakemarkkinoille ollenkaan. Sharpen luku ja muut työkalut voivat tällöin tulla avuksi.

En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että kun sijoitusneuvoja aloittaa puheen riskistä, hän päätyy testaamaan asiakkaan riskinsietokykyä; mikä on asiakkaan rahatilanne, minkä verran asiakas sietää tappioita ja sijoittamiseen liittyvää jännitystä, jne. Nämähän ovat psykologisia ja henkilökohtaisia asioita, jotka muuttuvat elämäntilanteen mukaan!

Itse ajattelen, että jos tavallisesta elämisestä jää rahaa säästöön, se kannattaa sijoittaa itseään sen enempää tutkimatta.

Riskinsietokykytestit ovatkin mielestäni horoskooppeihin verrattavia huuhaatestejä, joiden perusteella sijoittajalle myydään tietyssä suhteeessa korko- ja osaketuotteita – sillä virheellisellä oletuksella, että korot ovat riskittömiä sijoitustuotteita.

Itse olen luopunut itsearvioinnista, koska kykyni sietää riskiä sattuu nyt vain vaihtelemaan päivästä, vuodesta ja milloin mistäkin. Riskiä arvioidessani keskityn arvioimaan sijoituskohdetta. Eli maksaako vaivaa sijoittaa esimerkiksi johonkin osakkeeseen, jos todennäköistä on, että joku muu sijoitus tuottaa paremmin.

Se saattaa onnistua kolmen luvun avulla: volatiliteetillä, Sharpen luvulla ja betalla.

Volatiliteetti, beta ja Sharpen luku

1. Volatiliteetti kuvaa hintavaihtelua ja sillä mitataan kokonaisriskiä. Tämä luku kertoo, kuinka paljon sijoituksen arvo heittelee keskituoton ympärillä. Mitä suurempi oman salkkuni muutos on suhteessa keskimääräiseen muutokseen, sitä suurempi on volatiliteetti. Ja mitä suurempi on salkun volatiliteetti, sitä suurempi on sen tuottoon liittyvä epävarmuus.

Volatiliteetti lasketaan yleensä päivätuottojen keskihajonnasta ja ilmoitetaan prosentteina tietyssä ajassa.

Jos rahasto ilmoittaa tuotto-odotuksekseen 9 prosenttia ja sen volatiliteetti on 20 prosenttia, voin laskea, että on todennäköistä, että rahaston vuosituotto on jotakin -11 prosentin (9 prosenttia miinus 20 prosenttiyksikköä) ja 29 prosentin välistä (9 prosenttia plus 20 prosenttiyksikköä).

Alhainen volatiliteetti voi kertoa pienemmästä riskistä, mutta se voi myös tarkoittaa sitä, että esimerkiksi osakkeen vaihto on niin pientä, että siitä on vaikea päästä eroon. Alhainen volatiliteetti voi myös olla enne tulevasta romahduksesta.

Johtopäätös: Korkean prosentin volatiliteetti tarkoittaa sitä, että sijoituksen hinta heittelee – se voi nousta voimakkaasti, mutta myös laskea voimakkaasti, jopa romahtaa. Jos haluan vähemmän riskiä, valitsen sijoituksia, joiden volatiliteetti on pientä, mutta jos haluan tuottoja, valitsen sijoituksen, jolla on iso volatiliteetti.

2. Beta on osakkeen herkkyysmittari. Beta-kerroin mittaa osakkeen kokonaistuoton riippuvuutta markkinoiden keskimääräisestä tuotosta. Jos kerroin on yksi, osakkeen kurssi muuttuu samassa suhteessa kuin markkinat. Jos kerroin on 1,2, osake nousee keskimäärin 20 prosenttia enemmän kuin markkina, mutta se voi olla myös 20 prosenttia vähemmän. Jos beta on 2, tuotto vaihtelee kaksinkertaisesti, jos 3, niin kolminkertaisesti. Jos beta on alle 1, osakkeen muutosherkkyys on vertailukohdetta pienempi.

Johtopäätös: Jos olen kova riskinottaja ja yritän tavoitella indeksiä suurempia tuottoja, sijoitan osakkeisiin, joiden beta on yli yksi. Jos siedän huonosti riskiä, sijoitan osakkeisiin, joiden beta on alle 1.

3. Sharpen lukua voi nimittää ylituottomittariksi. Se kuvaa, kuinka paljon enemmän sijoitus on tuottanut verrattuna riskittömään talletukseen yhtä volatiliteettiprosenttia kohti. Mitä suurempi volatiliteetti salkussa on ollut, sitä parempi tuotonkin pitäisi olla.

Luku lasketaan vähentämällä sijoituksen tuotosta riskitön korko (3 kuukauden euribor) ja jakamalla tulos sijoituksen riskillä eli volatiliteetilla.

Mitä suurempi Sharpen-luku, sitä paremmin sijoitus on tuottanut suhteessa riskiinsä. Positiivinen Sharpen-luku kertoo siis siitä, että riskinotto on kannattanut ja negatiivinen luku sitä, että sijoitus on tuottanut huonommin kuin riskitön vaihtoehto olisi tehnyt.

Johtopäätös: Voin olla tyytyväinen sijoitusteni tuottoon, mutta Sharpen luvun avulla voin selvittää, olisinko voinut päästä samaan tavoitteeseen vähemmällä riskillä. Sharpen-luku kertoo, paljonko sijoituskohde tuottaa korvausta ottamastani riskistä. Mitä suurempi luku, sitä ”parempi” sijoitus. Sharpen lukua käytetään yleisesti rahastojen vertailuun.

Edellä mainitsemistani luvuista mikään ei tietenkään kerro absoluuttisesti, mikä on hyvä sijoitus. Niiden huono puoli on siinä, että ne kertovat menneestä, eivät tulevasta. Olennaista on ymmärtää, että riskin käsite on keskeinen sijoittamisessa ja riskiä voi yrittää ennakoida mennyttä analysoimalla.

Volatiliteetti, beta ja sharpen luku ovat hyviä kainalosauvoja pienelle sijoittajalle – mutta niihin, kuten mihinkään muuhunkaan yksittäiseen asiaan, ei kannata sijoitusta tehdessä tuijottaa. Luvut ovat kuitenkin mielestäni toimivampi tapa miettiä riskiä kuin monivalintakysymykset, joilla etsitään perimmäistä vastausta siihen, kuinka paljon minua itkettää, jos häviän satasen.

/Ninni Myllyoja

Lue myös: volatiliteetti on sijoittajan ystävä

Opi lisää Nordnet-koulussa

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
5 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
15.06.2015 04:32

1. Volatiliteetti ei kuvasta riskiä käytännössä ollenkaan. Esim. positiivinen volatiliteettihan on vain hyvä asia, eikä ole merkki riskistä.
2. Betalla ei ole mitään merkitystä. Se voi olla vaikka 0.1, mutta osake voi silti tippua yli 50% vuodessa.
3. Sharpen mittari perustuu täysin historialliseen tuottoon, eikä ole tae tulevasta.

Sitä paitsi pankkien tekemät riskinsietotestit ovat ihan OK. Esim. kysymykset, mitä tekisit jos salkkusi tippuisi 50% vuodessa ovat ihan aiheellisia riskikysymyksiä.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
15.06.2015 11:02

Samaa mieltä sijoittajakollegan kanssa em. luvuista. Suurelle osalle meistä piensijoittajista on tärkeintä opetella ymmärtämään sijoittamisen tunnepuolta juuri niin että ‘mitä tekisin jos salkun arvo tippuu 50 % vuodessa’. Kärjistäen juuri sen pudotuksen aiheuttaman tunnemyllerryksen kestäminen/kestämättömyys ja asian sisäistäminen ottaa aikansa ja vaatii pitkän aikavälin. Siksi olisi opittava osakkeiden taustalla olevien yritysten liiketoimintojen ymmärrystä jotta voisi vetää johtopäätöksen siitä arvosta jonka on valmis maksamaan osakkeesta. Henk.koht. nyrkkisääntönä on lisäksi se ettei sijoita rahaa jota tarvitsee huomenna ja se ettei pörssi ole lottopalloja pyörittävä veikkauskone (vaikka isolle osalle näin onkin).

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
15.06.2015 13:49

Kiitos hyvistä kommenteista sijoittajakollegat! Kuten edellä sanoin, olen tutkinut tunnepuoltani niin pitkään että kyllästyttää. Sijoittamisessahan hyvään lopputulokseen voi päästä eri reittejä. Sehän tässä niin jännää onkin.

Nimetön
Nimetön
15.06.2015 18:46

Mittaa tuoton suhdetta riskiin ennen kuin itseesi:

Erittäin hyvä ja arvokas tutkimus, joka pysyy otsikon piirissä. Ihmettelen kauhiasti sitä, että kollegat kehtaavat kirjoittaa noinkin ylimieliseen ja sanoisinko ylimalkaiseen sävyyn asiasta. Olisiko niin, että se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa??

Seniori

Pappa T
Pappa T
06.10.2020 22:57

Hyvä kirjoitus, eihän sijoittamisessa oikeastaan mistään muusta ole kyse kuin tuotosta ja riskistä. Tuottoa pitää hakea tuntemalla asiat mihin sijoittaa, ostaa halvalla, myydä kalliilla, ja sietää hinnan vaihteluita. Turvallisuuden tunne luodaan hajautuksella, käteisellä, tuntemalla itsensä ja omistuksensa. Normi bullerolle suurimman riskin aiheuttaa sijoittajan oma psykologia. Tämän takia pankkien kyselyt ovat ihan paikallaan. Kuitenkin enemmän aikaa kannattaa käyttää yhtiöiden opiskeluun kuin varianssin, (sijoituskielessä riskin,) kovarianssin tai sharpen ymmärtämiseen. Portfolio kannattaa ennemmin rakentaa erilaisista alansa parhaista yhtiöistä kuin optimoida rahastojen variansseja nollaksi. Hyvät yhtiöt tuppaavat menemään ylöspäin ja silloin kovarianssia tulee. Varianssia syntyy milloin mistäkin, eikä sitä tarvitse minimoida vaan siitä pitää… Lue lisää >>