NordnetOnko kohtuuhintainen asuminen kaupunkien ykkössijainneissa toivottava asiantila vai suunnitelmatalouden löyhkäävä aivopieru? Miikka ja Martin pureutuvat #rahapodi-jaksossa 342 tuetun asumisen problematiikkaan ja nostavat tikunnokkaan mm. Otto Merin X:ssä nostaman Linnankadun asunnon: Kukapa ei haluaisi asua Katajanokalla merinäköalalla 100 neliön jugendkämpässä 1 358 eurolla kuukaudessa?
Voit kuunnella/katsoa jakson seuraavissa palveluissa:
Vastuunrajoitus.
Rahapodiin kerätyt tiedot on voitu hankkia useista eri julkisista lähteistä. Nordnetin pyrkimyksenä on käyttää luotettavaa ja kattavaa tietoa, mutta tämä ei sulje pois mahdollisuutta siitä, että tiedoissa ei voisi esiintyä virheitä. Nordnet ja sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa vahingoista, jotka aiheutuvat tässä rahapodissa kuultujen tietojen käytöstä tai näiden perusteella tehtävien sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta.
Mikään tässä rahapodissa esitetty ei ole, eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa, taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Sijoittajan tulee myös ymmärtää, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta.
Tässä rahapodissa esitetyn tiedon sisältö voi muuttua milloin tahansa. Nordnet ei sitoudu ilmoittamaan mahdollisista materiaalin sisällön muutoksista. Tämä rahapodi on tarkoitettu ainoastaan kuuntelijan yksityiseen käyttöön. Materiaalin muokkaaminen, levittäminen ja kaupallinen hyödyntäminen ilman Nordnetin kirjallista lupaa on kielletty.
Tässä jaksossa pidettiin ongelmallisena sitä, että veronmaksajat ns. tukevat muutamien onnekkaiden asumista Katajanokalla. Miten on, voisiko Rahapodi joskus käsitellä samalta kantilta kilometrikorvausta? Suomessa kilometrikorvausta jaetaan vuosittain noin miljardin verran henkilöille, jotka ilmoittavat ajaneensa x-kilometria vuodessa. Tässä on monia ongelmakohtia: a) järjestelmässä ei ole käytännössä valvontaa. b) monilla autoilla pystyy tienaamaan ajamalla nykyisellä tukitasolla. c) järjestelmä ei kannusta vähentämään ajettuja kilometrejä, joka on ympäristönäkökulmista huonoa asia.
Ylipäätään, yrittäjänä lähtökohtaisesti laskutan kulut asiakkailta, ja minusta on väärin laskuttaa noita kuluja veronmaksajilta. Eli voisiko valtio käyttää vuosittaisen miljardin jotenkin viisaammin?
Jos Martin ja Miika haluavat haastatella jotakuta asumisen hinnan muodostumisesta, niin kannattaa olla yhteydessä Aalto-yliopistoon ja Smartland-hankkeeseen. Osa porukasta osaa myös laskea.
Omana kommenttina sanoisin, että kohtuuhintaiseen asumiseen ei valitettavasti ole mitään muuta helppoa tietä kuin verokiilaan puuttuminen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että rakentamisen normistoa ja opetussisältöjä eri asteilla on muokattava siihen suuntaan, että rakentaminen itse on mahdollista mahdollisimman monelle.
Kuten Miikan ihmettely samanlaisista mutta erihintaisista taloista eri puolella Suomea osoittaa, markkina ulosmittaa kaikki subventiot tavalla tai toisella.
Käsittääkseni Hitas rakentaminen ei sinänsä maksanut kaupungille mitään. Ja oli myös riskitöntä. Asuntojen hinta- ja laatutaso oli jotenkin määritelty “kohtuulliseksi” ja osin siksi niiden rakentaminen oli piikki lihassa isoille rakennusyhtiöille. Joku pystyi todistettavasti rakentamaan kannattavasti n 1000€/neliö halvemmalla kuin he. Usein pienemmät rakennusyhtiöt joiden pääsy asuntorakentamiseen oli myös isommille huono asia. Hitas järjestelmät virheet olisi hyvin voitu korjata jos vain olisi haluttu. Lobbaus ja väärän informaation levittäminen ja veltot päättäjät vain kaatoivat tämän aidosti läpinäkyvyyttä luovan toimintamallin.
Koska saadaan julkisuuteen keskustelu asuntosijoituksen oikeasta tuotosta?
Onko se pörssin pitkän ajan 4% vai vähemmän vaikka remontit vievät rahaa.?
Syksyllä 2015 suurrakennuttaja (Helsingin Asuntotuotantotoimisto) kertoi hankkeidensa neliöhinnan luokaksi 3500e/m2 ja tuo tuotto olisi 11,67 e/kk/m2. Lisättävä hoitovastike 4 e/kk/m2. Lisättävä remonttikulut vuokralaisen vaihtuessa.
Tosiasiassa pk-seudun priimapaikoilla hinta on kuusi tonnia neliöltä
HITAS kämpät eivät olleet missään rupualueilla. Sellaista ei ole Helsingin Paloheinä eikä Jätkäsaari. Ne hoideltiin aina sullemulle ja vielä sulle ja sittemmin ne on vapautettu säännöstelystä. Vuokraus tuottaa Hgille niin paljon, että se on aivan käsittämätöntä. Joku aina maksaa sen tonttivuokran. Asukas itse tai KELA. Kohta Helsinki napsii osakeasuntoja halvalla, koska tonttivuokrat ovat kohtuuttomia ja tekevät asumisesta ja samanaikaisesta omistamisesta järjetöntä.
Minkälainen vaihtuvuus tuolla on, ja millainen on asujien sosioekonominen aema? Maksaako vielä KELA asumistukea “pienituloisille” asukkaille, kuten maksaa, jos tosiaan ovat pienituloisia perheeellisiä. Tämä maksaa veronmaksajalle 20.000,- vuodessa, ja helsinkiläiset häviävät KAIKKI, koska budjettirahaa puuttuu toisaalta. Ja nyt korotetaan tonttivuokria moniaalla.