Miten valita ETF-indeksirahasto oikein?

Yhä useampi on oivaltanut, ettei säästämisen tarvitse olla vaikeaa. Säästämällä osakkeisiin ja minimoimalla kulut saat tuoton, joka kuuluu markkinoiden parhaimpaan neljännekseen. Ainoa edellytys on, että olet pitkäaikainen ja mahdollisimman laiska sijoittaja.

“Osta ja unohda” -strategialla tuo suhteellinen tuottomenestys on lisäksi pitkässä juoksussa varmaa. Minimoimalla kulut saat suuremman osan sinulle kuuluvasta tuotosta. Välittämättä kurssiheilahduksista sinulle tuloutuu se keskimääräinen, noin 8 prosentin vuotuinen nimellistuotto*, jonka jo etukäteen tiedetään toteutuvan.

Kustannustehokkaiden ETF-indeksirahastojen valikoima on kuitenkin paisunut lähes mahdottomaksi viidakoksi, josta se kuuluisa Erkkikään ei ota selvää. Rahaston valinnassa avainsanat ovat kasvuosuus, pienet kulut ja fyysinen replikointi.

Indeksi

Indeksi kuvaa tiettyjen osakkeiden yhteenlaskettua kehitystä. Indeksejä löytyy joka lähtöön, mutta tavallisin on jonkin pörssin yleisindeksi, joka kuvaa, miten kaikki kyseisen pörssin osakkeet ovat keskimäärin kehittyneet esimerkiksi yhden päivän aikana.

Käytännössä indeksin pisteluku määräytyy indeksissä mukana olevista osakkeista, osakkeiden lukumäärästä ja näiden hinnasta. Kun osakkeiden hinta muuttuu, indeksin pisteluku muuttuu.

Indeksirahasto

Indeksiin ei voi suoranaisesti sijoittaa, koska se on pelkkä laskuharjoitus, mutta indeksirahasto mahdollistaa indeksiin sijoittamisen käytännössä.

Indeksirahaston pyörittäminen on tarkkaa puuhaa ja hyvän erottaa paitsi alhaisista kuluista, alhaisesta tuottoerosta indeksiin nähden (alhainen tracking error) sekä siitä, että rahastonhoitaja viitsii lainoittaa rahaston osakkeita lisätuoton aikaansaamiseksi.

Indeksirahastossa ei pyritä arvailemaan, minkä osakkeen kurssi kehittyisi markkinoita paremmin. Indeksirahasto sijoittaa täsmälleen samoihin osakkeisiin samoilla painoilla (osakkeiden suhteellisiin lukumääriin pohjautuen) kuin mitä sen vertailuindeksissäkin on.

Indeksirahastoja on kahta laatua: sellaisia, joissa merkintä ja lunastus tehdään päivän arvoon tilisiirtona, sekä indeksiosuusrahastoja (Exchange Traded Fund, ETF), jotka ovat jatkuvan kaupankäynnin kohteena pörssissä, aivan kuten osakkeet (huom! Kaikki ETF:t eivät ole indeksirahastoja).

Pitkäjänteisen sijoittajan kannalta ero tavallisen ja ETF-indeksirahaston välillä on hävivän pieni: ETF:t ovat hieman halvempia ylläpitää (pienemmät kulut?); toisaalta markkinahinta ei aina vastaa todellista osuuden arvoa.

Fyysinen ja synteettinen

Indeksin tuottokehitykseen voi sijoittaa paitsi rahastojen kautta, myös sopimalla toisen markkinaosapuolen kanssa, että mikäli indeksi menee ylös, toinen maksaa toiselle ja päinvastoin. Nämä sopimukset on markkinoilla standardoitu kaupankäynnin helpottamiseksi ja niitä kutsutaan futuurisopimuksiksi. Näiden lisäksi on myös olemassa swap-sopimuksia, joissa sovitaan, että toinen lupaa indeksin mukaisen tuoton toiselle. Lähtökohtaisesti näissä huomioidaan myös osingot.

Tavallisesti indeksirahasto pyrkii jäljittelemään vertailuindeksiään sijoittamalla rahaston varat indeksissä oleviin osakkeisiin. Tätä kutsutaan fyysiseksi replikoinniksi. Rahastoyhtiön kannalta helpompi, halvempi ja joskus verotehokkaampi tapa on makuuttaa rahaston rahoja pankkitilillä (käytännössä vähäriskisissä sijoituskohteissa) ja pyörittää sopivaa määrää futuuri- ja/tai swap-sopimuksia. Tätä kutsutaan synteettiseksi replikoinniksi.

Synteettisessä replikoinnissa on kuitenkin kaksi haittaa: a) määräaikaisia futuurisopimuksia uusittaessa saattaa jäädä indeksistä jälkeen (niin sanottu “contango”) ja b) futuureissa tai swap-sopimukissa on aina pieni vastapuoliriski siitä, ettei toinen osapuoli maksa velvoitteitaan. Tätä riskiä hallinnoidaan vakuuksien avulla. Vaikka näistä vakuukis ahallinnoikin kolmas osapuoli,  äärimmäisissä markkinatilanteissa on olemassa riski, etteivät vakuudet riitä kattamaan velvoitteita.

Pitkäaikaisen säästäjän  kannattaa usein valita indeksirahasto, joka pyrkii vertailuindeksin tuottoon fyysisellä replikoinnilla eli suoraan osakkeisiin sijoittamalla.

Pienet kulut

Kun aktiivisesti hoidetun Suomi-rahaston kulut ovat tyypillisesti keskimäärin 1,6 prosenttia, Suomi-indeksirahaston kulut ovat noin prosentin viidennes.

Koska aktiivisesti hoidettujen rahastojen tuotot häviävät pitkässä juoksussa vertailuindeksilleen suunnilleen aiheuttamiensa vuotuisten kulujen verran, indeksirahaston idea perustuu pitkälti juuri alhaisempien kulujen aiheuttamaan pienempään haittaan.

Siksi halvempi on lähtökohtaisesti aina parempi.

Kasvuosuus

Kulujen lisäksi merkittäväksi tekijäksi nousee rahastoon kertyvien osinkojen kohtelu. Rahastoilta löytyy kahdenlaisia osuuksia: sellaisia, jotka maksavat osinkotuotot ulos, ja joita kutsutaan tuotto-osuuksiksi, sekä sellaisia, joissa osinkorahat sijoitetaan uudestaan rahaston sijoittamiin osakkeisiin, ja joita kutsutaan kasvuosuuksiksi.

Tuotto-osuuksien maksamista osinkomaksuista joutuu maksamaan veroa joka vuosi. Suomalaisen pitkäaikaissäästäjän kannattaa siksi sijoittaa vain kasvuosuuksiin, koska siten osinkotuotto kasvaa täysimääräisesti korkoa korolle. Tämä on siis paitsi helpompaa, myös kannattavampaa.

Joten

Kun etsit ETF-rahastoviidakosta sijoituskohteita, keskity sellaisiin, joissa on mahdollisimman pienet kulut, kasvuosuudet ja fyysinen replikointi. Tämä pienentää kummasti tarjolla olevia vaihtoehtoja jo siksi, että useimmat Yhdysvalloissa listatut ETF:t maksavat osinkotuoton ulos – jopa neljännesvuosittain.

*Osakepreemio eli osakkeiden tuottolisä korkoihin nähden on noin 3 %. Tämä on osakkeiden ja bondien tuottoero Siegelin kuvaajassa. Reaalituotto on osakkeista saatu todellinen inflaatiokorjattu tuotto, kuvaajassa 6,6 %. Reaalituotto saadaan poistamalla inflaatio nimellistuotosta – Siegelin datan pohjalta 8 %, osakkeiden reaalituotto + inflaatio.

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Dollar Photo Club

Opi ETF-sijoittamisen salat 10 päivässä – osallistu Nordnetin maksuttomalle ETF-verkkokurssille

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
7 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
29.09.2015 17:38

Milloin Nordnet tarjoaa aitoja ETF-rahastoja tai edes yksittäisiä osakkeita, joilla sijoittaa kasvaville Afrikan markkinoille? En siis puhu nyt mistään SPDR-liirumlaarumeista, joissa osa sijoituksista on Dubaissa ja ties missä kaivososakkeissa vaan ihan oikeita rahastoja, joilla saada Business Class-paikka Afrikan kasvavan keskiluokan lennolle.

Nimetön
Nimetön
30.09.2015 07:47

Sijoittaminen ns. hyviin osingonmaksajiin eli mielellään jatkuvasti osinkoa kasvattaviin yrityksiin ETF:n kautta olisi mielenkiintoista, mutta siihen ei oikein löydy vaihtoehtoja. Nekin jotka löytyvät maksavat osingot ulos (esim. ProShares S&P 500® Dividend Aristocrats ETF tai vähän erilainen mutta Nordnetin kuukausisäästöohjemaan kuuluva iShares MSCI USA Dividend IQ UCITS ETF).

Tästä syystä tuntuu helpommalle vaihtoehdolle kerätä yksittäisiä “hyviä osingonmaksajia” salkkuun kuin ostaa jotain tiettyä ETF:ää.

Joka tapauksessa, tuo Prosharesin aristokraatti ETF olisi aika hyvä lisä Nordnetin kuukausisäästöohjelmaan jotta edes kaupankäyntikulut säästyisivät.

Nimetön
Nimetön
30.09.2015 13:00

Synteettisiä indeksirahastoja ei välttämättä toteuteta futuureilla, vaan esimerkiksi swap-sopimuksilla, jossa rahastoa tarjoava yhtiö antaa asiakkaille indeksin arvonkehityksen ja saa vastineeksi tuoton matalakuluisemmasta osakekorista johon sijoittajien rahat sijoitetaan. Esimerkiksi DB x-trackersien kohdalla (kuten uskoakseni synteettisissä rahastoissa yleensäkään) osinkotuotto ei jää saamatta, vaan indeksi on laskettu osingot huomioiden.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
30.09.2015 16:25

Kiitos hyvästä tarkennuksesta. Jäljelle jää siis pienoinen vastapuoliriski.

Nimetön
Nimetön
05.09.2016 23:51

“Siksi pitkäaikaisen säästäjän kannatta valita indeksirahasto, joka pyrkii vertailuindeksin tuottoon fyysisellä replikoimisella, eli suoraan osakkeisiin sijoittamalla.”
Miksi siis Nordnetin mallisalkussa on synteettinen DBXW, kun fyysinen XDWD:kin olisi tarjolla? XDWD:ssä on myös selvästi alempi TER.

Nimetön
Nimetön
11.05.2017 15:40

“Indeksirahasto sijoittaa täsmälleen samoihin osakkeisiin samoilla painoilla (osakkeiden suhteellisiin lukumääriin pohjautuen) kuin mitä sen vertailuindeksissäkin on.”

Mitä tämä tarkoittaa? Eikö siellä pörssissä noteerata 100% jokaisen yhtiön osakkeista?

Nimetön
Nimetön
25.09.2018 23:00

I value the post.Thanks Again. Awesome. eadeabefdegeeebf