Maalis–toukokuussa koko läntinen maailma pysähtyi, kun valtio toisensa jälkeen asetti ennennäkemättömiä rajoituksia liiketoiminnalle ja ihmisten liikkumiselle. Tästä luonnollinen seuraus oli taloudellisen aktiviteetin romahtaminen – bruttokansantuotteella mitattuna nyt nähty pudotus on jyrkin noin sataan vuoteen. Euroopassa heikon ensimmäisen kvartaalin jälkeen BKT:t laskivat pääosin yli 10 % (q/q). USA:ssa BKT ilmoitetaan annualisoituna ja pudotus oli 32,9 %. Vertailukelpoinen (q/q) pudotus jenkeissä oli todellisuudessa kuitenkin Eurooppaa pehmeämpi, -9,5 %. Alla olevasta graafista näkee kuitenkin hyvin, kuinka poikkeuksellisesta pudotuksesta puhutaan, kun sitä verrataan edellisiin taantumiin 90-luvun alusta alkaen.
Bruttokansantuote (USA) Q2 2020, sesonkikorjattu ja annualisoitu
Euroopan suurimpien talouksien Q1–Q2 BKT (q/q)

Moni pörssiyhtiö väisti koronakuopan
Edellä mainitusta syystä Q2-tuloskaudelta odotettiin verenpunaisia numeroita, mutta poikkeuksellinen määrä yhtiöitä on ylittänyt markkinaodotukset ja kertonut kasvaneesta tuloksesta poikkeusoloissakin. Helsingin pörssin yhtiöistä peräti joka toinen on onnistunut kasvattamaan toisen kvartaalin aikana tulostaan viime vuodesta.
Koronakriisi ja rajoitustoimenpiteet osuivat erityisesti palvelusektorin yrityksiin (ks. kuva alla), joista suurin osa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, eikä niitä ole listattu pörssissä. Large Cap -yhtiöt ovat sen sijaan olleet koronan suhteellisia voittajia ja valtaosa yrityksistä on pystynyt jatkamaan toimintaansa melko normaalisti tai turvautumalla etätyöskentelyyn. Teollisuuden puolella tuloksia ovat pitäneet pinnalla vahvat tilauskirjat.
Suomalaisten korttimaksut, Nordean korttimaksudata

Suomessa koronan ensimmäisen aallon vaikutukset ovat siis jääneet pelättyä vaimeammiksi ja Nordean keräämän korttimaksudatan perusteella yksityinen kulutus korttimaksuilla mitattuna on ollut vuotta aiempaa korkeammalla tasolla jo kesäkuusta lähtien. Kolmannella kvartaalilla (heinä–syyskuussa) taloudellinen aktiviteetti palautuu siis huomattavasti toisen kvartaalin notkahduksesta samalla kun yrityksien toimintaympäristö normalisoituu.
Osakemarkkina lähestyy kaikkien aikojen huippua
Optimismi koronakriisin odotettua nopeammasta selättämisestä yhdistettynä raha- ja fiskaalipoliittiseen elvytykseen on inflatoinut osakemarkkinan lähelle edellisiä huippuja. Tätä kirjoittaessa S&P 500 -indeksi on vain noin 1 % päässä kaikkien aikojen huipuistaan, kun se eilen (ti 11.8.) kävi jo 0,35 % päässä uusista huipuista.

Hyödynnän tässä Inderesin analyytikko Olli Koposen kattavaa listaa draivereista, jotka loppuvuoden aikana tukevat osakemarkkinoiden nousua:
- Alhainen korkotaso
- Vaihtoehtoisten sijoituskohteiden vähäinen määrä
- Valtioiden fiskaalinen elvytyshalu ja uudet tukipaketit
- Teknologiayhtiöiden iso paino indekseissä
- Negatiivinen sentimentti
- Iso käteispaino
- Instituutioiden ja systemaattisten strategioiden alhainen osallistumisaste
- Epätodennäköisyyden tuntu
- Koronarokotteen mahdollisuus
- FOMO (Fear of Missing Out)
- Presidenttiehdokkaiden mahdolliset lupaukset (USA:n presidentinvaalit 3.11.)
Voit lukea lisää Ollin näkemyksestä Inderesin foorumilta, josta löytyy myös lista kurssilaskua tukevista tekijöistä.
Silläkin uhalla, että toistan itseäni, oma markkinanäkemykseni ei ole muuttunut, vaan “jokainen dippi on edelleen ostopaikka”.
Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.
Kyllähän tämä vuosi on ollut niin yritysten kuin ihmistenkin kannalta varsin erikoinen. Tokihan jotkut alat on tahkonnut tulosta ennennäkemättömään tahtiin nimenoman koronasta johtuen. Itsekin ”urheilevana” keski-ikäisenä häiskänä hankkiuduin ensimmäistä kertaa hankkimaan uudet tennarit kesäksi verkkokaupasta (Täältä: https://valineetkuntoon.fi/ ) ja täytyy sanoa, että oli erikoista, mutta lopulta aika helppoa. Olen nyt koronan vuoksi alkanut suosimaan verkkokauppoja enemmän ja tilannut aika paljon muutakin tavaraa verkosta. Verkkoliiketoimintojen kasvu tässä ajassa ottaa varmaan ison harppauksen, joka on tullut jäädäkseen. Konkretiaahan siitä saadaan vasta lähivuosina.
Yritysten, joiden tulos on parantunut viime vuodesta, pitää velvoittaa palauttamaan saamansa korona-avustukset. Korona-avustukset eivät olleet tarkoitettuja tuloksen kasvattamiseen keskellä korona-aikaa vaan välttämään konkurssit ja auttamaan kurimuksesta eteenpäin.
Tämä pitäisi nyt hallituksen tutkia ja toteuttaa tasapainottavat ja korjaavat toimet. Myös lisätä tukea sinne, jossa sitä oikeasti ja välttämättä tarvitaan.
Silloinhan rangaistaan niitä firmoja, jotka osaavat toimia älykkäästi. Jos Korona-tuet pitää maksaa takaisin, niin silloin sama kaikille. Se on oikeudenmukaisuutta.