Siirry pääsisältöön

Minkä verran osakkeita sopii viisikymppisen eläkesijoittajan salkkuun? | Vauraat ja rohkeat

Yksi osakesijoittajalle usein annettu ohje kuuluu näin: osakemarkkinoille kannattaa sijoittaa ainoastaan varoja, joita tarvitsee käyttöönsä aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua.

Viisikymppinen eläkesijoittaja kuuluu tähän joukkoon heittämällä. Nykyisten viisikymppisten eli vuonna 1972 syntyneiden sijoittajien alin eläkeikä on piirun verran alle 66 vuotta. Toisin sanoen tämä ikäluokka ehtii halutessaan säästää itselleen eläketurvaa melkein 16 vuotta.

Suositus pitkästä sijoitusajasta johtuu siitä, että osakekursseilla on vahva taipumus syöksähdellä arvaamattomasti suuntaan ja toiseen. Aika ajoin sattuu isompi rysäys, jollainen nähtiin esimerkiksi vuonna 2009 finanssikriisin seurauksena. Sellaisista toipuminen voi viedä vuosia.

Tilanne tasaantuu, kun tarkastelujaksoa venyttää kymmeneen tai 20 vuoteen. Osakemarkkinoiden pitkän ajan tuotto-odotukset perustuvat yleensä osinkojen historialliseen kasvuvauhtiin, joka on tyypillisesti asettunut kuuden ja seitsemän prosentin välimaastoon. Kun siihen lisätään keskimääräinen osinkotuotto, päädytään tuotto-odotukseen, joka asettuu kahdeksan ja yhdeksän prosentin välimaastoon.

Uunituoretta tietoa osakemarkkinoiden pitkän ajan tuotoista tarjoaa sveitsiläinen finanssijätti Credit Suisse, jonka vuosikirja (Credit Suisse Global Investment Returns Yearbook 2022) ilmestyi helmikuussa. Sen mukaan jenkkiosakemarkkinat ovat parinkymmenen viime vuoden aikana yltäneet keskimäärin 7,2 prosentin vuotuiseen reaalituottoon. Muun maailman vastaava luku on 5,4 prosenttia.

Reaalituotto tarkoittaa, että inflaatio eli kuluttajahintojen nousu on otettu tuottoa laskettaessa huomioon. Jos tuotto olisi jäänyt inflaation tasolle, omaisuuden arvo olisi säilynyt mutta tuottoa ei olisi tullut.

Sata miinus ikä on standardivaihtoehto

Toinen yleisesti eläkesijoittamisessa käytetty peukalosääntö kytkee osakkeiden osuuden sijoittajan salkussa tämän ikään. Siinä sadasta vähennetään oma ikä, ja lopputulos kertoo, kuinka suuri osuus säästöistä kannattaa sijoittaa osakemarkkinoille.

Tätä standardivaihtoehtoa seuraava viisikymppinen sijoittaja panee alkajaisiksi puolet eläkesäästöistään kasvamaan korkoa korolle osakemarkkinoille ja pudottaa osuutta hiljalleen, kun eläkepäivät lähestyvät. Joidenkin asiantuntijoiden mielestä tämä sääntö kaipaa päivitystä. Kriitikkojen mielestä osakeriskiä pitää ottaa rohkeammin, koska elinikä pitenee ja eläkkeellä ollaan entistä pidempään.

Toisaalta käteisellä ja korkosijoituksilla on eläkesalkussa tärkeitä tehtäviä, vaikka niiden tuotto-odotus on nyt niukka tai olematon. Niillä maksetaan lähivuosien menoja. Lisäksi ne auttavat eläkesijoittajaa pitämään päänsä kylmänä, vaikka osakekurssit sukeltavat. Lopputulosta ajatellen huonoin vaihtoehto on, että sijoittaja päätyy tyhjentämään osakesalkkuaan, kun kurssit ovat jo laskeneet – ja jättää osakkeet alennusmyynnistä ostamatta.

Varaudu tulojen putoamiseen

Tulot putoavat yleensä roimasti, kun palkka vaihtuu eläkkeeseen. Muutos on usein suuri, vaikka takana olisi pitkä ura.

Jos haluaa selvittää oman tilanteensa, Eläketurvakeskuksen laskuri on siihen oiva apuväline. Tätä juttua varten sen avulla laskettiin eläkearvio henkilölle, joka on syntynyt vuonna 1972 ja jonka ansiotulot ovat nykyisin 3 217 euroa kuukaudessa. Se oli Tilastokeskuksen mukaan keskipalkka Suomessa vuonna 2020. Lisäksi oletettiin, että fiktiiviselle hahmolle oli aiemmilta vuosilta kertynyt eläkettä oman ikäryhmänsä keskieläkkeen verran.

Näillä spekseillä esimerkkihenkilön kuukausieläkkeeksi tuli 1 647 euroa, mikäli tämä ahkeroi nykyisellä palkallaan alimpaan eläkeikäänsä asti. Luvassa olisi siis eläke, joka on melkein puolet pienempi kuin eläköitymistä edeltänyt palkka. Laskuri tarjoaa myös aavistuksen optimistisemman vaihtoehdon. Siinä oletetaan, että viisikymppisen palkka nousee pikkuhiljaa. Tällä oletuksella kuukausipalkka nousee enimmillään 3 846 euroon ja työeläke 1 969 euroon.

Työeläkettä voi puskea ylöspäin myös työuraa venyttämällä. Jos keskituloinen viisikymppinen pysyy töissä yhden vuoden kauemmin kuin hänen ikäryhmänsä alin eläkeikä edellyttää, hänen eläkkeensä nousee 1 772 euroon kuukaudessa. Eläke kasvaa portaittain aina 70 vuoteen asti. Työntekoa voi toki jatkaa niin pitkään kuin tahtoo, mutta eläkettä ei lisävuosista kerry. Jos nykyinen viisikymppinen painaa hommia vielä parikymmentä vuotta, hänen eläkkeensä nousisi 2 185 euroon kuukaudessa. Onnistumisen todennäköisyyttä on kuitenkin vaikea arvioida. Etukäteen ei voi tietää arvioida, kuinka pitkään lopulta haluaa tai pystyy töitä tekemään. Arvailujen varaan jää sekin, onko oman alan veteraaneille tarjolla töitä 15 vuoden kuluttua.

Kuusi keskeistä vinkkiä eläkesijoittajalle

  1. Tarkista lähtökohta: Työeläkeotteella pitäisi näkyä tiedot kaikista tähän mennessä eläkettä kartuttaneista ansioistasi. Tuleva eläkkeesi perustuu sen tietoihin, minkä vuoksi ote kannattaa aika ajoin tarkistaa. Tyoelake.fi -palvelussa on linkki, jonka kautta omaa työeläkeotetta pääsee tutkimaan.
  2. Laske arvio omasta työeläkkeestä laskurilla, joka löytyy niin ikään tyoelake.fi -palvelusta.
  3. Pane toimeksi, jos tulos ei tyydytä. Yksi vaihtoehto on etsiä paremmin palkattu työ, toinen on työuran pidentäminen ja kolmas on eläkkeen täydentäminen sijoittamalla. Kaikkiin kolmeen liittyy epävarmuutta, mutta sijoittaminen vaatii niistä ylivoimaisesti vähiten vaivannäköä.
  4. Ole pihi kuluista, jos ryhdyt sijoittajaksi. Kulut vaikuttavat lopputulokseen hyvin voimakkaasti, kun sijoitusaika on pitkä.
  5. Tee sijoittaminen itsellesi helpoksi. Jos aikaa tai kiinnostusta sijoittamiseen on niukasti, sijoittaminen kannattaa tehdä mahdollisimman helpoksi. Sijoituskohteiksi riittää minimissään kaksi tavallista tai pörssinoteerattua rahastoa, joista toinen hajauttaa varansa maailmanlaajuisesti osakemarkkinoille ja toinen operoi korkomarkkinoilla.
  6. Etene pienin askelin, esimerkiksi sijoittamalla rahastoon satasen kerran kuussa. Tulet todennäköisesti vuosien mittaan ostamaan osakkeita halvalla ja kalliilla, minkä ansiosta keskimääräisestä hinnasta tulee kohtuullinen. Jos saat sijoituksillesi keskimäärin viiden prosentin vuotuisen tuon kulujen jälkeen, 15 vuoden kuluttua koossa on runsaat 26 000 euroa.
Helena Ranta-aho
Helena Ranta-aho

Yksityissijoittaja ja talousjournalisti

Sijoittamista viisikymppisenä

Videosarjan ensimmäisessä jaksossa tuottajamme Tuomas sai haastateltavakseen Merjan, 57, joka on aloittanut sijoittamisen kunnolla vasta viisikymppisenä. Miten Merjan sijoitusura alkoi, miten hän sijoittaa ja mitä hän antaisi vinkiksi muille kypsemmässä iässä sijoitusuraansa aloitteleville katsojille? Katso video alta!

Tietoa Vauraat ja rohkeat -sarjasta

Vaikka vanhemmilla ikäluokilla on yleisesti nuoria enemmän rahaa, niin sijoittamisen aloittamista, korkoa korolle -viestiä ja taloustaitojen opettelua on toitotettu erityisesti nuorille. Mutta missä ovat vanhemmille suunnatut koulutukset ja sisällöt? Tässä seitsemänosaisessa sarjassa paneudumme sijoittamiseen yli viisikymppisten näkövinkkelistä. Sarjan artikkelit ja videot käsittelevät eläkesalkun rakentamista, perinnön sijoittamista, varallisuuden siirtämistä ja lahjoittamista, yrittäjän sijoituksia sekä lapselle säästämistä ja talouskasvatusta.

Sarja on tehty yhteistyössä Suomen Osakesäästäjien kanssa. Artikkelit on kirjoittanut yksityissijoittaja ja talousjournalisti Helena Ranta-aho.

Tärkeää tietoa riskeistä

Mikään tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.