Siirry pääsisältöön

Usein kysyttyjä kysymyksiä osingoista

Yhtiökokouspäivä, irtoamispäivä, täsmäytyspäivä, lähdevero, osingonjakosuhde ja osinkotuottoprosentti. Osingot arvo-osuustilille vai osakesäästötilille? Tarvitseeko verotuksesta huolehtia itse? Mitä yhtiön osinkohistoriasta voi päätellä?

Osinkoihin liittyy monia termejä ja kinkkisiä kysymyksiä, joiden parissa aloittelevalla sijoittajalla voi helposti vierähtää tunti jos toinenkin. Koostimme tähän kirjoitukseen muutamia usein kysyttyjä kysymyksiä osingoista, jotta osinkosijoittamisen aloittaminen olisi mahdollisimman vaivatonta.

Q: Sijoitan pääsääntöisesti osinkoja maksaviin yhtiöihin. Kumpi on parempi tilityyppi: AOT vai OST?
A: Tähän vaikuttaa monta eri seikkaa, kuten sijoitushorisontti ja sijoitusstrategia (suomalaiset vai ulkomaalaiset osinko-osakkeet, lyhyt vai pitkä sijoitushorisontti jne.). Yksinkertaistettuna nyrkkisääntönä voidaan pitää ulkomaisten osinko-osakkeiden ostamista arvo-osuustilille ja muiden osakkeiden ostamista osakesäästötilille (jos sijoitushorisontti riittävän pitkä). Tarkemmat vinkit sopivan tilityypin valintaan löydät täältä.

Q: Miten ulkomaisia osinkoja verotetaan?
A: Ulkomaisista osingoista peritään yhtiön kotimaan lähdevero, joka on yleensä 15 % (USA, Ruotsi ja Kanada) tai 25-27 % (Saksa 26,4 %, Norja 25 % ja Tanska 27 %). Tavallisella arvo-osuustilillä Suomen osinkoveroprosentin ylittävät lähdeverot pääsääntöisesti huomioidaan ja hyvitetään kotimaan verotuksessa, mutta osakesäästötilille ostettujen osakkeiden kohdalla lähdeveroa ei hyvitetä vastaavasti. Liikaa perittyjä lähdeveroja voi hakea takaisin yhtiön kotimaasta, mutta tämä jää sijoittajan itsensä vastuulle. Takaisinmaksettuja lähdeveroja myös verotetaan osakesäästötililtä nostettuna tuottona, eli niistä peritään pääomatulovero. Lue lisää ulkomaisten osinkojen lähdeverosta täältä.

Q: Milloin osake pitää viimeistään omistaa saadakseen maksettavan osingon? Yhtiökokouspäivänä vai irtoamispäivänä?
A: Osingon saadakseen osaketta on ostettava/omistettava viimeistään yhtiökokouspäivänä eli ennen irtoamispäivää, joka on tavallisesti yhtiökokousta seuraava päivä. Lue lisää osingon täsmäytys-, irtoamis- ja maksupäivistä täällä.

Q: Mitä yhtiön osinkohistoriasta voi päätellä?
A: Vakaa ja kasvava osinko kielii yleensä laadukkaasta ja kasvavasta liiketoiminnasta ja tuloksentekokyvystä. Osinkohistoria voi myös antaa vinkkejä yhtiön kehitysvaiheesta. Varhaisessa kasvuvaiheessa olevat yhtiöt eivät yleensä maksa kovinkaan suurta osuutta tuloksestaan osinkoina. Vastaavasti kypsemmässä vaiheessa olevat yhtiöt eivät välttämättä enää löydä tarpeeksi tuottoisia investointikohteita omasta liiketoiminnastaan, jolloin voitot jaetaan osinkojen muodossa takaisin osakkeenomistajille. Lue lisää yhtiön kehitysvaiheen ja osinkojen yhteydestä täällä.

Q: Mitä tarkoittaa, jos yhtiön osingonjakosuhde on yli 100 prosenttia?
A: Yhtiö voi jakaa myös aiemmilta vuosilta kertyneitä voittovaroja, jolloin osingonjakosuhde saattaa yksittäisinä vuosina nousta yli 100 prosentin. Pidemmällä aikavälillä yli 100 prosentin osingonjakosuhde ei kuitenkaan ole kestävällä pohjalla, sillä yhtiö ei voi loputtomiin maksaa tulostaan suurempaa osinkoa.

Q: Miten osingot vaikuttavat opintotukeen?
A: Kela on linjannut, että omaisuuden tuotto, kuten osingot, vuokratulot tai luovutusvoitot, huomioidaan opintotukeen mahdollisesti vaikuttavana tulona. Osakesäästötilille maksettavat osingot puolestaan vaikuttavat opintotukeen vain, jos tili on voitolla ja sieltä nostetaan rahaa. Huomioi kuitenkin, että esimerkiksi yleisessä asumistuessa korko- ja osinkotulot ovat myös osakesäästötilillä etuuteen vaikuttavaa tuloa, jos ruokakunnan jäsenen henkilökohtaiset korko- ja osinkotulot yhteensä ylittävät 10,87 e/kk. Lue lisää osakesäästötilin vaikutuksesta eri etuuksiin täällä. Tuoreimmat tiedot sijoitusten vaikutuksesta eri etuuksiin kannattaa aina tarkistaa Kelan sivuilta ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Q: Milloin osinkoja kannattaa ostaa, jotta osinkotuotto olisi mahdollisimman korkea?
A: Osinkotuotto on sitä korkeampi, mitä matalampi ostohetken osakekurssi on suhteessa jaettavaan osinkoon. Jos olet ostanut osaketta A hintaan 4,50 €/osake ja yhtiö jakaa osinkoa 0,20 €/osake, on osinkotuotto tällöin 0,20 € / 4,50 € = 4,4 %. Jos maksatkin saman yhtiön osakkeesta 10,00 €, muodostuu osinkotuotoksi enää 0,20 € / 10,00 € = 2,0 %. Tulevaisuutta on kuitenkin lähes mahdoton ennustaa, joten täydellisen ostoajankohdan ajoittaminen harvoin onnistuu. Aivan viime metreille ostoa ei välttämättä kannata jättää, sillä osakekursseilla on tapana nousta hieman ennen osingon irtoamista.

Q: Mistä tietää, että yhtiö maksaa osinkoa?
A: Pörssiyhtiöiden sijoittajasivuilta löytyy yleensä tietoa osingonjakopolitiikasta, joka antaa osviittaa yhtiön pyrkimyksestä maksaa (tai olla maksamatta) osinkoa tulevaisuudessa. Yhtiön hallitus ilmoittaa kunkin tilikauden osinkoehdotuksestaan useimmiten tilinpäätöstiedotteen yhteydessä.

Q: Tapahtuuko osinkojen uudelleensijoittaminen automaattisesti?
A: Osakepoimijan on huolehdittava osinkojen uudelleensijoittamisesta itse, mutta valtaosa rahastoista ja ETF:istä sen sijaan sijoittaa osingot automaattisesti uudelleen.

Q: Miten osinkotuottoprosentti lasketaan?
A: Osinkotuottoprosentti lasketaan jakamalla maksettavan osingon määrä yhtiön osakekurssilla. Jos pörssiyhtiö B maksaa osinkoa 0,40 €/osake ja yhtiön osakekurssi on tarkasteluhetkellä 17,50 €, muodostuu osinkotuotoksi 0,40 € / 17,50 € = 2,3 %. Osinkotuotto voi saada erilaisia arvoja riippuen siitä, minkä ajankohdan osakekurssia osinkotuoton laskemisessa on käytetty.

Q: Tarvitseeko osinkojen verotuksesta huolehtia itse?
A: Ei lähtökohtaisesti tarvitse. Osingoista peritään ennakonpidätys automaattisesti ja Nordnet ilmoittaa verottajalle vuoden aikana maksetut osingot. Sijoittajan tulee siis vain tarkistaa, että ilmoitetut tiedot ovat oikein veroilmoituksessa. Mikäli kyseessä on ulkomaille rekisteröidyn yhtiön jakama osinko, sijoittaja voi joutua hakemaan liikaa perittyjä lähdeveroja takaisin. Lisää aiheesta täällä.

Q: Miten osinkoverotus eroaa arvo-osuustilin ja osakesäästötilin välillä?
A: Arvo-osuustilillä 85 % osingoista on veronalaista tuloa, jota verotetaan pääomatuloveroprosentin mukaisesti. Kun pääomatulojen verokanta vuonna 2021 on 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja 34 % rajan ylittävältä osalta, muodostuu osinkojen veroasteeksi arvo-osuustilillä joko 25,5 % tai 28,9 %. Osakesäästötilin sisällä sisällä osinkoja ei veroteta, mutta kaikki osakesäästötilillä tapahtunut arvonnousu (ml. osingot) verotetaan pääomatuloveroprosentin mukaisesti varoja tililtä nostettaessa. Näin ollen osinkojen veroasteeksi muodostuu osakesäästötilillä 30 % tai 34 % (poikkeuksena ulkomaiset osingot) tililtä varoja nostettaessa tai tiliä lopetettaessa.

Q: Miten voin periä takaisin ulkomaisista osingoistani perityt, verosopimuksen ylittävät lähdeverot?
A: Katso eri maiden veroviranomaisten ohjeet ja tarvittavat lomakkeet täältä.

Q: Milloin osingoista maksetaan veroa osakesäästötilillä?
A: Osakekaupat ja osingot osakesäästötilin sisällä ovat verovapaita. Voitoista maksetaan veroa vasta, kun voitolliselta tililtä nostetaan rahaa.

Q: Milloin osingot kilahtavat tilille?
A: Osingonmaksupäivä on yleensä viides pankkipäivä täsmäytyspäivästä, mutta yhtiö voi päättää myös tästä poikkeavan osingonmaksupäivän. Lue lisää tärkeistä päivämääristä täältä.

Q: Maksavatko kaikki yhtiöt osinkoa?
A: Eivät. Jos yhtiö voi sijoittaa voittovaransa kannattavasti takaisin kasvuinvestointeihin, on se yleensä osingonjakoa järkevämpi ratkaisu. Etenkin elinkaarensa alkupuolella olevien yhtiöiden keskuudessa osingot jätetään usein maksamatta ja varat investoidaan kasvuun.

Katso myös: