Lisätietoa osakesäästötilistä.
Osakesäästötilin ja tilinomistajan verotus
Osakesäästötilillä olevat varat ovat koska tahansa nostettavissa. Osakesäästötililtä voidaan nostaa vain rahaa (eli mahdolliset osakkeet pitää realisoida ennen nostamista). Asiakkaan saamaa osakesäästötilin tuottoa verotetaan, kun hän nostaa varoja tililtä.
Osakesäästötililtä nostettaessa varat jaetaan tuoton ja pääoman nostamiseen. Tuoton nosto on Verottajan näkökulmasta muuta veronalaista pääomatuloa. Hankintameno-olettamaa ei siis voida soveltaa. Pääoman nostaminen ei ole veronalaista.
Osakesäästötilin tuoton laskemiseksi sen käyvästä arvosta vähennetään tilille tehdyt rahasuoritukset ja lisätään tililtä aiemmin nostetuista määristä pääoman nostoksi katsottu osuus. Näin saadaan selville osakesäästötilillä olevan tuoton määrä. Varojen nostosta tuotoksi katsotaan se suhteellinen osuus, joka nostohetkellä vastaa osakesäästötilillä jäljellä olevan tuoton osuutta jäljellä olevasta säästövarojen määrästä.
Tuoton verotuksen kannalta ei ole merkitystä, mistä tuotto on syntynyt (osinko, korko, sijoituskohteen arvonnousu, muussa valuutassa kuin euroissa oleva tilin valuuttakurssivoitto) ja missä järjestyksessä. Siten esimerkiksi osakkeiden realisoituneiden luovutusvoittojen lisäksi myös tilille hankittujen osakkeiden realisoitumaton arvonnousu on osakesäästötilin tuottoa, kun tililtä nostetaan varoja. Osakesäästötilin tappio on verovähennyskelpoinen vasta silloin, kun tili lopetetaan.
Esimerkki nostosta tilanteessa, jossa tilillä on voitollisia sijoituksia:
Asiakas on tallettanut osakesäästötilille 10 000 euroa, joilla hän on ostanut suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita. Varoilla ostettujen osakkeiden arvo on noussut 5 000 euroa, jolloin tilin varojen käypä arvo on 15 000 euroa. Asiakas myy tilillä olevia osakkeita sen verran, että hän voi nostaa tililtä 1 500 euroa. Asiakkaan rahana nostamasta 1 500 eurosta on veronalaista osakesäästötilin tuottona verotettavaa pääomatuloa 500 euroa (= 5 000 euroa / 15 000 euroa x 1 500 euroa). Nostosta loppuosa eli 1 000 euroa on verovapaata tilille tehdyn rahatalletuksen pääoman nostoa. Tällöin verovelvollisen tallettaman pääoman määräksi jää 9 000 euroa (= 10 000 euroa - 1 000 euroa).
Muu kuin tuotoksi katsottava osuus varojen nostosta pienentää sitä tilille tehtyjen rahasuoritusten määrää, joka jatkossa otetaan huomioon jaettaessa tililtä tapahtuvia nostoja tuotoksi ja pääoman nostoksi. Tililtä nostettava muu kuin tuotoksi katsottava osuus vähentää myös osakesäästötilille tehtyjen rahasuoritusten kokonaismäärää, kun lasketaan osakesäästötilistä annetun lain mukaista tilille sijoitettavaa 100 000 euron enimmäismäärää.
Edellä kuvattu asiakas päättää myöhemmin myydä lisää tilillä olevia osakkeita sen verran, että hän voi nostaa tililtä 3 500 euroa. Tilillä olevien varojen käypä arvo on varojen nostohetkellä 18 000 euroa. Osakesäästötilin tuotoksi saadaan tällöin 9 000 euroa (= 18 000 euroa - 9 000 euroa (jäljellä olevan talletetun pääoman määrä)). Asiakkaan tililtä nyt nostamasta 3 500 eurosta on 1 750 euroa (= 9 000 / 18 000 x 3 500) osakesäästötilin tuottona verotettavaa pääomatuloa ja 1 750 euroa on pääoman nostoa. Verovelvollisen tilillä olevan rahasijoituksen määrä on tuoton noston jälkeen 7 250 euroa (= 9 000 euroa - 1 750 euroa).
Esimerkki nostosta tilanteessa, jossa tilillä tappiollisia sijoituksia:
Edellisen esimerkin asiakkaan osakesäästötilille hankkimien pörssiosakkeiden arvo on alentunut selvästi yhtiön tuloksen romahdettua. Asiakas päättää myydä osakkeet kokonaan pois ja nostaa kaikki osakesäästötilillä olevat varat. Tilillä olevien varojen käypä arvo niiden nostohetkellä on 7 000 euroa. Osakesäästötilin tuotto on tällöin - 250 euroa (= 7 000 euroa - 7 250 euroa). Asiakkaan tililtä nostama 7 000 euroa on kokonaan hänen osakesäästötilille tekemänsä sijoituksen nostoa, joten hänelle ei muodostu varojen nostosta pääomatulona verotettavaa tuottoa. Asiakkaan tilillä olevan rahasijoituksen määrä on noston jälkeen 0 euroa.
Osakesäästötilin lopetus ja siirtäminen toiselle palveluntarjoajalle
Säästäjällä on osakesäästötilistä annetun lain 13 §:n 1 momentin mukaan oikeus irtisanoa osakesäästötilisopimus ja vaatia varojen siirtämistä sopimuksen päättymisestä lukien.
Sopimuksen irtisanominen ei edellytä varojen realisointia, jos säästäjä on tehnyt osakesäästötilisopimuksen toisen palveluntarjoajan kanssa, jolloin kertyneet säästövarat siirretään suoraan mainitun sopimuksen osapuolena olevalle palveluntarjoajalle.
Verovelvollisella voi olla palveluntarjoajan vaihtamisen vuoksi tilapäisesti samanaikaisesti kaksi osakesäästötiliä. Tällaisessa tilanteessa on kuitenkin huomattava, että verovelvollinen ei voi käyttää näitä tilejä samanaikaisesti. Verovelvollinen ei siten voi tehdä talletuksia, nostaa varoja tai käydä kauppaa irtisanomallaan osakesäästötilillä ja samaan aikaan tehdä talletuksia, nostaa varoja tai käydä kauppaa toisen palveluntarjoajan avaamalla uudella osakesäästötilillä.
Osakesäästötiliä lopettaessa tuottoa on se osa tilin lopetushetkellä tilillä olevien säästövarojen käyvästä arvosta, joka ylittää osakesäästötilille tehtyjen rahasuoritusten määrän. Sillä ei ole merkitystä, mistä syystä tili lopetetaan ja mihin tarkoitukseen tililtä nostettuja varoja käytetään.
Osakesäästötilin tuotto luetaan veronalaiseksi pääomatuloksi silloin, kun tuotto nostetaan osakesäästötililtä. Säästövarojen nostosta tuotoksi katsotaan se suhteellinen osuus, joka nostohetkellä vastaa osakesäästötilillä jäljellä olevan tuoton osuutta jäljellä olevasta säästövarojen määrästä.
Esimerkki:
Verovelvollinen on tallettanut osakesäästötilille rahaa 50 000 euroa, jotka hän on kokonaisuudessaan sijoittanut pörssiosakkeisiin. Verovelvollinen myy jossakin vaiheessa osakkeita 10 000 eurolla, joka on sama kuin niiden ostohinta ja nostaa 10 000 euroa osakesäästötililtä.
Verovelvollinen päättää myöhemmin lopettaa osakesäästötilin ja myydä osakkeet. Tilillä olevien osakkeiden arvo on noussut, joten tilillä olevien varojen käypä arvo tilin lopetushetkellä on 70 000 euroa. Osakkeet myydään 70 000 eurolla. Osakesäästötilin pääomatulona verotettavaa tuottoa on 30 000 euroa (= 70 000 euroa - 40 000 euroa), joka verotetaan pääomatulona. Verovelvollisen tilin lopetuksen yhteydessä nostamaa, hänen tilille tekemänsä rahatalletuksen jäljellä olevaa pääomaa (40 000 euroa) ei veroteta.
Osakesäästötilin tappio
Jos osakesäästötilin säästövarojen käypä arvo on osakesäästötili lopetettaessa alempi kuin osakesäästötilille tehtyjen rahasuoritusten nettomäärä, muodostuu osakesäästötilille tehtyjen rahasuoritusten nettomäärän ja säästövarojen käyvän arvon erotuksesta osakesäästötilin tappio (TVL 53 b §:n 3 momentti).
Osakesäästötilin tappio on vähennyskelpoinen veronalaisista pääomatuloista sinä vuonna, jona osakesäästötili lopetetaan.
Konkurssitilanteet
Jos osakesäästötililläsi on konkurssiin menneen yhtiön osakkeita, tiliä ei voida lopettaa ennen kuin konkurssipesä on selvitetty ja osakkeet on poistettu arvo-osuusjärjestelmästä. Lue lisää aiheesta.
Veroraportointi
Nordnet vastaa osakesäästötiliin liittyvästä veroraportoinnista. Nordnet ilmoittaa vuosittain verohallinnolle soveltuvan lainsäädännön ja veroviranomaisen antamien ohjeiden mukaiset tarvittavat tiedot Asiakkaan osakesäästötilin osalta. Osakesäästötilin osalta arvopaperikauppoja, osinkoja tai tilille kertyneitä korkoja ei ilmoiteta erikseen verottajalle. Et myöskään näe osakesäästötililläsi olevia omistuksia veroehdotuksellasi. Osakesäästötilin tuotto lasketaan ja tuottoa verotetaan noston yhteydessä, joten Nordnet ilmoittaa osakesäästötilin osalta verovuonna kaikkiin nostettuihin säästövaroihin sisältyvän tuoton osuuden sekä pidätetyn ennakonpidätyksen tuotosta. Myös rahasuoritusten nettomäärä ilmoitetaan verottajalle vuosittain.
Nordnet ilmoittaa verottajalle osakesäästötilin lopetuksen yhteydessä mahdolliset osakesäästötilille kertyneet tappiot tilin lopetushetkellä.
Löydät veroviranomaiselle raportoitavat, osakesäästötiliisi liittyvät tiedot Nordnetin verkkopalvelusta, kohdasta Sivuni > Raportit.
Osakesäästötilisopimuksen lakkaaminen Asiakkaan kuoleman johdosta ja lahjoituskielto
Osakesäästötiliä koskeva sopimus lakkaa osakesäästötilin haltijan kuollessa. Oikeus varoihin siirtyy osakesäästötilin haltijan oikeudenomistajille. Sopimuksen lakkaamisesta huolimatta osakesäästötiliin liitetyllä arvo-osuustilillä ja talletustilillä olevat varat kuuluvat oikeudenomistajille. Perillinen ei voi kuitenkaan siirtää vainajan osakesäästötilillä olevia osakkeita omalle tililleen, koska tililtä voidaan nostaa vain rahaa.
Osakesäästötilisopimuksen lakkaamisesta verovelvollisen kuoleman johdosta ei synny tuloverotuksessa veronalaista tuloa eikä vähennyskelpoista tappiota. Osakkeita edelleen luovutettaessa osakkeiden hankintamenoksi katsotaan niiden perintöverotuksessa käytetty verotusarvo. Sopimukseen liitetyllä arvo-osuustilillä ja talletustilillä olevat varat otetaan vainajan perintöverotuksessa huomioon, kuten millä tahansa muullakin vastaavilla tileillä olevat varat. Perintöverotuksen piiriin kuuluvat myös osakesäästötilillä kuolinhetkellä olleista osakkeista irronneet osingot ja muut tilillä olleiden varojen perusteella saatavat suoritukset, joita ei ole vielä maksettu tilille. Tällaiset suoritukset eivät ole olleet kuolinhetkellä osakesäästötilillä olleita varoja. Varat arvostetaan perintöverotuksessa kuolinhetken käyvän arvon mukaan.
Esimerkki:
Perittävä oli tallettanut osakesäästötilille 50 000 euroa, jotka hän on sijoittanut pörssiosakkeisiin. Tilillä olevien osakkeiden käypä arvo henkilön kuolinhetkellä on 95 000 euroa. Lisäksi tilillä on rahaa 5 000 euroa. Perillisille määrätään perintövero 100 000 eurosta. Osakesäästötilillä olevien osakkeiden hankintameno on 95 000 euroa. Tuloverotuksessa verotettavaa tuloa ei muodostu osakesäästötilin haltijan kuoleman johdosta.
Sallitut sijoituskohteet
Sallittuja sijoituskohteita ovat:
- 1
Säännellyllä markkinalla eli pörssissä tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena olevat siirtokelpoiset omanpääoman ehtoiset arvopaperit. Suomessa pörssinä toimii Nasdaq Helsinki Oy ja monenkeskisenä kaupankäyntijärjestelmänä First North Helsinki.
- 2
Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 1 §:n 1 kohdassa tarkoitetut arvopaperit, joiden liikkeeseenlaskuehdoissa on sitouduttu saattamaan arvopaperit kaupankäynnin kohteeksi yhden vuoden kuluessa liikkeeseenlaskusta edellä mainituissa kaupankäyntijärjestelmissä. Näillä tarkoitetaan osakeanteja, joiden perusteella merkityt osakkeet esitteen tai tarjousasiakirjan mukaan listataan kaupankäynnin kohteeksi vuoden kuluessa liikkeeseenlaskusta.
- 3
Edellä 2-kohdassa tarkoitettuihin sijoituksiin luetaan myös kohdassa mainittujen arvopaperien liikkeeseenlaskijoiden yhtiötapahtumien perusteella merkityt arvopaperit, joiden liikkeeseenlaskuehdoissa on sitouduttu saattamaan arvopaperit kaupankäynnin kohteeksi yhden vuoden kuluessa niiden liikkeeseenlaskusta kohdassa mainituissa kaupankäyntijärjestelmissä. Tällaisia voivat olla osinkona jaettavat osakkeet silloin, kun jaettavat osakkeet olivat esimerkiksi listatun yhtiön listaamattoman tytäryhtiön osakkeita.
- 4
Asiakas voi myös säilyttää osakesäästötilillä olevalla talletustilillä rahavaroja sellaisenaan.
Kiellettyjä sijoituskohteita ovat:
Kaupankäynnin kohteeksi otettuja rahasto-osuuksia ja yhteissijoitusyrityksen osuuksia, kuten kaupankäynnin kohteeksi otettuja indeksiosuusrahastoja (ETF, Exchange Traded Fund), vaikka niiden juridinen yhtiömuoto olisi osakeyhtiö.
Listaamattomien yritysten osakkeet
joukkovelkakirjalainat, ja
johdannaiset.
Voit käydä kauppaa osakesäästötilin sisällä seuraavilla markkinapaikoilla listatuilla osakkeilla ja osaketalletustodistuksilla ("DR"):
Suomi:
Nasdaq Helsinki
Nasdaq First North Growth Market Finland
Ruotsi:
Nasdaq Stockholm
Nordic Growth Market
Spotlight Stock Market
Nasdaq First North Growth Market Stockholm
Nordic MTF
Tanska:
Nasdaq Copenhagen
Nasdaq First North Growth Market Denmark
Spotlight Stockmarket
Norja:
Oslo Börs
Euronext Expand
Euronext Growth
Saksa:
Xetra - limited selection (appendix 1)
Yhdysvallat:
Nasdaq
New York Stock Exchange
Kanada:
Toronto Stock Exchange
Toronto Venture Exchange
Englanti:
London Stock Exchange (FTSE 350)
Osakesäästötilin säästövaroja voidaan sijoittaa sellaisiin osakesäästötililain sallimiin sijoituskohteisiin, joiden säilyttämistä ja joita koskevien toimeksiantojen toteuttamista tai välittämistä Nordnet kulloinkin tarjoaa. Nordnetillä on sopimusehtojen nojalla oikeus milloin tahansa rajoittaa ja muuttaa sitä, mitkä arvopaperit kulloinkin voivat olla kaupankäynnin kohteena. Katso lisää säilytystili-/tilisopimuksen yleiset ehdot kohta E.2 Arvopaperit ja kauppapaikka.
Nostot, käsittelyajat ja näihin liittyvät maksut ja kulut
Voit tehdä noston osakesäästötililtäsi suomalaiselle omissa nimissäsi olevalle vastatilillesi kohdassa Sivuni > Nosto. Nosto-toiminnon kautta voit tehdä nostoja ennakkoon ilmoittamillesi vastatileille.
Verkkopalvelun kautta tehty nosto on maksuton. Viestitse tai kirjallisesti toimitetun nostopyynnön käsittelystä veloitetaan hinnaston mukainen kulu.
Aiemmat nostot näet, kun klikkaat Nosto-sivun kohtaa "Katso lista tehdyistä nostoista".
Osakesäästötililtä tehtävien nostojen käsittelyssä voi joissain tapauksissa mennä 1-2 päivää, esimerkiksi silloin, kun säästövarojen käypä arvo täytyy määrittää yhtiötapahtumien yhteydessä.
Ohjeistus kirjallisesti tehtyjen nostopyyntöjen osalta:
Täytä palvelustamme löytyvä Nostopyyntö-lomake ja toimita se meille postitse. Muista allekirjoittaa nostopyyntö. Lähetä nostopyynnön liitteenä myös kopio kuvallisesta henkilöllisyystodistuksestasi. Otathan huomioon, että kirjallisen nostopyynnön käsittelystä veloitamme hinnastomme mukaisen toimenpidemaksun. Huomioithan lisäksi, että toteutamme rahansiirtoja ainoastaan asiakkaan omille pankkitileille.
Osakesäästötilin veronkorotus
Jos verovelvollisella on samanaikaisesti voimassa kaksi tai useampia osakesäästötilisopimuksia, Verohallinto määrää verovelvolliselle 10 euron suuruisen veronkorotuksen. Veronkorotus määrätään kaikilta niiltä päiviltä, joiden aikana verovelvollisella on ollut voimassa enemmän kuin yksi osakesäästötilisopimus. Veronkorotuksen määrä on osakesäästötilisopimuskohtainen, ja se määrätään kaikkien samaan aikaan voimassa olevien osakesäästötilisopimusten perusteella. Veronkorotus määrätään asianomaisen vuoden verotuspäätöksellä.