Siirry pääsisältöön

Miten valita ETF?

Yhä useampi on oivaltanut, ettei säästämisen tarvitse olla vaikeaa. Säästämällä osakkeisiin ja minimoimalla kulut saat tuoton, joka kuuluu markkinoiden parhaimpaan neljännekseen. Ainoa edellytys on, että olet pitkäaikainen ja mahdollisimman laiska sijoittaja, kirjoittaa Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi.

"Osta ja unohda" -strategialla tuo suhteellinen tuottomenestys on lisäksi pitkässä juoksussa käytännössä varmaa. Minimoimalla kulut saat suuremman osan sinulle kuuluvasta tuotosta. Välittämättä kurssiheilahduksista sinulle tuloutuu keskimääräinen nimellistuotto, jota osakemarkkinoilta saa. Historiallisesti se on ollut noin 8 %/v.

Kustannustehokkaiden ETF-indeksirahastojen valikoima on kuitenkin paisunut lähes mahdottomaksi viidakoksi, josta se kuuluisa Erkkikään ei ota selvää. Rahaston valinnassa avainsanat ovat kasvuosuus, pienet kulut ja fyysinen replikointi.

J2A2771-martin-fb.jpg

Indeksi

Indeksi kuvaa tiettyjen osakkeiden yhteenlaskettua kehitystä. Indeksejä löytyy joka lähtöön, mutta tavallisin on jonkin pörssin yleisindeksi, joka kuvaa, miten kaikki kyseisen pörssin osakkeet ovat keskimäärin kehittyneet esimerkiksi yhden päivän aikana.

Käytännössä indeksin pisteluku määräytyy indeksissä mukana olevista osakkeista, osakkeiden lukumäärästä ja näiden hinnasta. Kun osakkeiden hinta muuttuu, indeksin pisteluku muuttuu.

Indeksirahasto

Indeksiin ei voi suoranaisesti sijoittaa, koska se on pelkkä laskuharjoitus, mutta indeksirahasto mahdollistaa indeksiin sijoittamisen käytännössä.

Indeksirahaston pyörittäminen on tarkkaa puuhaa ja hyvän erottaa paitsi alhaisista kuluista, alhaisesta tuottoerosta indeksiin nähden (tracking error) sekä siitä, että rahastonhoitaja viitsii lainoittaa rahaston osakkeita lisätuoton aikaansaamiseksi.

Indeksirahastossa ei pyritä arvailemaan, minkä osakkeen kurssi kehittyisi markkinoita paremmin. Indeksirahasto sijoittaa täsmälleen samoihin osakkeisiin samoilla painoilla (osakkeiden suhteellisiin lukumääriin pohjautuen) kuin mitä sen vertailuindeksissäkin on.

Indeksirahastoja on kahta laatua: sellaisia, joissa merkintä ja lunastus tehdään päivän arvoon tilisiirtona, sekä indeksiosuusrahastoja (Exchange Traded Fund, ETF), jotka ovat jatkuvan kaupankäynnin kohteena pörssissä, aivan kuten osakkeet (huom! Kaikki ETF:t eivät ole indeksirahastoja).

Pitkäjänteisen sijoittajan kannalta ero tavallisen ja ETF-indeksirahaston välillä on hävivän pieni: ETF:t ovat hieman halvempia ylläpitää (pienemmät kulut); toisaalta markkinahinta ei aina vastaa todellista osuuden arvoa.

Fyysinen ja synteettinen

Indeksin tuottokehitykseen voi sijoittaa paitsi rahastojen kautta, myös sopimalla toisen markkinaosapuolen kanssa, että mikäli indeksi menee ylös, toinen maksaa toiselle ja päinvastoin. Nämä sopimukset on markkinoilla standardoitu kaupankäynnin helpottamiseksi ja niitä kutsutaan futuurisopimuksiksi. Näiden lisäksi on myös olemassa swap-sopimuksia, joissa sovitaan, että toinen lupaa indeksin mukaisen tuoton toiselle. Lähtökohtaisesti näissä huomioidaan myös osingot.

Tavallisesti indeksirahasto pyrkii jäljittelemään vertailuindeksiään sijoittamalla rahaston varat indeksissä oleviin osakkeisiin. Tätä kutsutaan fyysiseksi replikoinniksi ("DR", Direct Replication). Rahastoyhtiön kannalta helpompi, halvempi ja joskus verotehokkaampi tapa on makuuttaa rahaston rahoja pankkitilillä (käytännössä vähäriskisissä sijoituskohteissa) ja pyörittää sopivaa määrää futuuri- ja/tai swap-sopimuksia. Tätä kutsutaan synteettiseksi replikoinniksi.

Synteettisessä replikoinnissa on kuitenkin kaksi haittaa: a) määräaikaisia futuurisopimuksia uusittaessa saattaa jäädä indeksistä jälkeen (niin sanottu “contango”) ja b) futuureissa tai swap-sopimuksissa on aina pieni vastapuoliriski siitä, ettei toinen osapuoli maksa velvoitteitaan. Tätä riskiä hallinnoidaan vakuuksien avulla. Vaikka näistä vakuuksia hallinnoikin kolmas osapuoli,  äärimmäisissä markkinatilanteissa on olemassa riski, etteivät vakuudet riitä kattamaan velvoitteita.

Pitkäaikaisen säästäjän  kannattaa usein valita indeksirahasto, joka pyrkii vertailuindeksin tuottoon fyysisellä replikoinnilla eli suoraan osakkeisiin sijoittamalla.

Pienet kulut

Kun aktiivisesti hoidetun Suomi-rahaston kulut ovat tyypillisesti keskimäärin 1,6 prosenttia, Suomi-indeksirahaston kulut ovat noin prosentin viidennes.

Koska aktiivisesti hoidettujen rahastojen tuotot häviävät pitkässä juoksussa vertailuindeksilleen suunnilleen aiheuttamiensa vuotuisten kulujen verran, indeksirahaston idea perustuu pitkälti juuri alhaisempien kulujen aiheuttamaan pienempään haittaan.

Siksi halvempi on lähtökohtaisesti aina parempi.

Kasvuosuus

Kulujen lisäksi merkittäväksi tekijäksi nousee rahastoon kertyvien osinkojen kohtelu. Rahastoilta löytyy kahdenlaisia osuuksia: sellaisia, jotka maksavat osinkotuotot ulos ja joita kutsutaan tuotto-osuuksiksi ("dist"), sekä sellaisia, joissa osinkorahat sijoitetaan uudestaan rahaston sijoittamiin osakkeisiin, ja joita kutsutaan kasvuosuuksiksi ("acc").

Tuotto-osuuksien maksamista osinkomaksuista joutuu maksamaan veroa joka vuosi. Suomalaisen pitkäaikaissäästäjän kannattaa siksi sijoittaa vain kasvuosuuksiin, koska siten osinkotuotto kasvaa täysimääräisesti korkoa korolle. Tämä on siis paitsi helpompaa, myös kannattavampaa.

Joten

Kun etsit ETF-rahastoviidakosta sijoituskohteita, keskity sellaisiin, joissa on mahdollisimman pienet kulut, kasvuosuudet ja fyysinen replikointi. Tämä pienentää kummasti tarjolla olevia vaihtoehtoja jo siksi, että useimmat Yhdysvalloissa listatut ETF:t maksavat osinkotuoton ulos – jopa neljännesvuosittain.

Martin Paasi: Mikä on indeksirahasto ja miksi indeksirahastoihin kannattaisi sijoittaa?
Martin Paasi: Mikä on indeksirahasto ja miksi indeksirahastoihin kannattaisi sijoittaa?

Katso talousasiantuntija Martin Paasin teesit ja vinkit tältä noin 10 minuutin videolta.


Aloita ETF-säästäminen.Avaa Nordnet-tili
Aiheeseen liittyvät artikkelit1
© 2024 Nordnet Bank AB.
Nordnet | Yliopistonkatu 5, 3. krs | FI-00100 Helsinki