Vakaasti epävakaa: Maailmantalouden hallitseva akseli

Tämä on konekäännös Norjan Nordnet Blogissa julkaistusta artikkelista.

• Uskon Helsingin pörssin avautuvan 0,3 % nousuun, tai vaihteluvälille [-0,1, 0,7] %.

Nordnetin analyytikko Roger Berntsen on laatinut tämän aamukatsauksen tänään klo 07.11. Katsaus on tarkoitettu oppimistarkoituksiin ja se perustuu globaalien rahoitusmarkkinoiden kehitykseen edellisen kaupankäyntipäivän jälkeen (historialliset luvut), mukaan lukien S&P 500 -futuurit, jotka ovat nousseet 0,4 % Helsingin pörssin torstaisen sulkeutumisen jälkeen, DAX-futuurit (+0,4 %), öljyn hinta (Brent Blend) (-0,9 %) ja USDEUR (+0,1 %).

Ennusteessa ei ole huomioitu Helsingin pörssiin kuuluvien yhtiöiden kurssiaajavia uutisia (kuten tulosjulkistuksia). Roger Berntsen on julkaissut tätä aamukatsausta keskeytyksettä 20 vuotta, mutta hän voi tehdä virheitä. Roger Berntsenillä ei ole omistusosuuksia tässä raportissa mainituissa yhtiöissä.

Maailman osakemarkkinat

• Yhdysvaltojen johtavat indeksit (S&P 500, NASDAQ COMP, DJIA ja RUSSELL 2000) nousivat eilen keskimäärin 0,7 prosenttia.
  • S&P 500 Volatility index (VIX) laski 1,6 pistettä lukemaan 19,5.*
    • Brown-Forman Corp (12,9 %), Sandisk Corp (9,1 %) ja Constellation Brands Inc (8,5 %) olivat S&P 500 -indeksin suurimmat nousijat.
    • Texas Pacific Land Corp (-15,7 %), Axon Enterprise Inc (-10,3 %) ja ServiceNow Inc (-7,9 %) päätyivät pohjalle.
• Eurostoxx 600 laski eilen 0,1 prosenttia, kun taas Pohjoismaiden johtavat pörssi-indeksit (OMXS30, OBX, OMXH25 ja OMXC20) nousivat keskimäärin 0,4 prosenttia.
  • EUROSTOXX 50 Volatility index (VIX) laski 1,2 pistettä lukemaan 23,5.*
• Aasian suurimmat indeksit (ASX 200, NIKKEI 225, KOSPI, CSI 300, HANG SENG, SENSEX) ovat perjantaiaamuna keskimäärin 1,1 prosentin nousussa.

*VIX > 25: Viestii pelosta ja epävarmuudesta. VIX < 15: Indikoi vakautta ja optimismia.

Huhtikuun 2026 ensimmäinen täysi viikko on päättymässä globaalien pörssien merkittävän nousun merkeissä. Tätä optimismia ajaa pääasiassa öljyn hinnan huomattava lasku ja kasvava toivo siitä, että Lähi-idän sota saattaa vihdoin olla ohi. Vaikka tämä on kohottanut markkinatunnelmaa, on odotettavissa, että alueen uutisvirta pysyy epäselvänä tulevinakin aikoina, ottaen huomioon pitkään rakentuneet syvät geopoliittiset jännitteet. Tämän epävarmuuden keskellä katseet kääntyvät toukokuuhun, jolloin Donald Trumpin ja Xi Jinpingin on määrä tavata Kiinassa – tapaaminen, jonka monet toivovat lisäävän ennustettavuutta levottomassa maailmassa.

Kaiken kaikkiaan Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen suhde on se hallitseva akseli, jonka ympärillä maailmantalous pyörii. Tämä suhde sisältää mielenkiintoisen paradoksin: se on“vakaasti epävakaa”. Vaikka poliittista retoriikkaa leimaavat usein konfliktit ja kiivas kilpailu, keskinäinen taloudellinen riippuvuus on nykyään niin syvää, että molemmat osapuolet ovat todellisuudessa pakotettuja tiettyyn järkevyyteen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tämän valtakamppailun painopiste on siirtynyt perinteisistä alueellisista ja luonnonvara-asioista kamppailuun teknologisesta ylivertaisuudesta. Taistelu puolijohteista, tekoälystä ja kvanttilaskennasta ei ole enää vain kysymys talouskasvusta, vaan se muodostaa itse perustan sekä nykyaikaiselle sotilasvoimalle että siviilihallinnolle.

Tätä kaksinapaista valtarakkennetta voidaan analysoida myös uusrealistisen teorian linssin läpi, jossa Kenneth Waltzin kaltaiset ajattelijat väittävät, että kahden suurvallan järjestelmä on huomattavasti vakaampi kuin moninapainen järjestelmä. Logiikkana on, että kaksi hallitsevaa osapuolta luo vähemmän arvaamattomia muuttujia ja vähentää epävakautta lisäävien liittoumavaihdosten riskiä, jota nähdään usein kolmen tai useamman suurvallan kamppaillessa asemistaan. Tulevaisuuden kysymys on, pysymmekö tässä kaksinapaisessa tasapainossa vai siirtyykö maailma kohti pirstaleisempaa moninapaisuutta.

Tämä voimatasapaino näkyy selvästi Lähi-idässä, jossa Kiina on ottanut yhä enemmän välittäjän roolin. Tiiviin taloudellisen suhteensa kautta Iraniin Kiina on hankkinut strategisen työkalun, joka Yhdysvalloilta suurelta osin puuttuu: kyvyn käyttää taloudellisia kannustimia pelkkien pakotteiden sijasta alueellisiin valintoihin vaikuttamiseksi. Onkin luontevaa olettaa, että Kiinalla on tulevaisuudessa merkittävä vaikutus Iranin politiikkaan, mikä vahvistaa entisestään sitä, että geopoliittinen vakaus on nykyään erottamattomasti sidoksissa globaaleihin pääomavirtoihin.

Korot, valuutat ja raaka-aineet

• Öljyn hinta (Brent Blend) on tällä hetkellä 96,6 dollaria tynnyriltä.
• 1 USD maksaa kirjoitushetkellä: 9,49 NOK; 9,29 SEK; 6,39 DKK ja 0,86 EUR, kun taas 1 EUR maksaa: 11,1 NOK; 10,86 SEK ja 7,47 DKK.
• Yhdysvaltojen korkokäyrä on normalisoitunut (kahden vuoden korko on 3,79 %, mikä on alempi kuin kymmenen vuoden korko, joka on 4,3 %).
• Yhdysvaltojen pitkän aikavälin inflaatio-odotukset (10-Year Breakeven Inflation Rate, T10YIE) ovat 2,34 prosenttia, kun taas Yhdysvaltain keskuspankin (Federal Reserve) tavoite on 2 prosenttia (Lähde: Federal Reserve Bank of St. Louis).
• Kulta (Gold Spot), jolla käydään kauppaa dollareissa per troy-unssi, on lukemassa 4759,9 (14 % kaikkien aikojen huipusta).

Lähde: Raaka-aineet (korot, valuuttakurssit, raaka-aineiden hinnat, indeksit ja osakekurssit) on otettu Infrontista.

Joka arkiaamu ilmestyvästä Nordnetin aamukirjeestä löydät Roger Berntsenin tuoreet pörssikommentit.

Voit seurata analyytikko Berntsenin sijoituksia Nordnetin sosiaalisessa sijoitusverkostossa, Sharevillessä.