Mitä taloudessa oikein tapahtuu?

Jos ihmetyttää mitä taloudessa nyt tapahtuu, niin ei hätää: et ole yksin. Sitä ei tiedä kukaan muukaan. Seuraavaa käännettä ei osaa ennustaa Omahan oraakkeli Warren Buffett, ei koko uransa pörssikursseja analysoinut salkunhoitaja – saati suomalainen yksityissijoittaja.

Joku voisi sanoa, että seuraavan liikkeen tietää vain Yhdysvaltain presidentti, mutta itse en olisi siitäkään varma.

Ei ole poikkeuksellista, että pörssikurssit laskevat. Laskut kuuluvat sijoittamiseen siinä missä nousutkin. Sen sijaan on poikkeuksellista, että tämä käsillä oleva talouskriisi on täysin turha ja itseaiheutettu.

Yhdysvaltain talous on kasvanut viime vuosina reippaasti. Työttömyysaste on matala ja ahkerasti kuluttavat kotitaloudet ovat pitäneet talouden pyörät pyörimässä. Toki myös valtionvelka on elvytyksen myötä kasvanut, mutta presidentti Trumpin viimeaikaiset toimet ovat silti vaikeasti järjellä perusteltavissa.

Tullata vai eikö tullata, siinä vasta pulma.

Viime viikolla Trump julisti kaikille maailman maille 10 prosentin tullit Yhdysvaltoihin tuotaviin tuotteisiin. Sen lisäksi osa “Yhdysvaltoja epäreilusti kohdelleista maista” sai vielä omat lisätullinsa tähän päälle. Muun muassa EU-maille tulliprosentiksi lätkäistiin 20, Japanille 24 ja Vietnamille 46.

Tulliuutinen järisytti maailmantaloutta ja markkinareaktiot olivat voimakkaita. Osakekurssit tulivat alas niin Yhdysvalloissa, Euroopassa kuin Aasiassa. Kunnes tämän viikon keskiviikkona kuultiin uusia uutisia: Trump päätti yllättäen lykätä tullien voimaantuloa 90 päivällä ja antaa kauppakumppaneille mahdollisuuden neuvotteluihin.

Kuten arvata saattaa, tullien lykkääntyminen otettiin markkinoilla positiivisesti vastaan. S&P-indeksin eilinen päivänousu oli sen 1950-luvulle ulottuvan historian kolmanneksi suurin.

Voimme vain arvailla, mitä tapahtuu seuraavaksi. Sen sijaan se on varmaa, että epävarmuus on tullut jäädäkseen. Tullit ja Yhdysvaltain tavarakaupan alijäämä ovat toistuneet Trumpin puheissa 1980-luvulta lähtien. Onko hän yhtäkkiä neljänkymmenen vuoden jälkeen valmis heittämään agendansa romukopaan? Sijoittaja ei voi muuta kuin yrittää sietää epävarmuutta ja ihmetellä yhden ihmisen diktatoorista valtaa pörssikurssien heiluteluun.

Näinä turbulentteina aikoina on hyvä muistuttaa itseään omasta sijoitussuunnitelmastaan ja muutamasta sijoittamisen perusperiaatteesta:

1. Oma sijoitushorisontti. Mitä varten säästät ja sijoitat? Onko sijoitushorisonttisi kymmeniä vuosia, vai tarvitsetko rahat jo pian esimerkiksi asunnon käsirahaan?
2. Tappiot realisoituvat vain myymällä. Onko sinulla aikaa odottaa romahduksen yli?
3. Historia ei ole tae tulevasta, mutta kaikista aiemmista pörssiromahduksista on toivuttu ajan saatossa. Voisiko aika parantaa nämäkin haavat?
4. Jos olet kuukausisäästäjä, voit onnitella itseäsi! Olethan vapautunut ajoittamisen tuskasta kokonaan. Kuukausisäästämisen hienous on säännöllisyys, ja kurssien tullessa alas, voi lohduttautua sillä, että samalla summalla saa enemmän rahasto-osuuksia.
5. Lopun lohdutukseksi voi todeta, että samassa veneessä ollaan. Pörssiromahduksen tuntevat salkuissaan niin suomalaiset yksityissijoittajat, Trumpin lähipiirin teknomiljardöörit, kuin yhdysvaltalaiset eläkesäästäjät. Pörssit ovat reagoineet voimakkaasti kautta maailman, eikä hajautetullakaan salkulla ole ollut turvassa.

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Ennen kaupankäynnin aloittamista sijoittajan tulee ymmärtää kaupankäyntiin liittyvät riskit ja tuotteeseen liittyvät ehdot. Sijoittajan tulee huomioida, että historiallinen tai simuloitu kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan.