Pörssissä toistuu sama ilmiö yhä uudelleen: geopoliittiset kriisit näyttävät sijoittajien silmiin tapahtumahetkellä dramaattisilta, mutta kaikesta pelosta ja epävarmuudesta huolimatta ne ovat lähes aina hyviä ostopaikkoja. Tämä ei johdu siitä, että kriisit olisivat taloudelle hyviä, vaan siitä, että markkina tapaa ylireagoida epävarmuuteen paljon vahvemmin kuin mikä lyhyiden kriisien vaikutus yritysten fundamentteihin todella on.
Ensimmäinen liike on aina sama. Riskiä vähennetään, velkavipua puretaan ja syklisiä yhtiöitä sekä korkeamman betan osakkeita myydään. Mutta kun alkujärkytys on hinnoiteltu, markkina alkaa kysyä olennaista: muuttaako kriisi tulosnäkymiä pysyvästi vai onko kyse ennen kaikkea väliaikaisesta shokista? Historiallisesti vastaus on useimmiten ollut jälkimmäinen. Siksi monet suuret geopoliittiset säikähdykset ovat jälkikäteen näyttäytyneet ennen kaikkea paikkoina ostaa laadukkaita yhtiöitä alennuksella.
Persianlahden sota, 9/11 ja monet muut kriisit muistuttavat samasta asiasta. Uutiskuva voi olla äärimmäisen synkkä, mutta osakemarkkina ei hinnoittele moraalista järkytystä vaan kassavirtojen, korkojen, energian ja luottamuksen muutosta. Kun käy ilmi, ettei maailma mennytkään pysyvästi uusiksi, kurssit palautuvat usein paljon nopeammin kuin paniikin keskellä tuntui mahdolliselta. Välillä maailmakin muuttuu, mutta jälleen yritykset löytävät uusia tapoja järjestellä toimintaansa ja luoda kasvun edellytyksiä.
Poikkeuksiakin on. Jos kriisi muuttuu aidoksi ja pitkäkestoiseksi tarjontashokiksi, esimerkiksi energian kautta, kyse ei ole enää vain sentimentistä vaan fundamenteista. Juuri siksi 1970-luvun öljykriisi oli eri eläin kuin moni muu geopoliittinen episodi. Silloin markkina ei pelännyt vain hetkellisesti, vaan joutui hinnoittelemaan uudelleen koko inflaatio- ja kasvuympäristön. Tämä on vain esimerkki ja nykytilanteen vertaaminen 1970-lukuun on monella tapaa epärelevantti. Länsimaiden energiamix on muuttunut valtavasti 50 vuoden takaa ja USA:sta on tullut öljyn nettoviejä. Siksi edes pitkäkestoinen öljyn tarjontashokki itsessään ei aiheuttaisi saman kokoista kriisiä kuin historiassa.
Osakemarkkina pelästyi öljyn hintapiikkiä
Öljystä on uutisoitu tällä viikolla näyttävästi “yli 100 dollarissa”. Tämä kertoo vain pienen osan koko tarinasta. Hyödykemarkkinoilla ei ole olemassa yhtä ainoaa öljyn hintaa samalla tavalla kuin osakkeella on yksi reaaliaikainen kurssi. Sen sijaan markkina hinnoittelee erikseen eri toimitusajankohdat kuukausi kuukaudelta: lähikuukaudet, loppuvuoden ja pitkälle ensi vuoteen. Se, että lähimpänä erääntyvä huhtikuun 2026 futuuri pomppasi maanantaina yli 100 dollarin, ei tarkoita, että markkina uskoisi öljyn olevan sadassa dollarissa vielä vuoden päästä.
Päinvastoin. Akuutti lähiajan toimitusriski on noussut rajusti, mutta pidemmällä aikavälillä öljyn hinnan odotetaan normalisoituvan selvästi alemmas. Samaan aikaan kun lähikuukauden futuuri oli 100 dollarissa, vuoden päästä erääntyvä öljyfutuuri treidasi alle 70 dollarissa. Öljyä vuoden päähän sai siis ostettua tai myytyä aivan eri hintaan. Markkina maksaa tällä hetkellä preemiota vain välittömästä saatavuudesta. Jalostamot, sijoittajat ja muut ostajat haluavat varmistaa lähikuukausien toimitukset, koska juuri siinä kohtaa tarjontariski on suurin. Sen sijaan pidemmät futuurit kertovat, ettei markkina pidä nykyistä hintapiikkiä pysyvänä uutena normaalina. Kriisin hinnoitellaan tällä hetkellä helpottavan, ei muodostuvan pidempiaikaiseksi hintashokiksi.
Sijoittajan näkökulmasta tämä on rauhoittava viesti. Jos markkina oikeasti uskoisi pysyvään energiainflaatioon, myös pitkät futuurit olisivat paljon korkeammalla. Nyt viesti on pikemminkin se, että kriisi on vakava, mutta tilapäinen. Talousmedian tapaan dramatisoiden voisi kirjoittaa otsikon: ”Markkina hinnoittelee öljyn hinnan romahtavan”.
Indeksit ovat laskeneet, mutta pinnan alla tapahtuu jotain muuta
Viime viikkojen markkinassa kaikkein kiinnostavin havainto ei kuitenkaan ole pelkästään Iran tai öljy, vaan markkinan sisäinen rakenne. Samaankin aikaan, kun pääindeksit ovat painuneet alas, aiemmin tänä vuonna heikot softaosakkeet ja bitcoin ovat nousseet. Tämä ei ole aivan tavanomainen yhdistelmä. Jos markkina aidosti pelkäisi laajaa ja syvää romahdusta, se ei yleensä ostaisi samaan aikaan takaisin heikosta sentimentistä kärsineitä sektoreita. Todellisessa ”risk-off” liikkeessä raha hakeutuisi käteiseen, lyhyisiin korkoihin ja defensiivisiin turvasatamiin. Nyt kuva on toinen. Pinnan päällä voi näyttää heikolta, mutta pinnan alla tapahtuu jo rotaatiota ja opportunistista ostamista.
Alkuvuonna ohjelmistosektoria myytiin rajusti, koska pelättiin tekoälyn syövän vanhojen softatalojen hinnoitteluvoimaa tai jopa koko liiketoimintalogiikkaa. Nyt markkina alkaa kuitenkin huomata, ettei koko sektori ole yksi ja sama harmaa massa. Osa yhtiöistä on aidosti paineessa, mutta osa hyötyy lopulta siitä, että ne hallitsevat työnkulkua, dataa, integraatioita ja kriittisiä prosesseja. Viime viikkojen aikana sijoittajat ovat alkaneet jälleen ostamaan softapuolen voittajina näkemiään osakkeita, mm. Palantiria ja Spotifyta.
Bitcoinin vahvuus kertoo samansuuntaisesta ilmiöstä. Se kertoo mielestäni siitä, että markkina on valmis ottamaan riskiä uudelleen kohteissa, joissa nousupotentiaali nähdään korkeana ja mihin riskiä oli hinnoiteltu jo aikaisemmin paljon sisään. Kun bitcoin ja pahoin hakatut softanimet vahvistuvat samaan aikaan, markkina ei käyttäydy kuin perinteisesti paniikin vallassa oleva markkina. Se käyttäytyy kuin markkina, joka yrittää jo katsoa seuraavan vaiheen yli.
Sijoittajalle tärkein kysymys onkin nyt, uskooko sodan Iranissa kestävän pitkään ja öljyn hinnan jäävän yli sataan dollariin useiksi kuukausiksi. Itse pidän tätä hyvin epätodennäköisenä skenaariona ja siksi kurssilaskua erittäin hyvänä ostopaikkana.
Tähän mennessä indekseissä onkin nähty vahva pomppu maanantain pohjasta. S&P 500, Nasdaq, Dow Jones ja Russell 2000 -indeksien futuurit osuivat maanantaina kaikki tahoillaan nousevaan 200 liukuvaan keskiarvoon päivägraafeilla. Se oli samalla jokaisessa indeksissä ensimmäinen kosketus 200 liukuvaan yli puoleen vuoteen. Nousutrendissä oleville indekseille täysin normaali ja looginen paikka kääntyä takaisin nousukäyrälle.
Oliko maanantai koko korjausliikkeen pohja? Hyvin todennäköisesti. Toki geopoliittiset kriisit ovat aina kimurantteja ja yllättävät tapahtumat voivat aiheuttaa vielä merkittäviäkin dippejä – sekä nousuja.

Oma salkku
Olen positioinut Traders’ Clubissa seuratun swing-trading salkkuni hyötymään vahvasti tekoälyteemasta. Kaksi viikkoa sitten kommentoin odottavani Nvidialta hyvää tulosta. Sellainen saatiinkiin – jopa parempi kuin olisin odottanut. Siitäkin huolimatta osake on laskenut tuloksen jälkeen. Nvidian kasvunäkymä näyttää kuitenkin edelleen erinomaiselta tälle vuodelle, ja analyytikot ovat kilpaa nostaneet tulosennusteitaan tulosraportin jälkeen.
Nvidian forward P/E onkin enää vain 22. Vain viisi kuukautta sitten forward P/E oli 32, ja osake oli täysin samalla tasolla kuin se on tänään. Vahva tuloskasvu ja analyytikoiden konsensusennusteen jatkuva nousu ovat tuoneet arvostuksen vauhdilla alas. Osake ei ole vielä reagoinut ylöspäin, mutta pitäisin sitä vain ajan kysymyksenä.
Traders’ Club -salkusta löytyy nyt Nvidian lisäksi vain Micronin ja AMD:n osakkeita. Ostin merkittävästi lisää Nvidiaa ja Micronia maanantaina samalla, kun indekseissä nähtiin isompaa dippiä.
Tulevia yhtiökohtaisia katalyyttejä on esimerkiksi ensi viikon maanantaina alkava Nvidian GTC-tapahtuma, jossa toimitusjohtaja Jensen Huang on luvannut julkistaa uuden sirun, ”joka yllättää maailman”. Lisäksi ensi viikon keskiviikkona saadaan Micronin tulos. Yhtiön odotetaan raportoivat peräti 450 % tuloskasvusta (v/v) muistipulan seurauksena. Micronin forward P/E on 9. Jos Micron indikoi muistipulan jatkuvan vielä odotettua pidempään, osake voi ottaa jalat alleen.

Seuraa Jukan salkkua: kirjoita Nordnetin palvelun hakukenttään Jukka Lepikkö. Samalla nimellä löytyy myös Jukan AI-seurantalista.
Tärkeää tietoa riskeistä:
Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea. On olemassa riski, ettet saa sijoittamiasi varoja takaisin.
“Oliko maanantai koko korjausliikkeen pohja? Hyvin todennäköisesti.”
Eipä nuolaista ennen kuin tipahtaa.
12.2.2026: S&P 500 on nyt 4,4 % laskenut 27. tammikuuta saavutetusta ennätyshuipputasostaan. Nasdaq on 6,4 % laskenut 28. lokakuuta saavutetusta ennätyshuipputasostaan. Odotan edelleen 10–15 %:n korjausliikettä molemmissa.
Maanviljelijöiltä ja paperitehtaan työntekijöiltä voi tietenkin käydä kysymässä, miten kävi työllisten lukumäärälle tuotannon tehostuessa. Globaali talouden kasvu on riippunut pääosin väestön kasvusta ja fossiilipolttoaineiden kasvaneesta käytöstä. Ja tämä: “Talouskasvun mekaniikka on yksinkertainen: kun tuottavuus nousee, hinnat laskevat tai laatu nousee samalla hinnalla. Ihmiset ja yritykset ostavat enemmän.” Tässä ei sanota mitään ostovoimasta tai sen jakautumisesta. Mikäli ostovoiman kasvu syntyy palkkatulojen kasvusta, pitää katsoa, mitä palkkapotille on tapahtumassa. Nyt taitaa olla niin, että USA:ssa yksi promille väestöstä omistaa kymmenesosan kansantalouden varallisuudesta. Sillä voi ostaa paljon hampurilaisia. Tai kryptoja ja Nvidiaa. Logiikka on myös aika yksinkertaista siinä, että tulevaisuuden tekoälyosaajat saavat entistä… Lue lisää >>