Kun uusi teknologia luo levottomuutta – ja mahdollisuuksia

Tämä on konekäännös Norjan Nordnet Blogissa julkaistusta artikkelista.

Tärkeä huomio: Tekstin tiedot on tarkoitettu vain yleiseksi tiedoksi, eikä niitä tule ymmärtää sijoitusneuvoksi tai suositukseksi ostaa, myydä tai pitää mitään arvopaperia tai sijoitustuotetta, eikä sitä ole tarkoitettu henkilökohtaiseksi sijoitusneuvonnaksi. Pörssikommentin tarkoituksena on antaa lukijalle näkemystä maailmantaloudesta ja rahoitusmarkkinoista.

Roger Berntsenillä ei ole omistusosuuksia tässä raportissa mainituissa yhtiöissä.

Arvioin että Helsingin pörssi avaa tasolla -0,3 % tai välillä [-0,7; 0,1] %.

Maailman osakemarkkinat

• Yhdysvaltojen pääindeksit (S&P 500, NASDAQ COMP, DJIA ja RUSSELL 2000) laskivat eilen keskimäärin 1,7 prosenttia.
  • S&P 500 Volatility Index (VIX) nousi 3,2 pistettä, tasolle 20,8.*
    • Suurimmat nousijat S&P 500 -indeksissä olivat Equinix Inc (10,4%), Akamai Technologies Inc (10,3%) ja Zebra Technologies Corp (8,6%).
    • Suurimmat laskijat olivat Applovin Corp (-19,7%), Baxter International Inc (-16%) ja Tyler Technologies Inc (-15,4%).
• Eurostoxx 600 laski eilen 0,5 prosenttia, kun taas Pohjoismaiden johtavat pörssi-indeksit (OMXS30, OBX, OMXH25 ja OMXC20) päätyivät keskimäärin 1,1 prosentin laskuun.
  • EUROSTOXX 50 Volatility Index (VIX) nousi 2,2 pistettä, tasolle 20,2.*
• Aasian suurimmat indeksit (ASX 200, NIKKEI 225, KOSPI, CSI 300, HANG SENG, SENSEX) ovat laskeneet keskimäärin 1,1 prosenttia perjantaiaamuna.

*VIX > 25: kertoo pelosta ja epävarmuudesta. VIX < 15: viittaa vakauteen ja optimismiin.

Wall Streetin kuljetussektori johti markkinoiden laskua torstaina sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Laskun taustalla on kasvava huoli siitä, että tekoäly (AI) voi aiheuttaa merkittävää häiriötä toimialalla. Huolta herättävät erityisesti tekoälyn mahdollisuudet tehostaa logistiikkaa, optimoida reittisuunnittelua, vähentää työvoiman tarvetta ja mahdollisesti mahdollistaa autonomisemmat ratkaisut tulevaisuudessa. Vakiintuneiden toimijoiden kannalta tämä voi tarkoittaa marginaalipainetta ja kovempaa kilpailua, etenkin jos uudet, teknologiaan pohjautuvat yritykset onnistuvat valtaamaan markkinaosuuksia.

Häiriökehitystä koskeva pelko ei kuitenkaan rajoitu pelkästään kuljetusalaan. Viime aikoina vastaavia huolia on esiintynyt useilla toimialoilla, kuten ohjelmisto-, rahoitus- ja toimistokiinteistösektoreilla. Sijoittajat eivät enää kysy, vaikuttaako tekoäly näihin toimialoihin – vaan ketkä tulevat häviämään ja ketkä voittamaan.

Lyhyellä aikavälillä teknologiset harppaukset aiheuttavat usein lisää epävarmuutta. Markkinat eivät pidä tuntemattomasta, ja kun tulevien kassavirtojen arviointi käy vaikeammaksi, riskipreemio nousee. Tämä voi johtaa kurssilaskuihin – jopa niissä yhtiöissä, jotka pitkällä aikavälillä voivat hyötyä uudesta teknologiasta. Historiallisesti tällaiset siirtymävaiheet ovat olleet epävakaita, virhehinnoiteltuja ja ajoittain ylipessimistisiä.

Pitkällä aikavälillä kuva on usein toinen. Uusi teknologia on järjestelmällisesti parantanut tuottavuutta, alentanut kustannuksia ja luonut uusia liiketoimintamalleja. Tunnettu esimerkki on Netflix, joka hyödynsi varhaisessa vaiheessa internetin kasvua ja muutti liiketoimintamallinsa sen mukana. Internet aiheutti merkittävää murrosta monilla toimialoilla viimeisten 20 vuoden aikana – mutta loi myös valtavaa arvoa niille yrityksille, jotka osasivat sopeutua. Siirtymävaihe oli kuitenkin haastava, ja monet yritykset katosivat matkan varrella.

On todennäköistä, että tekoäly voi saada vastaavanlaisen rakenteellisen merkityksen seuraavien 10–20 vuoden aikana. Teknologiset aikakaudet toistuvat säännöllisesti, ja niille on yhteistä, että ne ajan myötä laskevat hintoja, parantavat ratkaisuja ja laajentavat tuotteiden ja palveluiden saatavuutta. Tämä on ihmisen innovaation ydinvoima.

Lyhyellä aikavälillä epävarmuus ja sopeutuminen voivat aiheuttaa suuria kurssivaihteluita. Pitkällä aikavälillä nämä muutokset kuitenkin luovat perustan lisäarvon kasvulle, korkeammalle elintasolle ja paremmalle kannattavuudelle niissä yrityksissä, jotka onnistuvat mukautumaan.

Korot, valuutat ja raaka-aineet

• Öljyn hinta (Brent Blend) on nyt 67,3 dollaria tynnyriltä.
• 1 USD maksaa tällä hetkellä: 9,56 NOK; 8,94 SEK; 6,3 DKK ja 0,84 EUR, kun taas 1 EUR maksaa: 11,3 NOK; 10,6 SEK ja 7,47 DKK.
• Yhdysvaltain korkokäyrä on normalisoitunut (kaksivuotinen korko 3,48 on alempi kuin kymmenvuotinen korko 4,11).
• Yhdysvaltain pitkän aikavälin inflaatio-odotukset, mitattu 10-Year Breakeven Inflation Rate -luvulla (T10YIE), ovat 2,29 prosenttia, kun Yhdysvaltain keskuspankin tavoite on 2 prosenttia (Lähde: Federal Reserve Bank of St. Louis).
• Kullan (Gold Spot), jota käydään kauppaa Yhdysvaltain dollareissa per troy-unssi, hinta on 4954,9 – 10% kaikkien aikojen huipusta.

Lähde: Raaka-aineet (korot, valuuttakurssit, raaka-aineiden hinnat, indeksit ja osakekurssit) on otettu Infrontista.

Joka arkiaamu ilmestyvästä Nordnetin aamukirjeestä löydät Roger Berntsenin tuoreet pörssikommentit.

Voit seurata analyytikko Berntsenin sijoituksia Nordnetin sosiaalisessa sijoitusverkostossa, Sharevillessä.