Nopeutettu tarjousmenettely – uusi mahdollisuus yksityissijoittajille

Nordnetin tavoitteena on ollut demokratisoida sijoitusmarkkinoita siitä lähtien, kun yhtiö perustettiin. Nordnet on sitoutunut tarjoamaan yksityissijoittajille samanlaisia työkaluja ja sijoitusmahdollisuuksia kuin institutionaalisilla sijoittajilla on käytössä. Nordnet on ollut aktiivisesti mukana 60 suomalaisessa listautumisannissa viimeisen 10 vuoden aikana.

Läs artikeln på svenska här.

Viime vuosina on ollut havaittavissa, kuinka monissa suunnatuissa osakeanneissa lähinnä institutionaaliset sijoittajat, kuten sijoitusrahastot, eläkevakuuttajat ja muut suuret toimijat, ovat hyötyneet tilanteista, joissa osakkeita on myyty markkinahintaa edullisemmin. Yksityissijoittajat ovat yleensä joutuneet seuraamaan sivusta pääsemättä hyödyntämään tämänlaista tilannetta.

Hyviä uutisia – nyt tämä on muuttumassa! Nordnet tuo yksityissijoittajille uusia mahdollisuuksia ja pääsyn aiemmin suljettujen ovien taakse. Nordnet aloitti tarjoamaan asiakkailleen nopeutetulla tarjousmenettelyllä – englanniksi Accelerated Bookbuilding (ABB) tai Accelerated Bookbuilding Offering (ABO) – toteutettuja norjalaisia suunnattuja osakeanteja jo vuoden 2024 lopussa. Vastaava palvelu on nyt laajennettu koskemaan myös suomalaisia yhtiöitä.

Mitä tarkoittaa nopeutettu tarjouskirjamenettely (ABB/ABO)?

Nopeutettu tarjousmenettely on osakeanneissa tai osakemyynneissä käytetty menetelmä. Sen tavoitteena on kerätä lyhyessä aikaikkunassa uutta pääomaa yhtiölle tai myydä suuri määrä nykyisen omistajan olemassa olevia osakkeita toisille, yleensä institutionaalisille, sijoittajille. Nopeutettua tarjousmenettelyä käytetään usein esimerkiksi yrityskauppojen rahoittamiseen, muihin nopeisiin pääomatarpeisiin tai suurten osakemäärien myymiseen.

Nopeutetun tarjousmenettelyn aikataulu on erittäin nopea. Ennen annin käynnistämistä annin pääjärjestäjä on yleensä selvittänyt etukäteen institutionaalisten sijoittajien kiinnostusta osakkeiden ostamiseksi, ja anti käynnistyy vasta, kun annin pääjärjestäjällä on riittävä varmuus siitä, että anti suurella todennäköisyydellä menisi läpi. Annin aloitusaika on tyypillisesti markkinoiden sulkeutumisen jälkeen, millä pyritään minimoimaan se, ettei annista aiheutuisi markkinahäiriöitä. Anti on tyypillisesti avoinna vain muutamia tunteja. Silloin, kun annin koko ei ylitä rajaa, jolloin sääntelyn nojalla tulisi laatia ja julkaista tietty dokumentaatio, annin aloituksesta tiedotetaan tyypillisesti vain pörssitiedotteella. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että sijoittajan tulee itsenäisesti tutustua yhtiöön ja olla valmis tekemään antia koskeva sijoituspäätös nopealla aikataululla.

Jos annin etukäteismarkkinoinnin aikana yhtiön sisäpiiriin otetuille institutionaalisille sijoittajille on kerrottu markkinalle tuntematonta tietoa, jaetaan sama tieto annin aloituksesta kertovassa pörssitiedotteessa. Siinä kerrotaan yleensä myös muun muassa tarjottavien osakkeiden määrä, osakeannin tarkoitus ja tausta, merkintähinnan määrittelytapa, tarjousajan kesto, kohderyhmä ja järjestäjäpankit, jotka ottavat merkintöjä vastaan.

Osakkeiden merkintä- tai myyntihinta määräytyy institutionaalisilta sijoittajilta saatujen tarjousten perusteella. Institutionaaliset sijoittajat antavat usein tarjouksia ilmoittamalla, kuinka monta osaketta ne olisivat valmiita merkitsemään tai ostamaan eri hinnoilla. Sijoittaja voi esimerkiksi tarjota 100 000 osakkeen merkintää hintaan 10,00 euroa/osake, 200 000 osakkeen merkintää hintaan 9,00 euroa/osake tai ilmaista kiinnostuksensa merkitä 300000 osaketta, mikäli hinta asettuu 8,00 euroon osakkeelta.

Yhtiön hallitus tekee päätöksen annin toteutushinnasta ja osakkeiden jakamisesta (allokaatiosta) pääjärjestäjän ylläpitämän tarjouskirjan sekä laatiman ehdotuksen perusteella. Sijoittajien tarjoamat hinnat ovat luonnollisesti keskeinen tekijä hinnan määräytymisessä ja osakkeiden allokoinnissa. Tietyissä tilanteissa päätökseen voivat hinnan lisäksi vaikuttaa esimerkiksi seuraavat tekijät:

• sijoittajan nykyinen omistus yhtiössä
• merkinnän suhteellinen koko
• tarjouksen saapumisajankohta
• sijoittajan toimialatuntemus
• sijoittajan aikaisempi sijoitushistoria
• sijoittajan arvioitu laatu sekä sijoitushorisontti.

Lista ei ole tyhjentävä, vaan hallituksella on oikeus käyttää myös muita perusteita harkintansa mukaan.

Osallistuminen nopeutettuun tarjousmenettelyyn on tähän saakka ollut Suomen markkinalla mahdollista vain institutionaalisille sijoittajille. Lähitulevaisuudessa myös yksityissijoittajat pääsevät Nordnetissä osallistumaan nopeutetulla tarjousmenettelyllä toteutettaviin osakeanteihin institutionaalisten sijoittajien tarjousten pohjalta määritellyllä toteutushinnalla.

Nopeutettu tarjousmenettely vai perinteinen listautumisanti: Mitä eroa?

Sekä nopeutettu tarjousmenettely että listautumisanti (englanniksi IPO, Initial Public Offering) ovat keinoja hankkia pääomaa yhtiöille. Niillä on kuitenkin merkittäviä eroja, joista näkyvimmät ovat seuraavat:

• Aikataulu: IPOt ovat pitkäkestoisia prosesseja, joiden valmistelu ja toteutus kestävät useita kuukausia. Nopeutettu tarjousmenettely sen sijaan toteutetaan erittäin nopeasti, usein vain muutamissa tunneissa tai yhden kaupankäyntipäivän aikana.
• Hinnoittelu: IPOn hinnoittelu perustuu laajaan markkinatutkimukseen, kun taas nopeutetussa tarjousmenettelyssä osakkeiden merkintähinta määräytyy lyhyessä aikaikkunassa sijoittajien antamien tarjousten perusteella. IPO:ssa osakkeiden merkintäaika on pidempi kuin nopeutetussa tarjousmenettelyssä.
• Nopeutetussa tarjousmenettelyssä nopean toteutusaikataulun takia osakkeita voidaan joskus myydä merkittävällä alennuksella markkinahintaan nähden. Myös yhtiölle toteutus on yleensä merkittävästi perinteistä IPO:a houkuttelevampi, koska koko anti viedään läpi nopealla aikataululla ilman laajaa sijoittajille suunnattua markkinointia ja tyypillisesti ilman arvopaperimarkkinalainsäädännön vaatimaa laajaa sijoittajille suunnattua dokumentaatiota (kuten listalleottoesite).
• Markkinointi: IPOa markkinoidaan yleensä laajasti useiden päivien ajan. Nopeutetun tarjousmenettelyn markkinointi on usein hyvin rajallista ja koostuu lähinnä yhtiön antamasta pörssitiedotteesta, jossa ilmoitetaan muun muassa annin alkamisesta. Monesti lisäksi tarjotaan myös ns. perustietoasiakirja, kun arvopapereita tarjotaan yleisölle ilman esitevelvollisuutta.
• Kohderyhmä: IPOssa osakkeita tarjotaan laajasti yleisölle, kun taas nopeutetussa tarjousmenettelyssä kohderyhmä on perinteisesti ollut rajoitettu, pääosin institutionaaliset sijoittajat. Tämä epäsuhta on nyt muuttumassa, kun myös yksityissijoittajille mahdollistetaan nopeutettuihin tarjousmenettelyihin osallistuminen.

Mitä tämä tarkoittaa yksityissijoittajalle?

Nopeutettu tarjousmenettely avaa yksityissijoittajille uuden ja mielenkiintoisen tavan sijoittaa. Se vaatii itsenäistä tiedonhakua, nopeaa omaksumis- ja reagointikykyä ja hyviä hermoja, mutta voi myös tarjota mahdollisuuden päästä käsiksi potentiaalisesti kiinnostaviin sijoituskohteisiin usein hieman markkinahintaa edullisemmin.

Mitä riskejä liittyy sijoittamiseen nopeutetussa tarjousmenettelyssä?

Sijoittajan on itse arvioitava rahoitusinstrumenttien hankinnan tarkoituksenmukaisuus ja niihin liittyvät riskit. Sijoittaja vastaa itse tarvittavan oikeudellisen ja verotuksellisen neuvonnan hankkimisesta.

Sijoittamiseen nopeutetussa tarjousmenettelyssä liittyy erilaisia riskejä, esimerkiksi seuraavat (listaus ei ole tyhjentävä):

1. Rajallinen analysointiaika: Sijoittajalla on rajallinen aika perusteellisen yhtiöanalyysin tekemiseen, eikä aika välttämättä riitä liikkeeseenlaskijan taustojen, taloudellisen tilanteen, liiketoiminnan ja arvostuksen perusteelliseen tutkimiseen. Tämä voi johtaa siihen, että sijoittaja tekee sijoituksen, joka ei välttämättä vastaa sijoittajan riskiprofiilia, sijoitustavoitteita tai arvoja.
2. Hintariskit: Merkintä-/myyntihinta ei ole etukäteen tiedossa. Yleisölle suunnatussa annissa tai myynnissä sijoittaja ei voi asettaa merkintä-/ostohintaan ylärajaa tai hintahaarukkaa, vaan lopullinen merkintä-/ostohinta määräytyy instituutiosijoittajien tarjousten perusteella. Osakkeen kurssi voi myös laskea nopeasti annin jälkeen, jos markkinat pitävät hintaa liian korkeana.
3. Hinnoitteluriski: Tarjouspyynnöt ja kysyntä kerätään ja hinnoittelu määritellään erittäin nopeasti. Tästä syystä on mahdollista, että osakkeiden hinta ei heijasta täysin markkinoiden todellista kysyntää tai osakkeiden arvoa. Tämä voi johtaa siihen, että sijoittaja merkitsee tai ostaa osakkeita korkeammalla hinnalla kuin mikä osakkeiden arvo todellisuudessa olisi.
4. Allokaatioriski: Lopullisesti sijoittajalle allokoitava määrä selviää vasta annin päätyttyä. Allokaatiota ei millään tavoin taata, ja sijoittaja voi jäädä kokonaan ilman allokaatiota.
5. Laimennusriski: Jos sijoittaja ei osallistu uusien osakkeiden antiin, hänen suhteellinen omistusosuutensa yhtiössä pienenee, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti hänen sijoituksensa arvoon.
6. Likviditeettiriski: Osakkeiden myyminen jälkimarkkinoilla voi olla vaikeaa ilman merkittävää hintavaikutusta, erityisesti jos annin jälkeinen likviditeetti jää heikoksi.
7. Signalointiriski: Nopea osakkeiden myynti voi lähettää markkinoille negatiivisen signaalin. Se voidaan tulkita merkiksi siitä, että pääomistajalla on kiire irtautua sijoituksestaan, mikä saattaa laskea osakkeen hintaa myös jälkimarkkinoilla.
8. Markkinariski: Epävarma markkinatilanne tai odottamattomat tapahtumat annin jälkeen voivat vaikuttaa merkittävästi osakkeen arvostukseen lyhyellä aikavälillä.

Miten pääset mukaan?

Nordnetin kautta voit osallistua niihin nopeutettuihin tarjousmenettelyihin, joissa olemme mukana. Seuraa Nordnetin tiedotteita ja palveluita pysyäksesi ajan tasalla uusista sijoitusmahdollisuuksista.

Rahoitusvälineiden arvo voi sekä nousta että laskea. Koko sijoitettu pääoma voidaan menettää, ja sijoittajaa kehotetaan perehtymään tarjousasiakirjoihin ja tekemään kokonaisarvio yhdessä yleisen markkinatilanteen arvioinnin kanssa.