Jasmin Hamid
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 12.12.2025.
Eduskunta hyväksyi joulukuun alussa lainsäädännön, joka nostaa niin lahja- kuin perintöveron verovapaita alarajoja. Nämä vuonna 2026 voimaan tulleet muutokset antavat perheille uudenlaisia mahdollisuuksia suunnitella varallisuutensa siirtoa verotehokkaasti ja ajoissa.
Lahjaverotus
Jatkossa yksi henkilö voi lahjoittaa toiselle kolmen vuoden aikana yhteensä 7 499,99 euroa täysin verovapaasti. Aiemmin verovapaan lahjan yläraja oli 4 999,99 euroa kolmen vuoden aikana. Kuukausittain lapselleen – tai kenelle tahansa – voi siis lahjoittaa jopa 208 euroa.
Muutos lisää mahdollisuuksia esimerkiksi lapselle säästämiseen tai pidemmän aikavälin perintösuunnitteluun. Kun lahjoituksia voidaan tehdä ilman veroseuraamuksia, varallisuutta saadaan siirrettyä seuraaville sukupolville jo elinaikana. Samalla jälkikasvu pääsee hyödyntämään korkoa korolle -efektiä maksimaalisesti. Lapsen aikahorisontti on sijoittamisessa pitkä ja jo huomattavasti kahtasataa pienemmilläkin summilla tehdyt kuukausisäästöt voivat kasvaa merkittäväksi pesämunaksi esimerkiksi ensiasunnon ostoon.
Samalla lahjoittaja pystyy suunnittelemaan perintöä rauhassa, pienissä osissa, ilman huolta, että verottaja haukkaa lahjoituksista heti ensimmäisen palan. Muutos tukee siis sekä taloudellista ennakointia että sukupolvien välistä varallisuuden rakentamista.
Verovapauden alarajan noustessa on syytä muistuttaa, että lapselle lahjoitetut rahat ovat lapsen rahoja. Niitä ei siis voi enää palauttaa takaisin lahjoittajalle. Siksi on hyvä pohtia, mikä on sopiva säästösumma lapsille lahjoitettavaksi. Tärkeintä on huolehtia, että vanhemmalle itselleen kertyy rahaa ja varallisuutta. Pelkän vero-optimoinnin hengessä ei kannata laittaa omaa talouttaan liian tiukalle.
Tiesitkö? Nordnet Sijoitusvakuutus mahdollistaa sijoitusten vaihtamisen ilman välittömiä veroseuraamuksia – tämä voi olla hyödyllistä pitkäjänteisessä säästämisessä ja varallisuuden sekä perinnön suunnittelussa.
Perintövero
Toinen muutoksista liittyy perintöveroon. Hallitus päätti nostaa verovapaan perinnön alarajaa 20 000 eurosta 30 000:een. Vuodenvaihteen jälkeen perintöveroa maksetaan siis vain 30 000 euroa ylittävästä osuudesta. Yli 60 % suomalaisten saamista perinnöistä on jo nyt verovapaita. Se kertoo karua kuvaa maamme historiasta. Sotien jälkeinen Suomi oli köyhä, eikä kotitalouksien varallisuus ole vielä ehtinyt karttua sukupolvien yli.
Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten perintöjen mediaani on 15 000 euroa ja keskiarvo noin 45 000. Perinnöt ovat suurimpia pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Se ei yllätä, sillä sijoittamisen yleistymisestä huolimatta suomalaisten suurin varallisuuserä on usein oma koti.
Lopuksi
Uudistukset eivät itsessään tee kenestäkään vaurasta, mutta ne tarjoavat tilaisuuden ajatella omaa taloutta ja sukupolvien välistä varallisuutta rohkeammin. Kun lahjat ja pienet perinnöt liikkuvat kevyemmin, myös vaurastuminen voi alkaa aikaisemmin. Parhaimmillaan samalla kylvetään siemen, joka kantaa vielä vuosikymmenten päästä. Jokainen euro, joka saa aikaa kasvaa, on lupaus paremmasta taloudellisesta turvasta tuleville sukupolville.
Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Historiallinen tai simuloitu kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan.
Sijoitusvakuutuksen myöntää Nordnet Livsforsikring AS Suomen sivuliike. Nordnet Livsforsikring AS Suomen sivuliike myy sijoitusvakuutusta Nordnet Bank AB Suomen sivuliikkeen avulla. Sijoitusvakuutuksessa ei ole talletussuojaa eikä se kuulu sijoittajien korvausrahaston piiriin. Sijoitusvakuutuksen sijoittajansuoja perustuu vakuutusalan vakavaraisuussääntelyyn.
Voiko joku selkokielellä kertoa miksi tietyt asiat on päätetty siten kuin ne on.
Esimerkki raja 7499,99 e miksi ei ole 7500 e ?
Vastaavasti 30.000 e miksi ei 29.999,99 e ?
Arvonlisävero olisi järkevämpää olla täydet kokonaisluvut nyt niitäkin on toistuvasti olla puolikkaita, Äly Hoi Päättäjät.
Tässä nyt vain muutamia poimituksi.
Eiköhän siinä ole se että johonkin se raja on laitettava ja nyt viisaat päättäjämme ovat katsoneet nämä ovat parhaat rajat jotta kansa pysyy maailman onnellisempana.
Perintövero= vero joka on maksettu moneen kertaan muiden verojen muodossa!
Kaikesta täällä kiertävästä rahasta on maksettu vero moneen kertaa. Esim. palkasta ensin ansiotulovero, sitten kun sillä ostaa jotain, niin alv. jne. Perintövero on sikäli hyvä vero ettei se hidasta talouden rattaita kuten vaikka edellä mainitut. Mielummin ansiovero alas kuin passivoivat pääomaverot.
Juuri näin. Porukka itkee pienen perintöveron takia, kun taas palkasta maksetaan kitisemättä 30-40%. Se raha on kuitenkin omalla työllä ansaittua.
Perintövero pakottaa myymään omaisuutta ilman mahdollisuutta ajankohdan valintaan. Jos juuri nyt perit metsätilan kukaan einosta puuta, mutta tilan arvo voi määräytyä vanhojen kauppatietojen perusteella. Ruotsalaiset osaavat tämänkin paremmin.
Se on ihmetyttänyt kun kaikissa kyselyissä reilusti yli puolet poistaisi perintöveron vaikka yli 60% on jo nyt vapautettu perintöverosta ja ensi vuonna paljon useampi. Tämän 20000 ja ensi vuonna 30000 verovapaan osuuden jälkeenkin veroprosentti niin pieni että itse ainakin selvinnyt kaksista perintöveroista ilman että olisi sen takia tarvinnut itkeä. Keskiluokan johon suurin osa Nornetinkin asiakkaista kuuluu kannattaisi ennemmin yrittää ajaa omia etuja esimerkiksi sitä että osinkoverotuksesta vapautetut otettaisiin talkoisiin mukaan jolloin osinkoveroa voitaisiin laskea ilman että valtion potti pienenisi. Kolmen prosentin osinkovero riittäisi jos kaikki maksaisivat tasapuolisesti osinkoveronsa. Nyky järjestelmässä piensijoittajat maksavat osinkoverot. Ajetaan omaa etua koska niin tekee myös… Lue lisää >>
Isoin ongelma nykyisessä perintöverossa on se, että siinä ei erotella kiinteää omaisuutta ja rahaperintöjä millään tapaa. Ja sama ongelma tulee olemaan jatkossakin. Jos perit rahan sijasta vaikkapa arvokkaan asunnon, niin siitä joudut yhtälailla maksamaan sen perintöveron ja nykykäytännön mukaan se vero pitää vieläpä maksaa aikalailla pian. Siinä ei kysellä perinnön saajan rahallista tilannetta. Nyt tietenkin joku sanoo, että sen asunnon voi myydä.Joo, voi, mutta ei sekään aina oo niin helppoa ja nopeaa. Hyvinkin voi olla vielä myymättä kun perintövero pitäis jo maksaa. Ja jos useampi perijä vielä jakamassa samaa, niin myynti voi olla vielä monin kerroin vaikeampaa, kun siitä myyntihinnasta… Lue lisää >>
Perintöveron maksuaikaa on jo pidennetty. Ehkä voisi pidentää enemmänkin.
Onko 10 vuotta “aika lailla pian” oleva maksuaika? Verottajan sivulta poimittua faktaa:
“Huomaa: Jos veron 1. erän eräpäivä on 1.1.2024 tai sen jälkeen, maksuaikaa on 10 vuotta, ennen kuin perintöveroa peritään ulosotossa, perinnönsaajaa haetaan perintöveron perusteella konkurssiin tai tieto maksamatta olevasta perintöverosta merkitään verovelkarekisteriin.
Jos 1. erän eräpäivä on ollut vuonna 2023 tai aiemmin, maksuaikaa on 2 vuotta, ennen kuin vero lähetetään ulosottoon.
Verosta pitää kuitenkin maksaa viivästyskorkoa heti eräpäivästä lähtien. Lisäksi veronpalautuksia käytetään maksamattomiin perintöveron eriin normaalisti.”
On tietysti saivartelua, mutta jos tarkkoja ollaan niin mainitut summat aiheuttavat jo veroseuraamuksia. Myös asiantuntijan mainitsema 7500 €. Eurokin alle niin on veropaata.
En tule koskaan perimään mitään, mutta mielestäni Suomen olisi hyvä seurata Norjan demareiden esimerkkiä ja poistaa koko vero. Norja seurasi Ruotsin esimerkkiä ja molemmissa maissa ollaan tyytyväisiä päätöksen. Kateusvero se on.
Kyllä isoista perinnöistä pitää verotus olla. Suomen talous on nyt jo niin kuralla, että se ei muutenkaan enää kestä mitään. Saati sitten, että verotulot häviäisivät kokonaan tältä osa-alueelta.
“Tältä osa-alueelta” jolta perintöä jätetään yhteiskunta on jo suurimmat verot kerännyt. Siis muhkeimpien perintöjen jättäjät (suvut) ovat olleet omaisuutta kartuttaessaan hyviä, uskollisia, iloisia veronmaksajia. Niitäkö pitäisi palkita jotka laittavat eläessään kaiken “palamaan”?
Tiedä siitä veronmaksun iloisuudesta kun näiden muhkeimpien perintöjen jättäjat kuuluu siihen eliittiin joka kuittaa osingot verotta. Kuinkahan paljon esim. Herlinit ovat netonneet kuulumalla osakkeenomistajien kymppikerhoon jolloin saa verovapaat osingot?
Verotus on väärä tapa korjata Suomen taloutta. Sosiaalipummien ja ylisuuren julkisen likvidointi on se oikea tapa.
Vaikka itsekkään en pidä sosiaalipummeista niin heidän likvidointi ei kyllä kuulu länsimaisen sivistysvaltion keinovalikoimaan
Usein rikkaat ovat rikastuneet yrittämällä. Itse yrittäjän kuoltua perillisten pitää maksaa miljoonien verot ja yritykset pitää myydä ruotsalaisille tai muille maille. Vähitellen perhe yritykset siirtyvät ulkomaalaisille yrityksille. Mihin katosi Laakkosten yritys? Esimerkkejä löytyy paljonkin, kun miettii tarkemmin. Luultavasti verottaja otti liian ison siivun. Usein yrityksillä on paljon velkaa. Perintö omaisuus menee velkoihin ja veroihin.
Vähitellen päästään Suomessa eroon ainakin perheyritysten yrityksistä perintöverojen ansiosta.
Tämä on erittäin tärkeä huomautus, jonka mukaisesti Jasmin Hamidin teksti pitäisi ehdottomasti korjata. Vuoden 2026 alettua voi ilman lahjaveroa lahjoittaa kolmen vuoden aikana 7499 euroa. Seuraavan, 7500:nnen euron marginaalivero onkin sitten peräti 10000 %, koska veron määrä nousee 100 euroon!
– Tekstissä mainittu vanha alaraja 5000 euroa ei ole suinkaan verovapaan lahjan, vaan verotettavan lahjan alaraja.
Juuri näin! Teksti on syytä korjata. Kyse ei ole pienestä asiasta. Kirjoittajan on syytä tutustua Verottajan sivuihin huolella.
Mikä ihmeen kateusvero? En ole kenenkään perinnöistä kateellinen, mutta valitsen mieluummin perintöveron, kuin luovutusvoittoveron, mikä on suurelle osalle kalliimpi vaihtoehto.