Kirjoitan aiheesta, vaikka tiedän sen herättävän tunteita ja ehkä myös moralisoivia kommentteja. Silti koen, että tästä on tärkeää puhua: milloin aseisiin sijoittaminen on oikein – ja voiko sellaista hetkeä ylipäätään olla? Onko se hyväksyttävää silloin, kun asevalmistajien tuotteilla tuetaan Ukrainan puolustusta, vai muuttuuko asia, jos samoja aseita käytetään viattomia vastaan?

Piensijoittajana huomaan usein tasapainoilevani tuottojen ja moraalisten arvojen välillä. Onko oikein tehdä tulosta kärsimyksen kautta?

Olen itse rajannut sijoituksistani pois aikuisviihteen, mutta olen aikanaan sijoittanut tupakka- ja aseteknologiayhtiöihin. Tupakkasijoituksista luovuin nopeasti – astmaatikkona ja tupakoimattomana en voinut ohittaa siitä seurannutta moraalista krapulaa. Aikuisviihdealaan en ole koskaan aikonut sijoittaa, vaikka sielläkin näyttäisi olevan saatavilla tuottoja.

Mutta mikä oikeastaan tekee sijoituskohteesta hyväksyttävän? Vastuullisuudesta puhutaan paljon, ja viherpesuakin tapahtuu. Vaikka yritys täyttäisi kaikki ESG-kriteerit, on vaikea tietää, mitä sen alihankintaketjuissa todella tapahtuu.

Perinteisesti niin sanottuina ei-vastuullisina toimialoina pidetään esimerkiksi alkoholi-, ase-, tupakka- ja uhkapeliteollisuutta sekä aikuisviihdealaa. Näiden lisäksi myös hiilivoima, torjunta-aineet, GMO-tuotanto, palmuöljy, eläinkokeet ja ydinvoima ovat usein listalla, jota vastuulliset sijoittajat tarkastelevat kriittisesti. Nordnetin rahasto- ja ETF-työkaluissa nämä toimialat on mahdollista suodattaa pois listauksesta, jos sijoittaja haluaa rajata salkustaan pois alat, joita ei itse pidä eettisesti hyväksyttävinä.

Missä menee moraalisesti tuomittavan sijoittamisen raja? Ehkä siinä, missä tuotto syntyy toisten kärsimyksestä. Tässä mielessä asealaan sijoittaminen on ristiriitaista: toisaalta kyse on väkivallan välineistä, mutta toisaalta niillä voidaan myös puolustaa vapautta ja ihmishenkiä. Piensijoittajalle tämä on vaikea kysymys, eikä mustavalkoista vastausta ole.

Perheemme sijoitusyhtiössä yksi lapsistamme päätti sijoittaa amerikkalaiseen yhtiöön, joka kehittää lihaa korvaavia vegaanituotteita. Pitkään osake oli tappiolla, kun muiden sijoitukset tuottivat hyvin. Mutta kärsivällisyys palkittiin, ja lähes puolentoista vuoden jälkeen juuri tämä sijoitus on salkkumme kruunu. Olkoon se osoitus siitä, että myös vastuullinen sijoittaminen voi olla kannattavaa.

Minun ja mieheni salkusta löytyy edelleen aseteollisuuden osakkeita, mutta omasta salkustani löytyy myös sijoituksia, joissa ympäristövaikutukset ja ilmastonmuutoksen hillintä ovat keskiössä. Silti mietin, voiko tämä moraalinen selkäranka kyseisten omistusten osalta mitätöidä aiempia ja osittain edelleen omistamiani ”pahisosakkeita” toisessa salkussani?

Ilmeisesti en ole tämän asian pohdinnan kanssa yksin, päinvastoin. Esimerkiksi Nordnetin syyskuun 2025 rahastotiedotteessa puolustusteollisuus näkyi trendinä rahastosijoituksissa. En siis ole suinkaan ainoa, joka on nähnyt tässä suurta potentiaalia. Ehkä toisaalta myös ristiriitaa.

Ehkä onkin aika miettiä, pitäisikö ”laskea aseet” myös sijoituksissa, ja suunnata pääomaa kohti rauhaa ja kestävyyttä. En tiedä vastausta, mutta aion jatkaa tämän kysymyksen pohtimista – ja sen kanssa kipuilua.

Lue myös Jukka Lepikön kirjoitus: Iran ja ostopaikka

Mari Hannola-Antikainen

Olen keski-ikäinen myöhäisherännäinen sijoittaja, joka on toki seurannut taloutta vuosikymmeniä työnsä puolesta. Työskentelen nuorten tulevaisuustaitojen parissa.

Lue lisää

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Ennen kaupankäynnin aloittamista sijoittajan tulee ymmärtää kaupankäyntiin liittyvät riskit ja tuotteeseen liittyvät ehdot.

Sijoittajan tulee huomioida, että historiallinen tai simuloitu kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan.

Olen työurani aikana puhunut nuorille rahasta; sen tärkeydestä, sijoittamisesta, ja ennen kaikkea siitä, että rahasta pitää puhua. Olen myös puhunut omille lapsilleni avoimesti rahasta; sen puutteesta tai sen runsaudesta (harvinaista tosin), ja kannustanut heitä sijoittamaan, säästämään sekä olemaan sinut rahan kanssa. Tämä on ollut luonnollista ja selkeää.

Jotain kuitenkin tapahtui New Yorkin matkallamme. Suuntasimme koko perheellä juhlimaan merkkipäivää Isoon Omenaan – odotusta ja intoa täynnä. Hyvin nopeasti minulle kuitenkin kävi selväksi, miten KALLIS paikka tuo Gotham onkaan. Viiden hengen majoitus kohtuullisessa hotellissa aamiaisineen maksoi hunajaa. Jokainen ruokailu kirpaisi lompakossa. Jokainen vierailukohde aiheutti tykytyksiä sydämessä. “Voi että, kun menee rahaa”, huokailin useasti ja kovaan ääneen päivitellen. Unohdin, että kun on säästänyt, voi rahoja myös välillä käyttää!

Pian perheeni alkoi reagoida jatkuvaan huokailuuni. Matkan low point olikin, kun lapseni olivat käyttäneet aikaa ja etsineet todella kivan ravintolan illallisellemme, enkä kyennyt miettimään mitään muuta kuin siihen kuluvaa rahaa. En nähnyt sitä vaivannäköä, jonka lapsemme olivat käyttäneet jo Suomessa löytääkseen mukavan illallispaikan. En nähnyt sitä huikeaa arvoa, joka on juurikin siinä, että viidestä aikuisesta koostuva perhe on yhdessä matkalla ja saa istua yhteiseen illallispöytään. Ruoka tässä paikassa oli erinomaista, ja hintakaan ei ollut New Yorkin ravintolaksi ollenkaan paha. Minä vain en nähnyt sitä, ja kommentoin heti sisään mennessä: ”Näyttää kalliilta. Lähdetäänkö pois?” Onnistuin pilaamaan illan, tunnelman ja pahoittamaan lasteni mielen.

Tämän tapahtuman jälkeen kävimme vakavan keskustelun perheeni kanssa rahapuheesta. Asia, joka oli aina ollut minulle luonteva ja hyvä asia, olikin kääntynyt lomasta nauttimista ja perheaikaa vastaan. Heräsin tajuamaan asian matkan loppupuolella, vaikka toki se minulle alleviivattiinkin: ”Äiti, sä pilaat tän loman.” Se osui ja upposi. 

Kannatan edelleen rahasta puhumista, mutta sillä on aikansa ja paikkansa. Joskus on hyvä vaientaa paitsi rahapuhe, myös raha-ajattelu, ja nauttia harvinaisesta perheajasta ja yhdessäolosta. Oli perheaika sitten kotona lautapelien ääressä, tai reissussa lähi- tai kaukomatkaillen, kannattaa miettiä, mistä lapset loman muistavat: siitä, että äiti jäpätti rahasta koko ajan, vai siitä, että katseltiin yhdessä nähtävyyksiä ja naurettiin perheen pienimmän (meillä jo 20 v) toilailuille, tai isän huonoille dad jokeille.

Mari Hannola-Antikainen

Olen keski-ikäinen myöhäisherännäinen sijoittaja, joka on toki seurannut taloutta vuosikymmeniä työnsä puolesta. Työkseni kannustan nuoria säästämiseen ja sijoittamiseen.

Lue lisää

Maailmantalouden ennustettavuuden puute syö mieltä: mitä se Trump tänään tekee? Entä herra Putin? Joko Lähi-itä rauhoittuu? Olisiko Ukraina kasvava markkina, jos vain tulisi tulitauko? Päässä surraa, vaihtoehtoisia skenaarioita on niin paljon eikä oikein kukaan osaa ennustaa tulevaa.

Apua asiantuntijoilta ahdistuneelle yksityissijoittajalle

Helsingin Sanomien 7.4.2025 artikkelissa ”Asiantuntijoilta poikkeuksellinen neuvo yksityissijoittajille” vaikeaan aiheeseen tarttuivat Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri ja Osuuspankin varainhoidon päästrategi Lippo Suominen. Kuinka huolissaan yksityissijoittajan tulisi olla nyt? Suomisen mukaan enemmän kuin normaalisti, mutta samalla hän toteaa, että ennenkin on ongelmia ollut ja niistäkin on päästy yli. Yksityissijoittaja huokaa helpotuksesta tämän luettuaan ja uskoo tulevaisuuteen. Pitkässä juoksussahan tässä mukana ollaan.

Lounasmeri ottaa esiin tilanteen, jossa rahaa tarvitsee saada nopeasti käyttöön. Tällainen tilanne voi hyvinkin olla todellisuutta yksityissijoittajan elämässä tässä taloudellisessa turbulenssissa. Tällöin pitkäaikainen odottelu ei toimi, sanoo Lounasmeri. Pitää toimia! Samoin tulee toimia myös, jos riskitasot ovat liian korkeat. Yksityissijoittaja havahtuu tilanteeseen ja aktivoituu: nyt pitää käydä salkkua läpi sillä silmällä, mitä tappiolla olevia myisi ja arvioida salkun osakekoostumuksen tulevaisuuden näkymiä. Tämä ei ole helppoa tässä lähes päivittäin vaihtuvassa sijoitusilmapiirissä. Neuvoksi Lounasmeri antaakin tulevaisuuspohdintaan sen, että kannattaa huomioida muuttunut maailmantila: jos et enää usko osakkeeseen tässä uudessa maailmantilassa, myy se pois.

Yksityissijoittajan psykologiset haasteet

Kun on hillonnut useita vuosia alaspäin menevää osaketta, on siitä luopuminen henkisesti vaikeaa. Sitä ikään kuin hellii ja hoitaa, ei raaski luopua.

Palataan yksityissijoittajan pään sisään. Kun on hillonnut useita vuosia alaspäin menevää osaketta, on siitä luopuminen henkisesti vaikeaa. Sitä ikään kuin hellii ja hoitaa, ei raaski luopua. Uskoo tulevaisuuteen ja omaan alkuperäiseen valintaansa juuri sen osakkeen suhteen, vaikkei mitään positiivisia signaaleja olekaan näkyvissä.

Suominen muistuttaakin artikkelissa, että vitkasteluun myynnin suhteen ei ole syytä, jos rahoille on tarvetta. Mutta jos oma sijoitussuunnitelma sekä talous sallii tällaiset tietyn laskevan osakkeen hellimiset, ei ole syytä paniikkiin ja pakkomyyntiin. Muistettava on, että tilanne voi korjautua jo nopeastikin, tämän huomasimme Trumpin tulliepisodissa. Ensin pörssit romahtivat tulliuutisten myötä ja muutamaa päivää myöhemmin Trumpin tulliaikalisän myötä pörssit toipuivat suhteellisen nopeasti.

Ostohousut jalassa

Kannattaisiko sitten laittaa ostohousut jalkaan? Todennäköisesti, jos siihen on taloudellisesti mahdollisuus. Toki on vaikea tietää, milloin kurssien pohja on nähty. Nyt olisi kuitenkin hyvä hetki lähteä liikkeelle tässä asiassa, huomauttaa Suominen.

Yksityissijoittajan lopullinen päätös

Yksityissijoittajan päässä pyörii edelleen. Ei pysy mukana maailman menossa. Myydä vai ostaa? Siinäpä kysymys. Loppujen lopuksi kysymys ei ole vaikea: myy tappiolliset osakkeet, tee parempi toimialallinen ja maantieteellinen hajautus kun ostat uutta.

Myydä vai ostaa? Siinäpä kysymys.

Ei hätää, muista ettet ole yksin. Meitä kaltaisiasi on Suomessa paljon, osakesijoittajia on jo miljoona (vuonna 2022 lopussa 968000 Tilastokeskus). Vertaistukea ja tietoa on siis tarjolla.

Mari Hannola-Antikainen

Olen keski-ikäinen myöhäisherännäinen sijoittaja, joka on toki seurannut taloutta vuosikymmeniä työnsä puolesta. Työkseni kannustan nuoria säästämiseen ja sijoittamiseen.

Lue lisää

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Ennen kaupankäynnin aloittamista sijoittajan tulee ymmärtää kaupankäyntiin liittyvät riskit ja tuotteeseen liittyvät ehdot.Sijoittajan tulee huomioida, että historiallinen tai simuloitu kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan.

Haastattelin kolmea eri-ikäistä ja -taustaista henkilöä, kysyen kaikilta saman kysymyksen: oletko säästänyt/sijoittanut ja miksi/miksi et? Vastaukset olivat erilaisia, ja hyvä niin. Tässä lyhyt tiivistys jutteluhetkistämme.

Jenny (21 v): Nuoren naisen näkökulma

Jenny on 21-vuotias päämäärätietoinen nuori nainen, joka kuitenkin kokee sijoittamisen vielä liian kaukaisena asiana. Hän myöntää, että vaikka hän on kotoa saanut kannustusta säästämiseen, on sijoittaminen tuntunut hankalalta ja vaivalloiselta.

“Rahani menee tällä hetkellä muuhun, ja sijoittamisen aloittaminen tuntuu vaikealta. Jos joku muu avaisi tilin ja opettaisi minulle asian, voisi se olla kiva”, Jenny kertoo.

Vaikka Jenny ei vielä ole sijoittaja, on hänellä kuitenkin kiinnostusta ja avointa mieltä oppimista kohtaan. Ehkä siis vielä tulevaisuudessa Jenny aloittaa sijoituspolkunsa.

Naisten kiinnostus sijoittamiseen on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Kuten Nordnetin Suvi Tuppurainen sanoi joulukuun (9.12.2024) Anna-lehdessä (Suomalaiset naiset sijoittavat nyt enemmän kuin koskaan – “Ei mitään hömppää” | Anna.fi), Nordnetin asiakkaista jo 39 % on naisia, ja määrä kasvaa. Toivon Jennin ottavan isänsä neuvoista ja kannustuksesta kiinni, ja hyppäävän mukaan sijoittamisen maailmaan rohkeasti.

Nordnet Female Network on sinulle, joka haluat inspiroitua naisten sijoittajatarinoista ja tehdä säästämisestä hauskaa turvallisessa ympäristössä. Tarkoituksena on inspiroida ja opettaa ei pelkästään naisia, vaan kaikkia, jotka haluavat vinkkejä matkalla kohti taloudellista itsenäisyyttä. Nordnet Female Network kokoaa kiinnostavat sisällöt yhteen helposti lähestyttävällä tavalla.

Wilhelmiina (30 v): Sijoittamisen kokemusasiantuntija

Wilhelmiina on jo vahvasti mukana sijoittamisen maailmassa. Hän kertoo, että on säästänyt ja sijoittanut pitkään, ja ensimmäiset sijoitukset tulivat perinnön kautta. Kotona hänelle on opetettu, ettei sijoituksiin saa koskea muuten kuin äärimmäisessä hädässä.

“Vanhemmat sijoittivat puolestani ja antoivat sitten käsirahan asuntooni. Meillä puhuttiin rahasta kotona, ja viikkorahan sai sijoittaa jo lapsena”, Wilhelmiina kertoo.

Sijoittamisessa Wilhelmiinaa kiinnostaa erityisesti maantieteellinen ja toimialoittainen hajauttaminen sekä vastuullisuusnäkökulmat. Hän suosii perinteisiä osakesijoituksia ja rahastoja, ja pankin kautta sijoittaminen on hänelle kätevää ja kustannustehokasta. Hän sijoittaa kansanosakkeisiin ja seuraa taloutta.

Erkki (45 v): Kokeneen sijoittajan näkökulma

Erkki on 45-vuotias, ja hän aloitti sijoittamisen 30-vuotiaana pienimuotoisesti, S-bonukset siirtyivät kätevästi sijoitusvarallisuudeksi. Hän kertoo, että perinnön myötä hän on siirtynyt enemmän rahastoihin, koska ne tarjoavat suhteellisen matalan riskin ja pienet kulut. Sijoittaminen ja siitä syntynyt varallisuus ovat luoneet joustoa ja mahdollisuuksia kun on tarvinnut irrottaa rahaa vaikkapa lomamatkoihin tai muihin tarpeisiin.

“Sijoittaminen on ollut osa elämääni pitkään, ja nyt seuraan enemmän taloutta ja sijoittamiseen liittyviä asioita, erityisesti silloin kun olen aikeissa myydä. Yritän myös kannustaa omia lapsiani säästämiseen ja sijoittamiseen”, Erkki sanoo.

Erkki on 1970-luvun lapsi, kuten minäkin, Erkki nostaa esille, kuinka omassa lapsuudessaan rahasta ei keskusteltu juurikaan, korkeintaan asuntolaina oli keskustelun aiheena rahapuheena, jaan tämän sukupolvikokemuksen Erkin kanssa. Erkki on kuitenkin nyt itse halukas jakamaan taloustietoa, puhumaan rahasta sekä opettamaan lapsilleen tärkeitä taloudellisia taitoja.

Uuden sukupolven rohkeus

Samassa ryhmässä olleen keski-ikäisen naisen poika sen sijaan oli rohkeasti ottanut haltuun kryptovaluutat sekä opettelee treidaamaan. Molemmat asioita, joita minä keski-ikäisenä perussijoittajana en edes uskalla opetella. Nuorena on ennakkoluuloton ja oppii helposti uutta. Toki täytyy ymmärtää riskit sekä kryptoissa että treidaamisessa, mutta hienoa on, että nuoret ajattelevat “outside the box” jo ottavat uusia asioita haltuun.

Jos kiinnostaa enemmän se, miksi talousosaaminen ja sijoittaminen on tärkeää ja jopa keskuspankkien mielessä, käy lukaisemassa Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykäsen loistava blogikirjoitus aiheesta Keskuspankkien kannattaa edistää kansalaisten talousosaamista – Euro ja talous. Kotitalouksien taloudellinen varautuminen kasvattaa kansantalouden iskunkestävyyttä, toteaa Nykänen osuvasti kirjoituksessaan. Se ei siis ole tärkeää pelkästään yksilön talouden hallinnan kannalta, vaan koko kansantalouden menestyksen ja resilienssin kannalta. Nykänen toteaa myös: ”Mitä parempi kotitalouden talousosaaminen on, sitä todennäköisemmin pelkän säästämisen lisäksi kotitalous sijoittaa osakemarkkinoille, hajauttaa sijoituksiaan ja osaa vertailla eri sijoitustuotteita.” Niinpä, ei mitään lisättävää tähän.

Me olemme erilaisia, ja silti niin samanlaisia. Oli kyse säästämisestä, sijoittamisesta tai vaikkapa kirjojen lukemisesta, jokaisella on oma tapansa ja tietyllä tapaa myös aikansa. Sanottava kuitenkin on, että olitpa minkä ikäinen tai taustainen tahansa, Jörn Donneria mukaellen lukeminen ja säästäminen järkevästi kannattaa aina.

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Historiallinen tai simuloitu kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan.

Ystäväni Tanja-Maria on talousasioiden asiantuntija, joka uskoo vahvasti tietoon ja analyyseihin. Hän tutkii markkinoita, opiskelee jatkuvasti ja tekee sijoituspäätöksensä järjen perusteella. Tanja-Maria edustaa sitä puolta sijoittamisesta, joka arvostaa tarkkaa tietopohjaa ja strategista ajattelua. Kadehdin tätä ystävässäni: järjestelmällisyys ja loogisuus ovat sekä sijoittamisessa että talousasioissa sangen ihailtavia ja jopa olennaisia ominaisuuksia.

Entä sitten minä? Minulle sijoittaminen ei ole pelkkää laskelmointia tai pelkästään tunnepohjaista veikkaamista. Usein päätökseni perustuvat intuitioon: “Tämä yritys vaan jotenkin kolahtaa.” Ja silti, tiedostan, että järkevämpää olisi nojata oma sijoitustoiminta selkeisiin analyyseihin ja faktoihin. Kuten mestarisijoittaja Warren Buffett korostaa; sijoita ilman tunteita. Buffettin mukaan osakemarkkinat ovat nimittäin maanis-depressiiviset…näin ollen sijoittamisen tulisi perustua ennalta määriteltyihin tavoitteisiin, riskinsietokykyyn ja harkintaan. Tiedän siis, että tunteelliset päätökset eivät välttämättä johda taloudelliseen mielenrauhaan, jota itse tavoittelen.

Buffett korostaa myös pysymistä sijoittajanoman osaamisalueensisällä (Circle of Competence) Hän sijoittaa vain toimialoille ja yrityksiin, joita hän ymmärtää hyvin. Tässä palaankin ystäväni Tanja-Marian erinomaiseen sijoittajaprofiiliin.

Pieleen menee kuitenkin?

Sijoittamisen epäonnistumisten pelko voi olla niin juurtunut, että se estää mahdollisuuksien näkemisen.

Perheessäni on myös niitä, joilla on kohtalokas suhtautuminen sijoittamiseen, pieleen menee kuitenkin. Heidän mielestään kaikki rahat menevät helposti hukkaan, ja tämä asenne on vaikea murtaa edes tietopohjaisilla argumenteilla, saati sitten sijoittamisen pelillistämisellä tai tunteisiin vetoamisella. Sijoittamisen epäonnistumisten pelko voi olla niin juurtunut, että se estää mahdollisuuksien näkemisen.

Puhuttaessa sijoittajaprofiileista, on selkeitä eroja huomattavissa myös siitä, miten nopealla frekvenssillä seuraamme sijoituksiemme menestystä tai tuhoa. Mieheni tarkistaa markkinoiden kehityksen lähes päivittäin, kun taas minä teen tilannekatsauksen aina sunnuntaisin lenkillä. Siis vain kerran viikossa. Tämä on minulle rauhoittava tapa, vaikka mietin, olisiko järkevämpää omaksua vielä pitkäaikaisempi kurkkausväli ja unohtaa sijoitukset vuosiksi kerrallaan.

Oppiminen ja tieto tuovat syvyyttä

Viime aikoina tunne- ja intuitiopohjainen lähestymistapani on saanut uutta näkökulmaa tiedosta ja analyysista. Osallistuin syksyllä Nordnetin Female Networkin webinaariin, jossa käsiteltiin osavuosikatsauksia. Vaikka taseet ja liikevaihdot olivat minulle entuudestaan työn kautta tuttuja, webinaari avasi silmäni niihin yksityiskohtiin, jotka voivat todella auttaa minua sijoittajana. Tämä osoittaa, että vaikka tunne on tärkeä osa sijoittamista, oppiminen ja tieto voivat tuoda lisää syvyyttä. Vanha tunteellinen voi siis oppia uusia kikkoja.

Sijoittaminen on siis luonnekysymys. Meitä on erilaisia. Hyvä sijoittajan asenne yhdistää taloudellisen mielenrauhan tavoittelun, rohkeuden ja pelisilmän, mutta perustuu silti vahvaan tietoon, harkintaan ja analyysiin. Monet finanssialan toimijat tarjoavat työkaluja oman sijoittajaprofiilin löytämiseksi. Esimerkiksi Nordnet Koulu auttaa alkuun, ja se on loistava väline kaikille, jotka haluavat kehittää omaa sijoitustaitoaan.

Yhteenvetona voi todeta, että sijoittaminen voi olla yhtä aikaa sekä tunnepohjaista, jännitystä luovaa pelillisyyttä sekä analyysiin perustuvaa. Samalla tulee tunnistaa toiminnan riskit ja hyväksyä ne, oma sijoitusprofiili huomioiden. Tärkeintä on löytää oma polku, joka johtaa kohti taloudellista mielenrauhaa.

Lue myös: Sijoittaminen perheen yhteisenä harrastuksena: Miten innostaa nuoria sijoittamaan?

Lisää naisten sijoittajatarinoita, kiinnostavaa sijoitussisältöä sekä tapahtumia löydät Nordnet Female Networkista. Tervetuloa jäseneksi, luonnollisesti maksutta!

Mari Hannola-Antikainen

Olen keski-ikäinen myöhäisherännäinen sijoittaja, joka on toki seurannut taloutta vuosikymmeniä työnsä puolesta. Olen kolmen, jo aikuisen lapsen äiti, jolla on vihdoin aikaa ajatella myös omaa vaurastumistaan. Työkseni kannustan nuoria säästämiseen ja sijoittamiseen.

Lue lisää

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Ennen kaupankäynnin aloittamista sijoittajan tulee ymmärtää kaupankäyntiin liittyvät riskit ja tuotteeseen liittyvät ehdot.Sijoittajan tulee huomioida, että historiallinen tai simuloitu kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan.

Poikani sai Protuleiriltä vuonna 2020 lahjaksi rahaa ja päätimme avata hänelle osakesäästötilin, itsekin tuli konsultoitua mihin pennoset tulisi sijoittaa. No, sijoittamisen tilanteet ovat muuttuneet vuodesta 2020 roimasti, kuten osakemarkkinoita viime vuosina seuranneet tietävät. Alkuinnostuksen jälkeen sijoitukset kokivat kovan kolauksen pörssin heilahdellessa, ja hänen kiinnostuksensa hiipui nopeasti tappioiden myötä. Tilanteen seuraaminen läheltä nosti esiin kysymyksen: miten nuoren sijoitusintoa voisi ylläpitää, kun markkinat eivät aina kulje haluttuun suuntaan?

Nuorten sijoitusinnon ylläpitäminen

Päätimme tarttua haasteeseen eräänlaisella “perheen sisäisellä hajauttamisella”. Yksi tärkeimmistä asioista sijoittamisessa on ymmärtää, että riskien hallinta on avainasemassa. Sijoittaminen ei ole oikotie onneen, ja siksi myös tappioiden käsittelyyn pitää varautua. Perheemme ratkaisu oli perustaa yhteinen sijoitusyhtiö, johon jokaisella perheenjäsenellä on 20 % omistusosuus. Tämä mahdollisti sen, että jokainen perheenjäsen sai osallistua päätöksentekoon omalla osuudellaan ja päättää mihin sijoitukset suunnataan.

Yhteisten päätösten tekeminen ja riskien hajauttaminen auttoivat tasapainottamaan sijoitusten vaikutuksia.

Yhteisten päätösten tekeminen ja riskien hajauttaminen auttoivat tasapainottamaan sijoitusten vaikutuksia. Perheessä oli erilaisia mielipiteitä ja lähestymistapoja: toiset suosivat varovaisempia rahastosijoituksia, toiset taas halusivat kokeilla ulkomaisia osakkeita tai hajauttaa toimialoihin. Tehdyt päätökset heijastelevat hienosti jo perheessä tunnistettuja jokaisen omia ajatusmalleja.

Vastuullisuus ja yhteiset tavoitteet

Oli myös mielenkiintoista huomata, että osa perheen nuorista painotti sijoituspäätöksissään vastuullisuutta. Ympäristökysymykset ja eettisyys tulivat mukaan keskusteluihin, kun pohdittiin, millaisiin yrityksiin tai rahastoihin kannattaisi sijoittaa. Tämä avarsi myös heidän ajatteluaan siitä, miten sijoittaminen voi vaikuttaa laajemmin yhteiskuntaan. Mutta muistettava on, etteivät kaikki perheen nuoret tätä näkökulmaa painottaneet, en tässä nyt avaa miten tämä korreloi perheenjäsenen sukupuolen kanssa….

Sukupuolittunut suhtautuminen sijoittamiseen näkyy myös yleisesti tutkimustulostenkin valossa. Digiconsumers-hankkeen uusimman tutkimuksen mukaan (Tutkimus nuorten talousosaamisesta Digiconsumers 2024) sukupuolittuneisuus näkyy esimerkiksi sijoittamisen osalta siinä, että pojat olivat mielestään kykenevämpiä ostamaan rahoitustuotteita netistä. Tytöille myös puhutaan poikia vähemmän sijoittamisesta (Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, OP-ryhmä barometritutkimus nuorten talouskäyttäytymisestä, 2024). Naisille yhteiskunnalliset sijoituskohteet ja vastuullinen sijoittaminen ovat yleisempiä sijoituskohteita kuin miehille, tosin ero ovat paikoitellen marginaalisia.

Perheemme sijoitustoiminnasta on tullut yhteinen projekti, josta keskustelemme säännöllisesti, tai ainakin yritämme.

Aloituspääoman ei tarvitse olla suuri – tärkeämpää on oppia prosessin aikana. Perheemme sijoitustoiminnasta on tullut yhteinen projekti, josta keskustelemme säännöllisesti, tai ainakin yritämme. Nuorilla ei ole aina aikaa kokoustaamontaa kertaa; meillä päätöksiä on tehty wup-viestinnän kautta. Pidämme jatkossa toivottavasti enemmän ”yhtiökokouksia”, joissa toimitusjohtajana toimiva isä raportoi salkun kehityksestä, ja pohdimme yhdessä seuraavia askeleita, kuten mahdollisia asuntosijoituksia.

Myönnettävä toki on, että eniten asiasta taidamme olla innostuneita me perheen vanhemmat. Kotoa jo pois muuttaneiden nuorten osallistuminen on ajoittain tyyliä: “tehkää te ne valinnat, mä en ehdi”. Toivottavasti kuitenkin tieto siitä, että perheellä on tämä yhteinen sijoitusyhtiö, tuo edes häivähdyksen osallisuuden tunnetta myös näille kotoa muuttaneille ja säilyttää sen yhteyden lapsuudenkotiin.

Yhteinen oppimismatka

Perhesijoittaminen tarjoaa arvokkaita yhteisiä oppimiskokemuksia ja luo pohjan pitkäjänteiselle talousosaamiselle. Vaikka jokainen sijoituspäätös ei ole aina onnistunut, on prosessi itsessään tarjonnut mahdollisuuden yhdessä tekemiseen – toivottavasti tulevaisuudessa vielä nykyistä enemmän. Sijoittaminen ei ole vain taloudellisen vaurauden tavoittelua, vaan se voi myös yhdistää perheen yhteisen tekemisen ympärille ja opettaa nuorille tärkeitä taloudenhallinnan taitoja, joita he kantavat mukanaan aikuisuuteen.

Lue myös: Parisuhteellista sijoittamista – rakkautta ja rahaa samassa salkussa?

Kirjoittaja on Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin nuorten talouden asiantuntija. Nordnet on NYTin Sijoittajakoulun kumppani.

Mari Hannola-Antikainen

Olen keski-ikäinen myöhäisherännäinen sijoittaja, joka on toki seurannut taloutta vuosikymmeniä työnsä puolesta. Olen kolmen, jo aikuisen lapsen äiti, jolla on vihdoin aikaa ajatella myös omaa vaurastumistaan. Työkseni kannustan nuoria säästämiseen ja sijoittamiseen.

Lue lisää Marista

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Ennen kaupankäynnin aloittamista sijoittajan tulee ymmärtää kaupankäyntiin liittyvät riskit ja tuotteeseen liittyvät ehdot.Sijoittajan tulee huomioida, että historiallinen tai simuloitu kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan.

Meillä homma on toiminut siten, että aina kun sijoitettavaa on ollut, olemme jakaneet summan puoliksi. Tämän jälkeen kumpikin on saanut pohtia tahoillaan ja sitten esittää oma näkemyksensä siitä, mihin kohteeseen raha tulisi laittaa poikimaan.

Yleensä perusteltu näkemys saa toiselta kannatusta, mutta myönnettävä on, että joidenkin osakkeiden myyntiaikeissa olemme olleet sangen erimielisiä… mukavia onnistumisen elämyksiä omien valintojen suhteen on saanut kokea. “I told you so” -sanominen aiheuttaa edelleen kepeitä tyydytyksen tunteita. Ja kun toisen ehdottamat sijoitukset menestyvät, ei asiasta oikein voi muuta kuin iloita.

Mutta entä jos tekisi mieli kokeilla samaa? Mitä jos haluatkin sukeltaa sijoitusmaailmaan yhdessä puolisosi kanssa, pariskuntana? Miltä näyttää tämä tunteiden ja talouden yhdistelmä?

Sijoitussuhteen haasteet – rahasta riitelyä vai rakkautta rahan avulla?

Erimielisyys sijoituskohteista.

Se hetki, kun toinen haaveilee Tesla-osakkeista ja toinen haluaisi sujauttaa rahansa perinteisiin, vakaampiin osinkoaristokraatteihin. Sijoituksista keskustelu muuttuu helposti väittelyksi, kun huomataan, että yhteinen nimittäjä ei aina olekaan niin yhteinen. Vaikka parisuhde ei katkeaisikaan ensimmäiseen sijoitusriitaan, kannattaa olla valmis kompromisseihin – ja ehkä myös kahden salkun strategiaan.

Erilaiset tavoitteet sijoittamisessa.

Toinen haluaa äkkiä rahaa rantatonttia varten, kun taas toinen tähtää pitkän aikavälin eläkesäästöihin. Voi siinä alkaa ihmetellä, miten samaan aikaan voi tähdätä sekä kuuhun että pysyä turvallisesti maan kamaralla. Tavoitteiden sovittaminen yhteen voi olla kuin palapelin kokoamista – joskus pala ei vaan istu, vaikka kuinka yrittäisi. Mutta hei, sovitaan vaikka yhteinen matka tavoitekuuhun – ja toinen salkku pysyy turvallisesti maassa!

Erilaiset kiinnostuksen kohteet.

Jos toinen haaveilee ekologisista sijoituksista ja toinen teknologiasta, niin yhteisen sijoituskohteen löytäminen saattaa olla kuin hakisi neulaa heinäsuovasta. Jompikumpi joutuu venyttämään kiinnostuksenkohteitaan, mikä saattaa aiheuttaa pientä nihkeyttä. Ehkäpä voitte kuitenkin löytää kultaisen keskitien – vai mitä mieltä olet ekosähköautoista?

Kenelle kuuluvat tilit?

Osakesäästötili, arvo-osuustili, vakuutuskuori – kaikki ovat juridisesti jonkun nimissä, ja siinä voi tulla seinä vastaan, jos toinen kokee jäävänsä omistussuhteessa jalkoihin. “Miksi se tili on sinun nimissäsi?” saattaa olla kysymys, joka kuuluu useammin kuin kerran. Tässä kohtaa parisuhde voikin ottaa pientä hittiä, mutta onneksi raha ei ole kaikki kaikessa. Tai niin ainakin sanotaan.

Parisuhteellisen salkun hyvät puolet – rahallista romantiikkaa?

Mutta ei hätää, sillä parisuhteellinen sijoittaminen voi olla myös äärimmäisen antoisaa – niin tunteiden kuin taloudenkin kannalta!

Yhteinen tekeminen vahvistaa parisuhdetta.

Kyllä, vaikka se kuulostaa ironiselta kaikkien mahdollisten haasteiden jälkeen, yhteinen sijoittaminen voi oikeasti vahvistaa suhdetta. Kun kiperistä tilanteista selviää yhdessä, se tuo tunteen, että tästä parista ei pelkästään nousta – vaan myös rikastutaan yhdessä!

Yhteinen uusi harrastus vapaa-aikaan.

Sijoittaminen ja sen aloittaminen yhdessä on kuin yhteinen hupi, joka on sopivasti vakavaa ja samalla niin kutkuttavan jännittävää. Se on vähän kuin pelaisi Monopolia oikealla rahalla – paitsi että tässä pelissä molemmat voivat voittaa lyhyessä tai useimmin pitkässä juoksussa (tai ainakin yrittää).

Mielekästä puuhastelua.

Sijoitusten seuraaminen ja niistä keskustelu tuo parisuhteeseen uuden ulottuvuuden. Yhteisten päätösten tekeminen tuntuu merkitykselliseltä, ja kun tulosta tulee, se tuntuu yhteiseltä saavutukselta.

Kaksi päätä on aina parempi kuin yksi.

Miksi käyttää vain yhden ihmisen aivokapasiteettia, kun voi hyödyntää kahden? Erilaiset näkökulmat voivat tuoda uusia mahdollisuuksia, joita ei yksin tulisi edes ajatelleeksi. Toisaalta kaksi päätä tarkoittaa myös kaksinkertaisia kompromisseja.

Turvaa yhteistä tulevaisuutta.

Mikä voisi olla romanttisempaa kuin yhteinen suunnitelma tulevaisuutta varten? Sijoittaminen yhdessä tuo konkreettista turvaa tulevaan, oli se sitten yhteinen koti, eläkesäästöt tai lasten koulutusrahasto.

Lisää vuorovaikutusta.

Vaikka välillä tekisi mieli vaieta koko sijoittamisesta, yhteinen projekti tuo väkisinkin lisää keskustelua ja vuorovaikutusta parisuhteeseen. Ehkä siinä oppii uusia puolia toisesta – tai ainakin siitä, mitä mieltä hän on korkorahastoista.

Lopputulos: Kannattaako kokeilla?

Kuten kaikissa parisuhteen osa-alueissa, myös parisuhteellisessa sijoittamisessa on sekä hyvät että huonot puolensa. Se ei sovi kaikille, mutta niille, jotka uskaltavat yrittää, se voi olla hauska ja antoisa kokemus.

Miksei siis kokeilisi, voisiko teidän yhteinen salkkunne olla enemmän kuin pelkkä sijoitus – ehkä siitä tulee uusi tukipilari parisuhteelle?

Entäpä sijoittaminen koko perheen yhteisenä projektina? Siihen palaan ensi kerralla. Stay tuned!

Lue myös: Marin sijoittajapolku: naistenlehtien säästämisosioista osakesijoittajaksi

Kirjoittaja on Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin nuorten talouden asiantuntija. Nordnet on NYTin Sijoittajakoulun kumppani.

Mari Hannola-Antikainen

Olen keski-ikäinen myöhäisherännäinen sijoittaja, joka on toki seurannut taloutta vuosikymmeniä työnsä puolesta. Olen kolmen, jo aikuisen lapsen äiti, jolla on vihdoin aikaa ajatella myös omaa vaurastumistaan. Työkseni kannustan nuoria säästämiseen ja sijoittamiseen.

Lue lisää Marista

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Ennen kaupankäynnin aloittamista sijoittajan tulee ymmärtää kaupankäyntiin liittyvät riskit ja tuotteeseen liittyvät ehdot.Sijoittajan tulee huomioida, että historiallinen tai simuloitu kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan.

Aloitan bloggarina Nordnetissä, joten teidän lukijoiden on ehkä aika tietää jotain minusta. Toimin Nuorten yrittäjyys ja talous NYTissä talouden teema-asiantuntijana. Vastuullani on muun muassa NYT Sijoittajakoulu. Teen työtä nuorten taloustaitojen eteen ja suurin osa tästä työstä tapahtuu opettajien kautta. Ennen nykyistä pestiäni olen toiminut lähes 18 vuotta toisen asteen historian ja yhteiskuntaopin lehtorina, taloustiede sekä liiketoiminta mukana opetettavissa aineissani. Oppiminen taloudesta ja sijoittamisesta on jatkuvaa.

Muuten olenkin syvästi keski-ikääntyvä kolmen aikuisen lapsen äiti, joka on innostunut varallisuuden kasvattamisesta ennen eläkepäiviä, ja säästämisen tarjoamista tulevaisuuden mahdollisuuksista.

Suutarin lapsella ei ollut kenkiä

Varmaan mietitte, mikä on sijoittajapolkuni, tässä se tulee: Lapsuudessani kyllä puhuttiin rahasta, mutta ehkä enemmän siitä näkökulmasta, että rahaa ei ollut liikoja ja töitä piti tehdä. Sijoittamisesta ei puhuttu mitään ja perheen omistusasunnon lainan maksaminen nähtiin keskeisenä vaurastumisen keinona.

Olen toiminut taloustieteen lukio-opettajana lähes 18 vuotta. Opetin siis taloutta. Tässäkään tapauksessa suutarin lapsella ei ollut kunnon kenkiä. Valpastuin nimittäin oman talouteni suhteen vasta noin 10 vuotta sitten, osittain kampaajalla luettujen naistenlehtien säästämisosioiden vuoksi.

Aloin uskoa ja haaveilla siitä, että rahaa olisi säästössä pahoja päiviä varten. Avasin perheelleni säästötilin, jonne ryhdyin suunnitelmallisesti säästämään kahden kuukauden palkkaa vastaavaa summaa. Kahden kuukauden palkka on siis summa, jota suositellaan olevan niin sanotussa puskurissa odottamassa äkillisiä menoja. Tavoite onnistui suhteellisen nopeasti ja toi henkilökohtaista taloudellista mielenrauhaa.

Kiinnostuin myös pienimuotoisesti sijoittamisesta, pitihän raha saada poikimaan. Luin Seppo Saariota ja aloin kuunnella podcasteja sekä selailla sijoitusalan lehtiä. Tieto kanavoitui pian toiminnaksi. Ostin muutamia osakkeita sekä aloitin rahasto– ja indeksisijoittamisen muutamaan rahastoon.

Pohdimme mieheni kanssa myös sijoitusasunnon ostamista, tosin ostoaikeet realisoituivat vasta keskimmäisen lapsemme opiskelupaikan jälkeen. Tuokin päätös on osoittautunut hyväksi osaksi vaurastumissuunnitelmiamme.

Mikä ihmeen vakuutuskuori?

Muutama vuosi sitten perheemme taloudellisessa tilanteessa tapahtui muutoksia, ja sijoittamisesta tulikin akuutti asia, jota piti pohtia vakavasti ja aktiivisesti aiempaa enemmän. Samassa piensijoittajalle tuli huoli: miten huolehdin siitä, että asiat menevät oikein?

Apua kyllä onneksi saa. Mielenkiintoista oli keskustella eri rahoituslaitosten kanssa siitä, miten ja miksi juuri he voisivat auttaa meitä parhaiten meidän tulevaisuutemme sijoittamisen päätöksissä.

Jännä oli huomata, ettei minulla piensijoittajana ollut aiemmin lainkaan tietoa vakuutuskuoren olemassaolosta. Tuntui, että se asia oli varattu vain korkeimman tuloluokan ihmisille. Onneksi näin ei enää ole, sillä esimerkiksi Nordnetin vakuutuskuori (Nordnet Sijoitusvakuutus) on mahdollinen maltillisillakin pääomilla kaikille. Huippua, että tämäkin tuote on saatu osakesäästötilin ja arvo-osuustilin rinnalle yhtenä vaihtoehtona. Sen edut ovat selkeät esimerkiksi perillisten näkökulmasta. Ja toki tuote mahdollistaa kansankapitalismin jälleen aivan uudella tavalla.

Toiveenani on, että sijoittaminen mahdollistaisi minulle aikaisemman eläköitymisen ja leppoisat elämän ehtoovuodet. Sitä kohti.

Tarinani sijoittajana lienee aika tavallinen ja monelle tuttu. Taipaleeni sijoittajana ja säästäjänä on muuttunut vuosien ja ikääntymisen myötä suuresti. On tullut malttia, ja toisaalta myös uskallusta toimia toisin. Sijoittamiseen ja säästämiseen siis kasvaa henkisesti. Olisi vaan pitänyt aloittaa kasvun ruokinta aiemmin.

Matka on ollut kiinnostava ja jatkan innolla oppimista sijoittamisen parissa. Ja muuten, se perheen säästötili on edelleen olemassa, just in case.

Jatkossa aion kirjoitella mm. parisuhteellisesta sijoittamisesta, mitä se lieneekään… Pohdin tulevissa blogeissani myös sijoittamista perheen yhteisenä hankkeena sekä sitä, milloin se exit oikein kannattaa tehdä. Toivottavasti pysyt mukana matkallani!

Kirjoittaja on Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin nuorten talouden asiantuntija. Nordnet on NYT Sijoittajakoulun kumppani.

Mari Hannola-Antikainen

Olen keski-ikäinen myöhäisherännäinen sijoittaja, joka on toki seurannut taloutta vuosikymmeniä työnsä puolesta. Olen kolmen, jo aikuisen lapsen äiti, jolla on vihdoin aikaa ajatella myös omaa vaurastumistaan. Työkseni kannustan nuoria säästämiseen ja sijoittamiseen.

Lue lisää Marista

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Ennen kaupankäynnin aloittamista sijoittajan tulee ymmärtää kaupankäyntiin liittyvät riskit ja tuotteeseen liittyvät ehdot.Sijoittajan tulee huomioida, että historiallinen tai simuloitu kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan.

Sijoitusvakuutuksen myöntää Nordnet Livsforsikring AS Suomen sivuliike. Nordnet Livsforsikring AS Suomen sivuliike myy sijoitusvakuutusta Nordnet Bank AB Suomen sivuliikkeen avulla.