Tämä on konekäännös Norjan Nordnet Blogissa julkaistusta artikkelista.
Tärkeä huomio: Tekstin tiedot on tarkoitettu vain yleiseksi tiedoksi, eikä niitä tule ymmärtää sijoitusneuvoksi tai suositukseksi ostaa, myydä tai pitää mitään arvopaperia tai sijoitustuotetta, eikä sitä ole tarkoitettu henkilökohtaiseksi sijoitusneuvonnaksi. Pörssikommentin tarkoituksena on antaa lukijalle näkemystä maailmantaloudesta ja rahoitusmarkkinoista.
Roger Berntsenillä on omistusosuuksia seuraavassa yhtiössä, joka mainitaan tässä raportissa: ASML.
Arvioin että Helsingin pörssi avaa tasolla -0,0 % tai välillä [-0,4, 0,4] %.
Maailman osakemarkkinat
- Yhdysvaltain pörssit olivat eilen suljettuna.
- Aasian suurimmat indeksit (ASX 200, NIKKEI 225, KOSPI, CSI 300, HANG SENG, SENSEX) ovat tiistaiaamuna keskimäärin 0,4 prosenttia laskussa.
*VIX > 25: viestii pelosta ja epävarmuudesta. VIX < 15: viestii vakautta ja optimistista tunnelmaa.
Kun maailman eliitti kokoontuu tällä viikolla Davosiin World Economic Forumin johdolla, on helppo olettaa, että politiikka on keskiössä. Valtion- ja hallitusten päämiehet pitävät puheita, lupaavat yhteistyötä ja keskustelevat globaaleista haasteista. Silti yksi kysymys ansaitsisi enemmän huomiota: kuka todellisuudessa muokkaa maailman tulevaisuuden toimintamahdollisuuksia? Vastaus löytyy yhä useammin politiikan ulkopuolelta.
Yksi osallistujista on Jensen Huang, Nvidian perustaja ja toimitusjohtaja. Kuten Elon Musk, hän kuuluu hyvin pieneen joukkoon henkilöitä, joista puhutaan etunimellä. Kyse ei ole julkisuudesta, vaan asemasta: hän johtaa yritystä, joka muodostaa tekoälyn infrastruktuurin ytimen.
Nvidian asema ei ole poliittisten etuoikeuksien tai sääntelyn oikoteiden tulos, vaan vuosikymmenten systemaattisen tutkimus‑ ja kehitystyön tuote, joka yhdistää laitteiston, ohjelmiston ja ekosysteemin. Tuloksena on teknologinen ylivoima, jota on vaikea jäljitellä – ja johon suuri osa maailman taloutta nyt tukeutuu.
On kuitenkin ratkaisevaa, eivät vain yritysten teknologinen voima, vaan myös se, missä ne sijaitsevat. Korkean tason tietojenkäsittelyn globaali arvoketju on nykyään keskittynyt kolmeen yritykseen, jotka sijaitsevat kolmella eri alueella:
Taiwan Semiconductor Manufacturing Company Itä-Aasiassa, ASML Euroopassa ja Nvidia Yhdysvalloissa.
Tämä maantieteellinen jakauma ei ole sattumaa – se toimii eräänlaisena sisäänrakennettuna vakauden takaajana globaalissa järjestelmässä. Mikään suurvalta ei hallitse koko ketjua. Kaikki ovat riippuvaisia yhteistyöstä, kauppavirroista ja poliittisesta tasapainosta alueiden välillä.
Poliittisille johtajille tämä merkitsee, että vallankäyttö perustuu yhä enemmän tasapainoon, ei hallintaan. Paine yhteen osaan arvoketjua tuottaa välittömät vaikutukset toisaalla. Siksi pakotteet, vientirajoitukset ja teollisuuspolitiikka on punnittava järjestelmäriskin, ei vain kansallisten etujen kautta.
Vaihtoehto olisi huomattavasti vaarallisempi. Jos nämä kolme yritystä sijaitsisivat samalla alueella tai saman poliittisen vaikutuspiirin alla, maailma kohtaisi täysin erilaisen keskittymisriskin. Teknologinen riippuvuus yhdistettynä maantieteelliseen ja poliittiseen vallankeskittymään loisi epävakaan epäsymmetrian – huomattavasti suuremmalla eskalaation, pirstoutumisen ja taloudellisten shokkien riskillä. Sen sijaan nykyinen rakenne pakottaa hauraisiin mutta todellisiin keskinäisriippuvuuksiin.
Tämä antaa myös uuden näkökulman johtajiin, kuten Jensen Huang. Hänen ammattimainen, neutraali ja teknokraattinen johtamistyylinsä ei ole vain henkilökohtainen valinta, vaan välttämättömyys järjestelmässä, jossa luottamus alueiden yli on ratkaisevaa. Kun teknologia on globaalia, myös legitimiteetin on oltava globaalia. Kysymys ei siis ole siitä, ovatko poliittiset johtajat menettäneet muodollisen valtansa – se on yhä olemassa – vaan siitä, että heidän toimintakenttäänsä määrittää yhä enemmän globaali teknologinen ekosysteemi, jota ei voi hallita, eristää tai siirtää nopeasti.
Davosissa tulevaisuudesta keskustellaan suurin sanoin, mutta todellisuudessa se ratkeaa hiljaisesti – teknologian, maantieteen ja politiikan rajapinnoilla.
Korot, valuutat ja raaka-aineet
- Öljyn hinta (Brent Blend) on nyt 64 dollaria barrelilta.
- 1 USD maksaa tällä hetkellä: 10,04 NOK, 9,19 SEK, 6,4 DKK ja 0,86 EUR, kun taas 1 EUR maksaa 11,7 NOK, 10,72 SEK ja 7,47 DKK.
- Yhdysvaltain korkokäyrä on normalisoitunut (kaksivuotinen korko on 3,59 ja kymmenvuotinen 4,27).
- Yhdysvaltain pitkän aikavälin inflaatio-odotukset, mitattu 10 Year Breakeven Inflation Rate (T10YIE) -mittarilla, ovat 2,33%, kun Federal Reserven tavoite on 2% (Lähde: Federal Reserve Bank of St. Louis).
- Kulta (Gold Spot), jota käydään kauppaa Yhdysvaltain dollareissa troy-unssia kohden, on tasolla 4713,5, kaikkien aikojen korkein.
Lähde: Raaka-aineet (korot, valuuttakurssit, raaka-aineiden hinnat, indeksit ja osakekurssit) on otettu Infrontista.
Joka arkiaamu ilmestyvästä Nordnetin aamukirjeestä löydät Roger Berntsenin tuoreet pörssikommentit.
Voit seurata analyytikko Berntsenin sijoituksia Nordnetin sosiaalisessa sijoitusverkostossa, Sharevillessä.
Kun puhutaan eri pörssien tuotoista, olisi rankingin lisäksi hyödyllistä antaa lukijalle tiedoksi vuoden 2025 nousuprosentit. Helsinki on jotain 30 %, Oslo 20 %, Tukholma n. 10 %, Kööpenhamina 3 %? Huom! Paikallisissa valuutoissa. Arvaan 2026 nousuprosenttien kääntyvän toisinpäin.
Voisiko aamukirjeeseen lisätä yhteenvedon ylälaitaan bulletpointeilla (kuten esim. Inderesin uutiskirjeessä, AI:n tekemä yhteenveto)?
AI-kupla taitaa olla puhkeamassa.
Prosenttien käsittely näyttää olevan vaikea laji myös talousekspertille!
Mielestäni kullan hinta on 98% kaikkien aikojen huipusta (tai 2% alle kaikkien aikojen huipusta)
Vähän tarkkuutta ilmaisuun!
Tämä menee “tykätyksi” heti vaan avaamalla, vaikka ei sydänsymbolia klikkaisi. Näin saa ainakin tykkäyksiä.
Se johtuu siitä, että käytämme nykyään yhtä ja samaa blogipohjaa joka päivä, eli eilisen sisältö korvataan tänään julkaistulla uudella materiaalilla. Tällöin myös vanhat tykkäykset ja kommentit jäävät näkyviin. Syynä ovat hakukoneoptimointiin liittyvät syyt: Berntsenin kirjoitukset ovat lähes aina aikaan sidottuja ja tietyn päivän tapahtumia käsitteleviä, minkä vuoksi niitä ei kannata kerryttää tänne Nordnet Blogiin.
Korjatkaa nyt hyvänen aika tuo ongelma. Jos en ole tykännyt artikkelista, se tarkoittaa että en tykkää siitä vaikka olisinkin tykännyt jostain aiemmasta artikkelista.
Korjatkaa nyt hyvänen aika tuo ongelma. Jos en ole tykännyt artikkelista, se tarkoittaa että en tykkää siitä vaikka olisinkin tykännyt jostain aiemmasta artikkelista.
Miksi nykyään ei enää pääse lukemaan esimerkiksi edellisen päivän juttua, vaikka yrittäisi tulla siihen sähköpostin linkin kautta? Nyt kaikki jutut ovat ”samalla” sivulla ja vanhat kirjoitukset häviävät. Toisin oli vielä jokin aika sitten.
Tämä tehdään käytännön syistä. Minulla on kuitenkin suunnitelmissa tehdä oma laskeutumissivu aamuraportille, jossa olisi myös arkisto. Kiitos palautteestasi.
Otsikossa lukee että isku Iraniin syöksytti öljyn hinnan ja nuoli osoittaa alaspäin. Otsikko on täysin harjaanjohtava suhteessa siihen mitä artikkelissa lukee ja mitä todellisuudessa tapahtui.
Kiitos palautteesta. Olemme ottaneet sen huomioon ja harkitsemme jatkotoimia. Yksi vaihtoehto voisi olla käyttää toisenlaisia kuvia, jotka tukevat tekstiä kokonaisuudessaan paremmin eikä muodosta riskiä, että lukijaa johdetaan harhaan.
Olemme käyttäneet nuolikuvia (ylös-, alas- tai vaakasuoraan osoittava nuoli) ilmaisemaan kotimaisen pörssin suunnan. Ne pohjautuvat Berntsenin aamukatsausten arvioihin siitä, mille tasolle Helsingin pörssi todennäköisesti avautuu.
/Alicia Nordnet
Jeesus-kristus… Tuo otsikko…
Nyt opettelemaan suomen kieltä.
“SYÖKSY” on alaspäin tapahtuvaa toimintaa. “SYÖKSY” ei voi olla nousua. Jos käytätte konekääntäjää, niin tarkastakaa nyt edes ihan perustasolla nuo tekstit.
-Toim. huom.
Kiitos palautteesta! Tämän voi kyllä laittaa suomenruotsalaisuuden, eli minun, piikkiin. Sanakirjan mukaan “syöksy” voi tarkoittaa myös “rusa” (kun puhutaan hinnoista esim. “rusa i pris”, vapaa käännös: hinnat nousevat rajusti), ja se mielikuva minulla oli mielessä otsikkoa kirjoittaessani.
Tajuan kuitenkin nyt, että suomen kielessä “syöksy” viittaa useimmiten jyrkkään laskuun, joten sanavalinta oli tässä epäsopiva.
/Alicia Nordnet
En löytänyt Nvidiasta sanaakaan, vaikka otsikko niin mainosti.
Alla NVIDIA-katsaus toissapäivältä (21.5.): Nvidia, tekoäly ja uusi teollinen infrastruktuuri Jensen Huang – Nvidian perustaja ja toimitusjohtaja – on tällä viikolla hallinnut uutisotsikoita Computex-messuilla Taiwanissa. Nvidia ei ole enää pelkkä teknologiayhtiö. Siitä on tullut uuden teollisen järjestelmän tukipilari. Sijoittajille tässä on useita tasoja, jotka kannattaa ymmärtää – ei vain pinnallisesti, vaan syvällisesti. Nvidian innovaatiot ja uusi arvoketju Nvidia aloitti vuonna 1993 graafisten prosessorien niche-yrityksenä. Nykyään se on maailman arvokkain yhtiö. Jo se on vaikuttavaa – mutta todellista merkitystä on sillä, miten tämä kasvu pohjautuu rakenteellisiin muutoksiin maailmantaloudessa. Siinä missä aiemmat yhtiöt kasvoivat omistamalla jakelun, öljyn, maan tai pankit, Nvidia kasvaa… Lue lisää >>