Roger Berntsen
Tämä on konekäännös Norjan Nordnet Blogissa julkaistusta artikkelista.
Tärkeä huomio: Tekstin tiedot on tarkoitettu vain yleiseksi tiedoksi, eikä niitä tule ymmärtää sijoitusneuvoksi tai suositukseksi ostaa, myydä tai pitää mitään arvopaperia tai sijoitustuotetta, eikä sitä ole tarkoitettu henkilökohtaiseksi sijoitusneuvonnaksi. Pörssikommentin tarkoituksena on antaa lukijalle näkemystä maailmantaloudesta ja rahoitusmarkkinoista.
Roger Berntsenillä ei ole omistuksia raporteissa mainituissa yhtiöissä.
Arvioin että Helsingin pörssi avaa tasolla +0,9 % tai välillä [+0,5 +1,3] %.
Maailman osakemarkkinat
- Yhdysvaltojen johtavat indeksit (S&P 500, NASDAQ COMP, DJIA ja RUSSELL 2000) nousivat eilen keskimäärin 0,3%.
- Eurostoxx 600 päätyi eilen ennalleen, kun taas Pohjoismaiden johtavat pörssi-indeksit (OMXS30, OBX, OMXH25 ja OMXC20) nousivat keskimäärin 0,3%.
- EUROSTOXX 50 Volatiliteetti-indeksi (VIX) nousi 0,1 pistettä, 23:een.*
- Aasian suurimmat indeksit (ASX 200, NIKKEI 225, KOSPI, CSI 300, HANG SENG, SENSEX) ovat torstaiaamuna nousseet keskimäärin 1,1%.
*VIX > 25: Signaloi pelkoa ja epävarmuutta. VIX < 15: Indikoi vakautta ja optimismia.
Ymmärrämmekö väärin, mikä ajaa AI-markkinoita?
Nvidia julkaisi eilen illalla luvut, joita voi parhaiten kuvailla yhtiön teollisen dominanssin uutena lukuna. Jensen Huangin viesti oli kristallinkirkas: ”Blackwellin myynti on hurjaa, ja pilvi-GPU:t ovat loppuunmyytyjä.” Kysyntä ei ole vain vahvaa – se on äärimmäistä.
Tämä heijastui heti markkinoihin. Osake nousi jälkikaupassa ensin 2–3% ja vielä kolme prosenttia, kun Huang tarkensi tilannetta. Silti osakekurssin kehitys osoittaa mielenkiintoisen paradoksin: Nvidia-osake oli laskenut yli 10 prosenttia huipulta ennen lukuja, ja eilinen nousu kuroi umpeen vain puolet kuilusta. Markkina on selvästi innostunut – mutta ei kritiikittömästi.
Kuten tavallista, Nvidian luvut vaikuttivat koko AI-sektoriin. AMD nousi vahvasti. Aasian pörssit seurasivat perässä ja todennäköisesti eurooppalaiset markkinat tekevät samoin tänään. Kyse on toistuvasta kaavasta: Nvidia raportoi, ja maailman sijoittajat mittaavat AI-markkinoiden lämpötilaa. Tällä kertaa pinnan alla on kuitenkin jotain syvempää.
Uusi kysyntäajuri: ei enää vain hyperskaalaajat – vaan valtiot
Huang korosti, että kysyntä ylittää nyt tuotantokapasiteetin eri alueilla. Tämä herättää kysymyksen, jonka harva sijoittaja uskaltaa sanoa ääneen: keitä ovat Nvidian tuotteiden marginaaliostajat nyt?
Perinteisesti hyperskaalaajat – Amazon, Microsoft, Google – ovat hallinneet tilauskirjoja. Mutta Nvidian puheiden perusteella kysyntäaalto on nyt leviämässä:
Valtiolliset rahastot ja kansalliset investointiohjelmat,
Persianlahden maat, Intia ja Kaakkois-Aasia,
Maat, jotka rakentavat omia “tekoälytehtaita”,
Sekä toimijat, jotka sijoittavat AI:hin infrastruktuurina, eivät innovaationa.
Tekoäly on siirtymässä liiketoimintamahdollisuudesta strategiseksi kansalliseksi infrastruktuuriksi. Kyse ei ole vain siitä, että teknologiayhtiöt varautuvat uuteen aikakauteen – vaan että myös maat tekevät niin.
Nvidia ja ulkopolitiikka samassa uutissyklissä – sattumaa vai ajan merkki?
Samana päivänä, kun Nvidia julkisti lukunsa, presidentti Trump otti Valkoisessa talossa vastaan Saudi-Arabian kruununprinssin. Näiden kahden tapahtuman samanaikaisuus ei välttämättä tarkoita koordinointia. Mutta se osoittaa, kuinka tekoäly, energia, turvallisuus ja suuruuspolitiikka kietoutuvat yhä tiukemmin yhteen.
Saudi-Arabiasta on nimittäin tulossa yksi maailman suurimmista tekoälyyn sijoittajista. Maa rakentaa laskentatehoa, joka voi kilpailla länsimaisten hyperskaalaajien kanssa. Yhdysvalloilla on strategisia intressejä siinä, kuka saa käyttöönsä huipputason GPU:t. Nvidia on tässä valtatasapainossa keskiössä. Siksi ei ole kohtuutonta nähdä kaavoja siellä, missä ennen näimme vain yksittäisiä tapahtumia.
Suuri kuva: Nvidia ei enää ole vain yritys – vaan globaali valtatekijä
AI-markkinaa arvioidaan usein teknologiateollisuutena. Mutta eilisillä luvuilla meidän pitää ehkä päivittää ajattelutapaamme:
Kysyntä ei ole suhdannevaihteluista kiinni, vaan rakenteellista.
Asiakkaina eivät ole vain yritykset, vaan myös valtiot.
Riski ei ole vain markkinariskiä, vaan myös geopoliittista.
Nvidia ei ole enää vain toimittaja, vaan infrastruktuurin avaintoimija.
Tämä luo uuden sijoittamisregiimin, jossa teknologiayhtiöt on analysoitava maailmanlaajuisina voimatekijöinä, ei vain tuottokoneina.
Korot, valuutat ja raaka-aineet
- Öljyn hinta (Brent Blend) on nyt 63,6 dollaria tynnyriltä.
- 1 USD maksaa tällä hetkellä: 10,19 NOK; 9,55 SEK; 6,48 DKK ja 0,87 EUR, kun taas 1 EUR maksaa: 11,7 NOK; 11 SEK ja 7,47 DKK.
- Korkokäyrä Yhdysvalloissa on normalisoitunut (kahden vuoden korko, joka on 3,61, on matalampi kuin kymmenen vuoden korko, joka on 4,14).
- Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset Yhdysvalloissa, mitattuna 10-Year Breakeven Inflation Rate (T10YIE), ovat 2,27%, kun Federal Reserven tavoite on 2% (Lähde: Federal Reserve Bank of St. Louis).
- Kulta (Gold Spot), jota noteerataan USD per troy unssi, on nyt 4073,3 (7% kaikkien aikojen huipputasosta).
Lähde: Raaka-aineet (korot, valuuttakurssit, raaka-aineiden hinnat, indeksit ja osakekurssit) on otettu Infrontista.
Joka arkiaamu ilmestyvästä Nordnetin aamukirjeestä löydät Roger Berntsenin tuoreet pörssikommentit.
Voit seurata analyytikko Berntsenin sijoituksia Nordnetin sosiaalisessa sijoitusverkostossa, Sharevillessä.
AI-kupla taitaa olla puhkeamassa.
Prosenttien käsittely näyttää olevan vaikea laji myös talousekspertille!
Mielestäni kullan hinta on 98% kaikkien aikojen huipusta (tai 2% alle kaikkien aikojen huipusta)
Vähän tarkkuutta ilmaisuun!
Tämä menee “tykätyksi” heti vaan avaamalla, vaikka ei sydänsymbolia klikkaisi. Näin saa ainakin tykkäyksiä.
Se johtuu siitä, että käytämme nykyään yhtä ja samaa blogipohjaa joka päivä, eli eilisen sisältö korvataan tänään julkaistulla uudella materiaalilla. Tällöin myös vanhat tykkäykset ja kommentit jäävät näkyviin. Syynä ovat hakukoneoptimointiin liittyvät syyt: Berntsenin kirjoitukset ovat lähes aina aikaan sidottuja ja tietyn päivän tapahtumia käsitteleviä, minkä vuoksi niitä ei kannata kerryttää tänne Nordnet Blogiin.
Korjatkaa nyt hyvänen aika tuo ongelma. Jos en ole tykännyt artikkelista, se tarkoittaa että en tykkää siitä vaikka olisinkin tykännyt jostain aiemmasta artikkelista.
Korjatkaa nyt hyvänen aika tuo ongelma. Jos en ole tykännyt artikkelista, se tarkoittaa että en tykkää siitä vaikka olisinkin tykännyt jostain aiemmasta artikkelista.
Miksi nykyään ei enää pääse lukemaan esimerkiksi edellisen päivän juttua, vaikka yrittäisi tulla siihen sähköpostin linkin kautta? Nyt kaikki jutut ovat ”samalla” sivulla ja vanhat kirjoitukset häviävät. Toisin oli vielä jokin aika sitten.
Tämä tehdään käytännön syistä. Minulla on kuitenkin suunnitelmissa tehdä oma laskeutumissivu aamuraportille, jossa olisi myös arkisto. Kiitos palautteestasi.
Otsikossa lukee että isku Iraniin syöksytti öljyn hinnan ja nuoli osoittaa alaspäin. Otsikko on täysin harjaanjohtava suhteessa siihen mitä artikkelissa lukee ja mitä todellisuudessa tapahtui.
Kiitos palautteesta. Olemme ottaneet sen huomioon ja harkitsemme jatkotoimia. Yksi vaihtoehto voisi olla käyttää toisenlaisia kuvia, jotka tukevat tekstiä kokonaisuudessaan paremmin eikä muodosta riskiä, että lukijaa johdetaan harhaan.
Olemme käyttäneet nuolikuvia (ylös-, alas- tai vaakasuoraan osoittava nuoli) ilmaisemaan kotimaisen pörssin suunnan. Ne pohjautuvat Berntsenin aamukatsausten arvioihin siitä, mille tasolle Helsingin pörssi todennäköisesti avautuu.
/Alicia Nordnet
Jeesus-kristus… Tuo otsikko…
Nyt opettelemaan suomen kieltä.
“SYÖKSY” on alaspäin tapahtuvaa toimintaa. “SYÖKSY” ei voi olla nousua. Jos käytätte konekääntäjää, niin tarkastakaa nyt edes ihan perustasolla nuo tekstit.
-Toim. huom.
Kiitos palautteesta! Tämän voi kyllä laittaa suomenruotsalaisuuden, eli minun, piikkiin. Sanakirjan mukaan “syöksy” voi tarkoittaa myös “rusa” (kun puhutaan hinnoista esim. “rusa i pris”, vapaa käännös: hinnat nousevat rajusti), ja se mielikuva minulla oli mielessä otsikkoa kirjoittaessani.
Tajuan kuitenkin nyt, että suomen kielessä “syöksy” viittaa useimmiten jyrkkään laskuun, joten sanavalinta oli tässä epäsopiva.
/Alicia Nordnet
En löytänyt Nvidiasta sanaakaan, vaikka otsikko niin mainosti.
Alla NVIDIA-katsaus toissapäivältä (21.5.): Nvidia, tekoäly ja uusi teollinen infrastruktuuri Jensen Huang – Nvidian perustaja ja toimitusjohtaja – on tällä viikolla hallinnut uutisotsikoita Computex-messuilla Taiwanissa. Nvidia ei ole enää pelkkä teknologiayhtiö. Siitä on tullut uuden teollisen järjestelmän tukipilari. Sijoittajille tässä on useita tasoja, jotka kannattaa ymmärtää – ei vain pinnallisesti, vaan syvällisesti. Nvidian innovaatiot ja uusi arvoketju Nvidia aloitti vuonna 1993 graafisten prosessorien niche-yrityksenä. Nykyään se on maailman arvokkain yhtiö. Jo se on vaikuttavaa – mutta todellista merkitystä on sillä, miten tämä kasvu pohjautuu rakenteellisiin muutoksiin maailmantaloudessa. Siinä missä aiemmat yhtiöt kasvoivat omistamalla jakelun, öljyn, maan tai pankit, Nvidia kasvaa… Lue lisää >>