Pörssivuosi 2020 ja näkymät vuodelle 2021

Osakemarkkinat osaavat yllättää kerta toisensa jälkeen. Maaliskuussa koronapaniikin synkimmillä hetkillä kukaan tuskin odotti, että jo saman vuoden syksyllä pörssikurssit ympäri maailmaa liitelisivät uusissa ennätyslukemissa. Tässä sitä kuitenkin ollaan, taantuman keskellä, ja pörssit ”all time high”.

Tässä blogimerkinnässä kertaan mitä olemme eri markkinoilla ja sektoreilla saaneet tämän vuoden aikana nähdä. Laajennan perspektiiviä myös vähän pidemmälle historiaan ja tarkastelen pörssin nykytilanteeseen johtaneita kehitysvaiheita. Analyysini keskittyy nimenomaan pörssiin eikä niinkään reaalitalouteen tai yksittäisiin osakkeisiin, joista olen kirjoittanut viime aikoina paljon niin täällä Nordnetissä kuin Sijoitustiedossakin.

Lopuksi suuntaan katseeni ensi vuoteen. Millaista pörssikehitystä sijoittajien on oman näkemykseni mukaan lupa odottaa? Tarkastelen lyhyesti myös eri osakemarkkinoiden nykyistä arvostustasoa ja pohdin antaako se enää tukea kurssinousun jatkumiselle.

Vahvaa menoa maailman pörsseissä

Erityisen vahvaa meno on ollut USA:n markkinoilla. Jo valmiiksi kalliilta tuntunut S&P 500 -indeksi on noussut vuoden alusta lähes 15 prosenttia. Ihan kuin mitään maailmanlaajuista talous- ja terveyskriisiä ei olisi koskaan ollutkaan.

Jenkkien imussa myös monet muut markkinat ovat kehittyneet keskimääräistä pörssivuotta paremmin. Koko maailman osakemarkkinoita kuvaava MSCI ACWI -indeksi on 12 prosenttia vuoden alun tasonsa yläpuolella.

Oma Helsingin pörssimme ei ole ollut poikkeus, vaan kehitys on ollut hyvin linjassa muun maailman kanssa. OMXH GI -indeksi on kohonnut vuoden alusta 13 prosenttia. Maaliskuun pohjilta on tultu ylös peräti 65 prosenttia – vain kahdeksassa kuukaudessa!

Kuva 1. Helsingin pörssin tuottoindeksin (OMXH GI) kehitys 1.1.2020 – 27.11.2020. Datalähde: Nasdaq.

Teknologiasektori pörssinousun veturina

Pörssin yleisindeksi ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä eri toimialojen kehitys voi kulkea eri tahtiin. Tänä vuonna eri sektorien väliset tuottoerot ovat olleet poikkeuksellisen suuria.

Kuva 2. Eri toimialojen tuotot USA:ssa (S&P 500) vuoden alusta (1/2020 – 11/2020). Datalähteet: Standard & Poor’s ja Kauppalehti.

Etenkin USA:ssa pörssin hyvä kehitys on ollut pitkälti teknologiayhtiöiden ansiota. Sektorin tuotto vuoden alusta on peräti 34 prosenttia. Amazonin ja Netflixin kaltaiset yhtiöt ovat hyötyneet koronapandemian mukanaan tuomasta kotoilutrendistä. Myös digitalisaatio on ottanut ison harppauksen eteenpäin ja paluu täysin vanhaan tuntuu epätodennäköiseltä.

Myös moni muu sektori on hyötynyt pandemian aiheuttamasta poikkeustilasta. Monissa kotitalouksissa matkailusta ja ravintoloista säästyneet rahat on ohjattu harkinnanvaraiseen kulutukseen, mikä näkyy sektorin kurssikehityksessä. Sektori on tarjonnut tänä vuonna jenkkipörssin toiseksi parhaan tuoton, 28 prosenttia.

Selvimpiä häviäjiä ovat olleet energia- ja finanssisektori. Öljyn hinnan romahdus on vaikuttanut energiayhtiöihin ja matala korkotaso pankkeihin. Finanssisektorin tuotto on jäänyt 9 prosenttia pakkaselle. Energiayhtiöihin luottaneille sijoittajille pörssivuosi on ollut katastrofaalinen. Sektorin osakkeista kasatun salkun tuotto on peräti 37 prosenttia miinuksella.

Teknologiayhtiöiden ylivoima ei rajoitu vain kuluneeseen vuoteen, vaan kyseessä on koko vuosikymmentä leimaava ilmiö. Teknologiaindeksi Nasdaq Composite on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes tuplasti vauhdikkaammin kuin jenkkien yleistä pörssikehitystä kuvaava S&P 500 (ks. kuva 3).

Kuva 3. USA:n indeksien (S&P 500 ja Nasdaq Composite) kehitys 1/2011 – 11/2020 (1.1.2011 = 100). Datalähteet: Factset ja Kauppalehti.

Kasvuosakkeiden voittokulkua

Vuonna 2020 yhtiöt ovat jakautuneet entistä selvemmin voittajiin ja häviäjiin. Kasvuyhtiöitä on alettu hinnoitella entistä korkeammilla kertoimilla. Tämä on matalassa korkoympäristössä ihan loogista. Kasvuyhtiöiden arvosta suuri osa selittyy kaukana tulevaisuudessa olevilla kasvuodotuksilla. Kun diskonttauskorko (= tuottovaatimus = riskitön korko + riskipreemio) laskee, myös hyvin kaukana tulevaisuudessa olevilla kassavirroilla alkaa olla arvoa.

Korkotason vaikutus osakkeiden arvostukseen tulee hyvin esille tarkastelemalla kasvu- ja arvo-osakkeiden P/E-lukujen kehitystä USA:ssa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuoden 2010 alussa 10-vuotisen valtionlainan korko oli USA:ssa 4 prosentin tuntumassa. S&P 500 -indeksin kasvuosakkeet hinnoiteltiin keskimäärin P/E:llä 16 ja arvo-osakkeet P/E:llä 14. Kasvuosakkeet hinnoiteltiin siis vain 14 prosenttia arvo-osakkeita korkeammalle. Vuoteen 2015 mennessä valtionlainan korko oli laskenut 2 prosenttiin. Kasvuosakkeiden P/E oli 18 ja arvo-osakkeiden P/E 15. Arvostusero oli kohonnut 20 prosenttiin. Marraskuun 2020 lopussa 10-vuotisen valtionlainan korko on USA:ssa enää alle prosentin luokkaa. Kasvuosakkeiden P/E on keskimäärin 28 ja arvo-osakkeiden P/E 17. Arvostusero on jo peräti 65 prosenttia.

Kuva 4. Kasvu- ja arvo-osakkeiden eteenpäin katsova P/E-luku USA:ssa (S&P 500) vuoden 2010 alusta marraskuun 2020 loppuun. Datalähteet: Refinitiv ja Ed Yardeni.

Pitkälti arvostuseron kasvun takia kasvuyhtiöt ovat tarjonneet finanssikriisin jälkeisen kymmenvuotiskauden aikana selvästi arvo-osakkeita paremman tuoton. Kuten yllä olevasta kuvasta 4 nähdään, arvostuseron kasvu on kiihtynyt koronakriisin aikana (maaliskuun jälkeen). Ei siis ihme, että kasvuosakkeet ovat menestyneet myös tänä vuonna selvästi arvo-osakkeita paremmin.

Kuva 5. Kasvu- ja arvo-osakkeiden tuotto USA:ssa (S&P 500) maaliskuun 2020 pohjilta (23.3.2020 – 27.11.2020, osingot huomioitu). Datalähteet: Standard & Poor’s ja Ed Yardeni.

Maaliskuun kurssipohjan jälkeen kasvuosakkeet ovat antaneet jenkkisijoittajalle keskimäärin 72 prosentin tuoton, kun taas arvo-osakkeisiin sijoittanut on saanut tyytyä vain 55 prosentin tuottoon (ks. kuva 5). Suurimmillaan tuottoero oli elo-syyskuun taitteessa, jonka jälkeen arvo-osakkeet ovat tuottaneet kasvu-osakkeita paremmin. Monet sijoittajat ja kommentaattorit ovatkin alkaneet puhua sektorirotaatiosta ja arvo-osakkeiden uudesta tulemisesta. Aika näyttää ovatko seuraavat kymmenen vuotta arvo-osakkeiden kulta-aikaa, vai jatkavatko kasvuosakkeet teknologiasektorin vetämänä kohti uusia kurssiennätyksiä.

Useiden pörssien arvostukset haastavalla tasolla

Seuraan kuukausittain eri markkinoiden arvostusta erilaisten tunnuslukujen avulla. Yksi parhaista arvostusmittareista on mielestäni Shillerin P/E (eli CAPE), joka lasketaan jakamalla osakeindeksin markkina-arvo osakkeiden 10 vuoden keskimääräisellä inflaatiokorjatulla tulossummalla (käsittelin Shillerin P/E-lukua tarkemmin Sijoitustiedossa tammikuussa). Historiallisesti Shillerin P/E on ennustanut varsin hyvin osakkeiden pitkän aikavälin tuottoja. Pörssikäänteen ennustamiseen tunnusluvusta ei ole (koska kallis voi muuttua lyhyellä aikavälillä vielä kalliimmaksi), mutta vähintään 10-15 vuoden horisontilla se toimii hyvin.

Olen listannut alla olevaan taulukkoon maailman tämän hetken kymmenen halvinta ja kymmenen kalleinta osakemarkkinaa Shillerin P/E-luvulla mitattuna.

Taulukko 1. Maailman halvimmat ja kalleimmat osakemarkkinat Shillerin P/E-luvulla mitattuna (tilanne 30.10.2020). Lähde: Star Capital.

Venäjä on ollut jo pitkään maailman halvin osakemarkkina. Shillerin P/E on tällä hetkelläkin vain 5,9, mikä tarkoittaa lähes 17 prosentin tulostuottoa (indikaatio pitkän aikavälin reaalituotto-odotuksesta). On sanomattakin selvää, ettei näin korkea tuotto-odotus tule sijoittajalle ilman isoa riskiä.

Kalleimman markkinan titteli menee Irlantiin. Shillerin P/E:llä 38,1 tulostuotto jää alle 3 prosenttiin. Isommista markkina-alueista selvästi kallein on USA, jossa Shillerin P/E on 29,8 ja tulostuotto siten vain vähän yli 3 prosenttia. Kaikista maailman markkinoista USA on kolmanneksi kallein.

Myös Suomi lukeutuu maailman kalleimpien markkinoiden joukkoon. Shillerin P/E:llä 22,8 sijaluku on 7. Tulostuotto jää Suomessakin vain reiluun 4 prosenttiin.

Globaalilla hajauttamisella parempaan tuottoon

Eri osakemarkkinoiden markkina-arvopainotettuna keskiarvona Shillerin P/E voidaan laskea myös koko markkinalle (maailman indeksi). USA:n merkittävästä painosta (48 %) johtuen koko osakemarkkinan Shillerin P/E-luvuksi muodostuu 22,3 ja tulostuotoksi 4,5 prosenttia.

Tulostuoton avulla on helppo arvioida osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuotto-odotusta. Kuten aiemmassa Shillerin P/E-lukua käsittelevässä kirjoituksessa perustelin, osakkeiden reaalinen tuotto-odotus voidaan laskea suuntaa antavasti seuraavalla kaavalla: reaalituotto-odotus = tulostuotto + 1 %. Globaalin osakemarkkinan reaalituotto-odotus on siten 5,5 prosenttia. Kun tähän lisätään 2 prosentin inflaatio-odotus, nimelliseksi tuotto-odotukseksi saadaan 7,5 prosenttia.

Globaali osakemarkkina on historiallisesti tuottanut noin 9 prosenttia vuodessa, joten nykyinen tuotto-odotus ei kuulosta kovin hyvältä. On kuitenkin syytä koko ajan muistaa, ettei korkoympäristö ole enää sama kuin mihin aiemmin on totuttu. Jos riskittömänä korkona pidetään USA:n 10-vuotisen valtionlainan noin 1 prosentin korkoa, osakkeiden riskipreemioksi saadaan peräti 6,5 prosenttia. Tästä näkökulmasta katsottuna globaali osakemarkkina ei enää näytäkään kalliilta.

Kehittyvät markkinat on arvostettu pitkään kohtuullisilla kertoimilla. Shillerin P/E on tällä hetkellä 15,7 (tulostuotto yli 6 %) ja nimellinen tuotto-odotus yli 9 prosenttia. Kehittyvillä markkinoilla keskimääräistä parempiin pitkän aikavälin kasvunäkymiin yhdistyy keskimääräistä matalampi arvostus. Tämä on poikkeuksellista etenkin nykyisessä markkinaympäristössä, jossa kasvun arvostuksella ei kaikissa tapauksissa tunnu olevan mitään rajaa. Maailman indeksissä kehittyvillä markkinoilla on noin 14 prosentin paino, mikä on jarruttanut indeksin arvostustason nousua.

Nykyisessä markkinatilanteessa avainsana on hajauttaminen. On mielestäni hyvin riskialtista olla mukana esimerkiksi vain Suomen tai USA:n markkinoilla. Vain Suomen ja USA:n markkinoille sijoittamalla pitkän aikavälin tuotto tulee hyvin todennäköisesti jäämään koko globaalin osakemarkkinan tuottoa heikommaksi. Edellä kuvatulla logiikalla Suomen osakemarkkinan voi odottaa tuottavan tästä eteenpäin vähän yli 7 prosenttia vuodessa (nimellisesti). USA:ssa tuotto tullee jäämään reiluun 6 prosenttiin (nimellisesti). Hajauttamisen voi toki tehdä niinkin, että ostaa globaaleilla markkinoilla toimivia suomalaisia yhtiöitä. Tekniikalla ei ole väliä. Pääasia, että on mukana globaalissa talouskasvussa, joka tulee olemaan jatkossakin positiivista yksittäisten markkinoiden heikommasta kehityksestä huolimatta.

Kaksijakoiset näkymät vuodelle 2021

Liikkeeni osakemarkkinoilla ovat olleet jo parin vuoden ajan varovaisia. Korkeat kurssitasot yhdistettynä reaalitalouden hitaaseen kasvuun eivät ole olleet houkutteleva yhdistelmä. Reaalitalouden ongelmat eivät kuitenkaan ole heijastuneet pörssiin, jossa ilo on ollut ylimmillään.

Koronapandemian myötä talouden näkymät ovat muuttuneet entistä heikommiksi. Meillä on käsissä samaan aikaan historiallinen taantuma ja ennätyskorkeat kurssitasot. Koskaan muulloin pörssien historiassa näin jyrkkä bkt:n pudotus ei ole saanut osakkeita nousemaan. Päinvastoin. Pörssi on aina laskenut huomattavasti bkt:n sukellusta rajummin. Olemme siis uudenlaisen tilanteen äärellä.

Optimistit perustelevat pörssien nousukiitoa sillä, että sijoittajat katsovat nykyisin entistä kauemmas tulevaisuuteen. Tämä on tavallaan ihan validi argumentti, sillä yhden tai edes kahden vuoden tulos ei juurikaan vaikuta yrityksen arvoon, joka muodostuu kaikkien tulevien kassavirtojen nykyarvosta. Tämä olisi kuitenkin ensimmäinen kerta historiassa, kun valtaosa sijoittajista ajattelisi yritysten todellisia arvoja ja pelaisi pitkää peliä. Osakemarkkinat ovat edelleen pääasiassa spekulanttien temmellyskenttää, jolloin lyhyen aikavälin hinnoittelu perustuu suurelta osin muihin tekijöihin kuin todellisiin arvoihin. Nopea palautuminen maaliskuun kurssipohjista johtuukin mielestäni juuri spekulatiivisen rahan lisääntymisestä. Keskuspankkien likviditeetti ja valtioiden elvytysraha on hakeutunut pörssiin voimalla, jota ei koskaan ennen ole nähty.

Osakemarkkinoiden hintamekanismi ei nyky-ympäristössä toimi kuten pitäisi. Tästä syystä osakkeiden hintataso ei kerro sijoittajien todellisia odotuksia esimerkiksi yritysten tulosten suhteen. Talouden ongelmat ovat kyllä kaikkien tiedossa, mutta harva haluaa taistella keskuspankkeja vastaan ja vetää rahojaan ulos osakkeista, vaikka ne kalliita ovatkin. Tämän tyyppinen ajattelu tukee osakekurssien kehitystä lyhyellä aikavälillä. On siis täysin mahdollista, että ensi vuodesta tulee erinomainen pörssivuosi.

On kuitenkin vaikea kuvitella, että rahaa painamalla voitaisiin pitää pörssit ikuisessa nousussa. Lopulta talouden fundamentit ratkaisevat. Siksi olen skeptinen sen suhteen, että olisimme uuden pitkäkestoisen nousumarkkinan alussa. Koronakriisi ei ole vielä lähellekään ohi, joten yritysten tuloskäänne ei välttämättä ole niin nopea kuin analyytikot tällä hetkellä odottavat. USA:ssa konsensus odottaa yritysten tulosten nousevan ennätystasolle jo ensi vuonna. Suomessakin tähän pitäisi päästä vuoden 2022 aikana. Tähän on vaikea uskoa. Jos tulospettymyksiä nähdään useita, volatiliteetti tulee taas kasvamaan ja pörssivuodesta voi tulla hyvinkin kuoppainen.

Vaikka olen konsensusta pessimistisempi talouden käänteen ja yritysten tulosten suhteen, yritän nähdä nykytilanteessa myös positiivisia puolia. Vaikka joutuisimme odottelemaan tulosten paluuta ”normaaliin” vähän ennakoitua pidempään, korona tullaan selättämään ennemmin tai myöhemmin. Lyhyet korot tulevat pysymään vielä pitkään alhaalla, mikä omalta osaltaan tukee osakkeita. Keskuspankeilla ei yksinkertaisesti ole varaa ohjauskoronnostoihin, kun velkaa on kaikilla talouden osapuolilla – valtioilla, yrityksillä ja kotitalouksilla – niin paljon. Likviditeettiä tullaan jossain vaiheessa vetämään pois markkinoilta ja on mielenkiintoista nähdä mitä osakekursseille sitten tapahtuu. Pitkien korkojen luulisi ainakin nousevan. Mutta tämä tuskin on vielä ensi vuoden murheita. Uskon, että näemme jossain vaiheessa myös kiihtyvää inflaatiota (muuallakin kuin omaisuuserissä). Tämä on yksi syy siihen, miksei etenkään nyt kannata olla kokonaan pois osakemarkkinoilta. Inflaation kiihtyessä hyvän hinnoitteluvoiman yhtiöt antavat sijoittajalle inflaatiosuojaa.

Omat pelimerkit kehittyville markkinoille

Maalis-huhtikuussa sain tyhjennettyä kohtuullisen suureksi kohonnutta käteiskassaani pörssiin, mutta käänteen nopeuden takia pelimerkkejä jäi edelleen jemmaan melko paljon. Suomen ja USA:n markkinoiden nopeasti kohonneiden arvostustasojen vuoksi omat suorat osakeostoni ovat olleet jäissä jo useamman kuukauden ajan (suorat sijoitukseni kohdistuvat pääasiassa vain näille markkinoille).

Olen keskittynyt rahastojen kautta halvemmille markkinoille, lähinnä kehittyviin maihin. Uskon vahvasti siihen, että tulevaisuuden kasvu tullaan näkemään Kiinan ja Intian kaltaisissa talouksissa. Vaikka Kiina on toiminut jo pitkään monien suomalaisyritystenkin kasvualustana, maan potentiaalista on käytetty vasta pieni osa. Hyödynnän toki edelleen mahdollisia dippejä ja niiden ympärille rakennettuja osto-ohjelmia, mutta valtaosin allokoin uutta pääomaa nyt kehittyville markkinoille indeksi- ja ETF-rahastojen kautta.

Esimerkiksi Venäjä on mielenkiintoinen markkina, jonne olen sijoittanut pieniä summia jo pitkään. Myös Kiina on kehittyvien markkinoiden salkussani suhteellisen tukevalla painolla. Kiinassa pörssin arvostukset eivät ole samalla tavalla pohjamudissa kuin Venäjällä, mutta erityisen kallista ei sielläkään mielestäni ole.

R.W.

Hyödynnä tarjoushinta ja anna läheisellesi guru-tason joululahja, josta on iloa heti ja hyötyä vielä vuosikymmenienkin päästä 🎁

Sijoituskirjapaketin avulla lahjoitat saajalle mielekkään tekemisen lisäksi roppakaupalla taloudellista hyvinvointia. Hyödynnä tarjoushinta ja tilaa sijoituskirjapaketti nyt, niin se ehtii vielä joulupukin konttiin 🎅 Kirjoittajina Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju, Random Walker ja Karo Hämäläinen.

→ Tutustu kirjoihin

→ Tee kirjatilaus nyt tarjoushintaan

___

Disclaimer

Sijoitusneuvonta on luvanvaraista toimintaa. Tässä kirjoituksessa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään yhden kirjoituksen välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
4 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
kehittyvät markkinat
kehittyvät markkinat
30.11.2020 12:30

Mitkä ovat mielestäsi hyviä instrumentteja Venäjän ja Kiinan markkinoille?

Sijoittaja -88
Sijoittaja -88
01.12.2020 09:27

Kiitos jälleen kerran erinomaisen kiinnostavasta ja ajankohtaisesta kirjoituksesta.Jos sinulla on, tai tiedät mistä löytyisi yhtä valistuneita näkemyksiä raakaaineista (läinnä hopea),tämä kiinnostaisi kovasti.Myös Norjan osakemarkkinat kiinnostavat, ei vähintään valuuttahajautusmielessä.