Älä maksa turhaa perintöveroa

Fiksaationi hyvin helposti toteutettavaan verosuunnitteluun tarkoittaa joka vuosi ainakin omalta osaltani vähemmän veroeuroja yhteiseen kassaan. Voisi nähdä siis, että ei ole kovin isänmaallista tai yhteisen edun mukaista jakaa näitä vinkkejä.

En kuitenkaan voi itselleni mitään. Ihmiset nimittäin maksavat kasvavissa määrin perintöveroa ja se koskettaa yhä useampaa meistä. Määrän kasvua selittää mm. väestön ikääntyminen, kuolleisuuden kasvu, mutta myös kuolleiden aiempaa suurempi varallisuus. Viimeisestä voi vähän iloita, sillä se tarkoittaa, että suomalaisille on kertynyt varallisuutta, jota siirtää seuraaville sukupolville.

Ihmiset maksavat joissain tilanteissa kuitenkin perintöveroa vain ja ainoastaan huonon perintösuunnittelun vuoksi. Jos siltä ei voi täysin välttyä, niin sen määrään pystyy usein kuitenkin vaikuttamaan merkittävästi elinaikana. Vaikka yksittäisestä perinnöstä saatava vero on valtion budjetissa pienen pieni summa, ovat nämä usein henkilökohtaisesti ihmisille valtavia määriä rahaa.

Havainnollistan nyt esimerkein, kuinka muutamalla hienosäädöllä voit turvata perillistesi taloudellisen tilanteen, säästää puolisollesi yhteisen kodin tai mahdollistaa haluamallesi taholle muuten vain vähän isomman potin jaettavaksi kun sinusta aika jättää.

Arvopapereiden verokohtelu perintötilanteessa

Sijoittajalle yksi perintöverotuksen kiinnostavimmista piirteistä liittyy osakkeiden ja rahastojen hankintamenoon, mikä tekee siitä mielestäni jopa käteistäkin houkuttelevamman perinnön.

Kun osakkeita tai rahastoja myydään elinaikana voitolla, syntyvästä luovutusvoitosta maksetaan pääomatuloveroa 30 %, ja 30 000 euron ylittävältä osalta 34 %. Sen sijaan perintöverotuksessa osakkeiden arvona ei käytetä hankintahintaa vaan niiden käypää arvoa vainajan kuolinhetkellä. Tätä arvoa käytetään myös perillisen hankintamenona, jos hän myy osakkeet myöhemmin. Vainajan elinaikana syntynyt ja verottamatta jäänyt arvonnousu ei siis siirry perillisen maksettavaksi luovutusvoittoverona. Tällä tavoin yksi vero pyyhkiytyy välistä kokonaan pois.

Huomaa, että sijoitusten arvo voi myös laskea ja että alla olevat esimerkit ovat havainnollistus, eivät ennuste tai suositus.

Esimerkki
Matti on ostanut osakkeita 100 000 eurolla, joiden arvo on vuosien (yli kymmenen vuoden) varrella noussut 500 000 euroon. Matti haluaa jättää perintöä aikuiselle lapselleen.

Osakkeet myydään:
Jos Matti myy osakkeet itse, hänelle syntyy 400 000 euron luovutusvoitto, josta maksetaan pääomatuloveroa 134 800€.
Perinnöksi jää käteistä rahaa 365 200 €, josta Matin lapsi maksaa perintöveroa 47 432 €.
Perintönä siirtyy 317 768 €.

(Hyödyntäen 40 %:n hankintameno-olettamaa siirtyy 346 328 €)

Osakkeet perintönä:
Matin osakkeet siirtyvät perintönä ja niiden perintöverotuksessa vahvistettu arvo on 500 000 €. Perillisen hankintamenona käytetään tätä arvoa.
Perillinen maksaa 69 000 € perintöveroa. Perillinen myy osakkeet 500 000 eurolla, verotettava luovutusvoitto on 0€.
Perintönä siirtyy 431 000 €.

Lahjoita

Perintöön voi valmistautua myös siirtämällä varallisuutta seuraavalle sukupolvelle tai haluamalleen taholle jo omana elinaikanaan. Lahjavero voi joissain tilanteissa olla perintöveroa kevyempi, joten varallisuutta voi olla verotuksellisesti kannattavaa siirtää osittain lahjana perinnön sijaan.

Voit antaa samalla saajalle kolmen vuoden aikana yhteensä alle 7 500 euroa ilman lahjaveroa riippumatta lahjansaajasta tai hänen asemastaan sinuun. Raja on lahjoittajakohtainen, joten voit lahjoittaa 7499€ kolmen vuoden välein useammalle haluamallesi saajalle ilman veroseuraamuksia.

Lahjoittaessasi arvopapereita on verokohtelu hankintamenon osalta samanlainen kuin perintöverotuksessa: lahjoitushetken arvo tulee toimimaan hankintahintana verotuksessa. Tämä tosin vain mikäli arvopaperit myydään vähintään vuoden kuluttua lahjoituksesta. Jos lahjansaaja myy osakkeet alle vuoden kuluessa, hankintamenona käytetään lahjoittajan alkuperäistä hankintamenoa.

Huomionarvoista on myös, että perinnönjättäjän kuolemaa edeltäneiden kolmen vuoden aikana annetut lahjat voivat tietyissä tilanteissa vaikuttaa perintöverotukseen.

Esimerkki
Matti haluaa jättää aikuiselle lapselleen 100 000 € käteistä rahaa.

Kaikki perintönä:
Perillinen maksaa perintöveroa 100 000 eurosta yhteensä 8 000 euroa.
Perintönä siirtyy 92 000 €.

40/60 suhde:
Matti lahjoittaa aikuiselle lapselleen 60 000 € elinaikanaan, josta saaja maksaa lahjaveroa 5 100 €.
Matti kuolee yli kolme vuotta lahjoituksen jälkeen ja loput 40 000 € siirtyvät perintönä, josta saaja maksaa perintöveroa 800 €
Yhteensä perintönä ja lahjana siirtyy 94 100 €

3x 7499 € lahjoitettuna:
Matti lahjoittaa yhteensä 22 497 € yhdeksän vuoden aikana verottomasti.
Matti kuolee yli kolme vuotta viimeisen lahjan jälkeen.
Perillinen saa perintönä 77 503 € josta hän maksaa perintöveroa 5 075 €
Yhteensä perintönä ja lahjana siirtyy 94 925 €

Avoliitto voi tulla kalliiksi

Perinnönjaossa parisuhteesi muodolla on aivan valtava rooli siihen mitä perit, peritkö lainkaan ja paljonko maksat siitä veroa.

Avopuoliso on usein lain silmissä täysin vieras mitä tulee perinnönjakoon. Lapseton avopari on kaikista heikoimmassa asemassa perintöverotuksessa, sillä puoliso kuuluu lähes aina perintöverotuksen II veroluokkaan, jossa vero on kaikista ankarin, eikä vähennyksiä ole.

Avopuolison kohdalla vain tietyt poikkeukset voivat muuttaa tilannetta, mutta pääsääntöisesti ilman testamenttia lapseton avopuoliso ei peri puolisoaan lainkaan. Vainajan omaisuus, mukaan lukien pariskunnan mahdollinen yhteinen koti, siirtyy hänen lakimääräisille perillisilleen. Avioliitto tai rekisteröity parisuhde säästää siis leskeksi jäänyttä usein kymmenillä tai jopa sadoilla tuhansilla euroilla. Päätökseen avioitumisesta toki vaikuttavat myös muut avioliiton oikeusvaikutukset (esim. ositus ja avio-oikeus), ei vain vero.

Esimerkki
Matti ja Maija ovat lapseton pariskunta ja omistavat yhdessä 238 000 euron arvoisen talon puoliksi. Kummankin omistusosuus on siis 119 000 euroa. Matti kuolee ja Maija haluaa jäädä asumaan yhteiseen kotiin.

Avoliitto ja ei testamenttia: Matin osuuden asunnosta perii hänen elossa olevat vanhempansa, jotka haluavat myydä talon. Maija lunastaa kodin itselleen ostamalla Matin osuuden 119 000 € ja maksaa lisäksi 3 prosentin varainsiirtoveron 3 570 €.

Avoliitto ja testamentti: Matti on testamentannut osuutensa yhteisestä kodista Maijalle. Maija ei kuitenkaan saa aviopuolison verokohtelua, vaan kuuluu 2. veroluokkaan. Maija maksaa perintöveroa 24 110 €

Avioliitto/rekisteröity parisuhde: Maija kuuluu automaattisesti I-veroluokkaan, minkä lisäksi hän saa 90 000 euron puolisovähennyksen. Maija maksaa perintöveroa 0 €.

Suunnittele perintö ajoissa

Testamentin tekeminen ei ole vain varakkaiden tai iäkkäiden ihmisten hommaa. Tein itse omani ensimmäisen kerran jo pari vuotta sitten, kun ymmärsin että olemme puolisoni kanssa melko lirissä jos toinen meistä kuolisi nuorena. Niin lirissä, että kirjoitimme testamentin samalta seisomalta, sillä ilman sitä kumpikaan meistä ei pystyisi lunastamaan yhteistä omaisuutta itselleen saati selviäisi perintöveroista.

Tämän jutun esimerkit ovat tietenkin vain hyvin yksinkertaistettu pintaraapaisu muutamasta merkittävästä perintöveron määrän vaikuttavasta seikasta. Henkilökohtainen tilanne, ikä ja se missä muodossa varallisuus on vaikuttaa siihen millaisia ratkaisuja juuri omassa tilanteessa kannattaa tehdä. Korostettakoon myös kuinka perintöverotuksessa ja varsinkin testamentin laatimisessa on hyvä kääntyä aina asiantuntijan puoleen.

Selvää on kuitenkin, että hyvällä suunnittelulla voi usein tehdä paljon. Ja jos samalla on mahdollista maksaa hieman vähemmän veroja ja saada oma varallisuus siirrettyä tehokkaammin juuri niille ihmisille, jotka ovat itselle tärkeitä, on siihen mielestäni ihan perusteltua käyttää muutama ajatus jo etukäteen perintösuunnittelun muodossa.