Voiko työtön säästää?
Olen saanut useita kyselyitä taloudellisten haasteiden kanssa painivilta vanhemmilta ja työttömiltä yksinhuoltajilta, jotka taistelunsa keskelläkin haluaisivat säästää lapsilleen. Suomen heikko talous on todellisuutta yhä useammille meistä. Kysymys kuuluu: voiko työtön säästää itselleen tai lapselleen ilman että työttömyyskorvauksia leikataan?
Kirjoitus on julkaistu alunperin vuonna 2016 Nordnet Blogissa Nordnetin talousasiantuntijan nimissä ja siirretty vuonna 2025 Nordnet Kouluun.
Säästämisestä
Pitkäjänteinen, kustannukset minimoiva säästäminen osakkeisiin, esimerkiksi indeksirahastojen avulla kannattaa. Pitkäjänteisyys on avain. Varmoja, edes todennäköisiä pikavoittoja ei ole. Siinä missä lyhytjänteisyys edustaa sattumanvaraisuutta, pitkäjänteisyys edustaa ennustettavaa kannattavuutta.
Lapsellasi on suurin hyöty korkoa korolle -ilmiöstä. Säästämällä esimerkiksi lapsilisästä 15 euroa kuukaudessa kustannustehokkaaseen osakeindeksirahastoon lastasi odottaa keskimäärin 166 000 euron potti eläkeiässä. Unohda monimutkaisuus. Yksinkertainen on paitsi helppoa, myös tehokasta. Helppous on puolestaan onnistumisen edellytys.
Useimmilla on elämänsä aikana vaiheita, jolloin sentin venytys tekee erityisen tiukkaa. Säästäminen tuntuu silloin lähinnä utopialta. Silloin kannattaa luonnollisesti pitää taukoa. Oma ja läheisten suhteellinen hyvinvointi menee kaiken edelle. Mutta heti kun 15 euroa voi siirtää sivuun, siihen kannattaa ryhtyä. Saat siitä pitkässä juoksussa merkittävää vetoapua talouteesi.
Myös sukulaisia voi ohjeistaa säästämiseen. Hopealusikan kustannus kasvaa vuosien mittaan monikertaiseksi pesämunaksi.
Suomen työttömyysturva
Työttömyysturva on työttömille maksettavaa rahaa tämän toimeentuloa varten. Työttömyysturva on sosiaaliturvan osa. Työttömyysturvassa on olemassa kolme eri etuutta: ansiopäiväraha, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki.
Jos olet ollut riittävän pitkään työttömyyskassan jäsen ja täyttänyt jäsenenä ollessasi työssäoloehdon, voit saada ansiopäivärahaa omasta työttömyyskassasta. Ansiopäivärahan suuruus määräytyy työttömyyttä edeltäneen palkan perusteella. Lisätietoja tästä löydät Työttömyyskassojen yhteisjärjestön sivuilta.
Kela voi puolestaan maksaa opintonsa päättäneelle työttömälle työnhakijalle peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha ovat samansuuruiset, mutta työmarkkinatuki on tarveharkintainen. Työmarkkinatuen määrään vaikuttavat paitsi omat tulosi myös vanhempiesi tulot, jos et ole täyttänyt työssäoloehtoa ja asut vanhempiesi taloudessa. Peruspäivärahaan vanhempien tulot tai pääomatulot eivät vaikuta.
Työttömyysturvan jälkeen voi vielä saada toimeentulotukea, joka on yhteiskunnan viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotukea on mahdollista saada vasta sitten kun kaikki muut oljenkorret on käytetty. Pääsääntöisesti kaikki omat sekä mahdollisen puolison ja mahdollisen samassa taloudessa elävän lapsen tulot sekä varallisuus on käytettävä tukea hakevan toimeentuloon ja elämiseen, ennen kuin voi saada toimeentulotukea.
Pääomatulot eivät vaikuta ansio- tai peruspäivärahaan.
Palkansaajan työttömyyskassalta saatavaan ansiopäivärahan suuruuteen vaikuttavat vain ansiotulot. Näin ollen sijoituksista tai lahjana saatavat tulot eivät vaikuta ansiopäivärahan suuruuteen.
Yrittäjän päivärahaan vaikuttavat oman yrityksen tulot, jos tämä tekee työtä yrityksen eteen (pelkkä omistaminen ei tee yrittäjäksi). Näin ollen myös yrittäjällä jäävät sijoitustoimintaan liittyvät tulot huomioimatta – ellei yritys sitten harjoita sijoitustoimintaa.
Myöskään peruspäivärahaan pääomatulot – esimerkiksi talletusten korot, osinkotulot tai rahasto-osuuksista maksettavatuotto – eivät vaikuta.
Realisoituvat pääomatulot vaikuttavat työmarkkinatukeen.
Työmarkkinatuen määrään vaikuttaa vuoden aikana realisoituneet pääomatulot. Jos esimerkiksi olet sijoittanut sijoitusrahaston tuotto-osuuksiin, missä rahastoon kertyvät osingot tai korkotuotto maksetaan euroissa ulos osuudenomistajille, tuotto otetaan tulona huomioon bruttomääräisesti.
Työmarkkinatukeen määrään vaikuttaa lisäksi se, onko työmarkkinatuen saaja huoltovelvollinen. Huoltovelvollisena henkilönä pidetään alle 18-vuotiaan lapsen huoltajaa. Huoltovelvollisina pidetään myös avio- tai avopuolisoita, joilla ei ole lapsia.
Huoltovelvollisen henkilön työmarkkinatuesta vähennetään 50 prosenttia siitä tulojen osasta, joka ylittää 1 044 euroa kuukaudessa. Tulorajaa korotetaan 130 eurolla kuukaudessa jokaisen huollettavan, alle 18-vuotiaan lapsen osalta. Perheettömältä henkilöltä vähennetään vastaavasti 75 prosenttiasiitä tulojen osasta, joka ylittää 311 euroa kuukaudessa.
Eli jos esimerkiksi perheettömällä työmarkkinatuen saajalla on pääomatuloja 3 600 euroa vuodessa (300 euroa kuukaudessa), ne eivät vaikuta työmarkkinatuen määrään. Jos työmarkkinatuen saajalla lisäksi on vuokratuloja 200 euroa kuukaudessa, raja ylittyisi ja työmarkkinatuki pienenisi.
Huomaa kuitenkin, että tässä puhutaan koko ajan pankkitilillesi tulevasta, realisoituvasta tuotosta. Mikäli omistat sijoitusrahaston kasvuosuuksia, missä rahastoon kertyvä osinko tai korkotuotto sijoitetaan rahaston toimesta uudestaan rahaston pääomaan, työmarkkinatuki ei pienene.
Työmarkkinatuki ja lapselle säästäminen
Voiko työtön sitten säästää lapselle?
Mikäli työmarkkinatuen saaja aloittaa säästämisen lapsensa nimissä (lapsella oma pankki ja säilytystili) ja vaikka näistä säästöistä syntyisi realisoituvaa (esimerkiksi osinko- tai korkotuottoa, vuokratuloa), se ei vaikuta vanhemman työmarkkinatukeen. Lapsen saamat tuotot eivät vaikuta tämän vanhemmalle maksettavaan työmarkkinatuen määrään.
Molemmilla huoltajilla on kuitenkin oikeus hoitaa lapsen raha-asioita. Käytännössä tämän pystyy kiertämään, mutta vain huoltajien myötävaikutuksella.
Joten, myös työtön voi säästää…
Päinvastoin kuin sijoituspalvelualan ihmiset yleensä antavat ymmärtää, vaurastumisen alulle laittaminen ei ole vaikeaa. Myös työtön voi säästää. Se vaatii vain kolmea asiaa:
Tee päätös. Ellet aloita säästämistä, mikään ei muutu.
Säästä pitkäjänteisesti osakkeisiin, esimerkiksi kustannustehokkaiden osakeindeksirahastojen avulla. Osakkeet tuottavat pitkässä juoksussa parhaiten ja pitkäjänteisyyden avulla pääset yhä varmemmin tavoitteeseesi.
Minimoi sijoitustoimintaasi liittyvät kulut. Kulut syövät tuottoa. Vain sijoittamisessa saat enemmän, kun maksat vähemmän.
Pitkäjänteisessä säästämisessä kannattaa aina valita kasvuosuudellinen sijoitusrahasto. Näin pääset pienemmällä vaivalla ja pienemmillä veroilla nopeammin vaurastumaan. Kasvuosuudellinen rahastosijoitus ei myöskään vaikuta mihinkään Suomessa maksettavaan työttömyystuen kokoon.
Kuluton kuukausisäästösopimus, jonka puitteissa kuukausittainen summa siirtyy automaattisesti valitsemiisi sijoitusrahastoihin, on useimmille se helpoin ja varmin tapa onnistua pitkäjänteisessä osakesäästämisessä.
Katso myös:
Huomioi, että ajantasaiset tiedot sijoitustuottojen vaikutuksista erilaisiin tukiin näet kyseistä tukea myöntävän tahon, esimerkiksi Kelan, sivuilta.