Suomalaisten ja ruotsalaisten sijoittajien välillä on eroja suhtautumisessa eri toimialojen vastuullisuuteen

Megatrendit muokkaavat väistämättömästi sen piirissä olevia toimialoja ja yhtiöitä. Sijoittamisessa iso megatrendi on vastuullinen sijoittaminen. YK:n määritelmän mukaan se tarkoittaa sijoittamista yhtiöihin, jotka kiinnittävät huomiota ympäristöön, sosiaalisiin vaikutuksiin ja hyvään hallintotapaan. Näistä käytetään lyhennettä ESG.

Vastuulliset yhtiöt ja sijoittajat ovat yhteiskunnalle toivottavia kriiseistä toipumisessa: pitää tehdä paitsi rahaa myös hyvää.

Sijoittajille vastuullisuuden tulisi olla perusolettama jo riskienhallinnan näkökulmasta. Aiemmin vastuullisessa sijoittamisessa käytettiin poissulkemistaktiikkaa, jossa vältellään joitakin aloja. Poissulkemisen vastavoimaksi on noussut suosiminen, eli hankitaan niitä yhtiöitä, jotka sijoittajan mielestä toimivat vastuullisesti. Kolmas tapa sijoittaa vastuullisesti on vaikuttaa omistamiinsa yhtiöihin ja saada nämä toimimaan vastuullisemmin.

Nordnet tutki suomalaisten ja ruotsalaisten sijoittajien näkemyksiä siitä, mitä he pitävät sijoittamisessa vastuullisena.

• Kaksi kolmesta sijoittajasta pitää vastuullisuustekijöitä tärkeinä sijoituspäätöksissään.
• Energiakriisi näkyy myönteisenä suhtautumisena ydinvoimaan.
• Kielteisimmin sijoittajat suhtautuvat sijoituksissaan yrityksiin, jotka rikkovat kansainvälisiä standardeja (esim. ihmisoikeudet, työlainsäädäntö, korruption torjunta, ympäristösäännökset).
• Suomalaisten ja ruotsalaisten sijoittajien välillä on eroja mm. suhtautumisessa lihantuottajiin ja pelitoimintaan.

Kaksi kolmesta sijoittajasta pitää vastuullisuustekijöitä tärkeinä sijoituspäätöksissään

Kysyimme sijoittajiltamme, kuinka tärkeinä he pitävät vastuullisuustekijöitä valitessaan sijoituskohteita (asteikolla 1–6, missä 6 tarkoittaa “erittäin tärkeinä” ja 1 tarkoittaa “en lainkaan tärkeinä”).

Suomalaisista 67 % vastasi 4, 5 tai 6, eli suurin osa sijoittajista pitää vastuullisuustekijöitä hyvin tai erittäin tärkeinä, kun he valitsevat sijoituskohteita. Ruotsissa luku on lähes sama, 68 % piti vastuullisuustekijöitä tärkeinä.

21 % suomalaisista pitää vastuullisuustekijöitä erittäin tärkeinä sijoituspäätöksissään (vastausvaihtoehto 6) – ruotsalaisista pienempi osa, 16 %.

Vain 12 % sekä suomalaisista että ruotsalaisista sijoittajista ei pidä vastuullisuustekijöitä lainkaan tärkeinä sijoituspäätöksissään.

Energiakriisi saa yksityissijoittajat suhtautumaan myönteisesti ydinvoimaan

Kysyimme sijoittajilta myös, että jos he tekisivät vastuullisen sijoituksen, joka ei vaikuta ympäristöön ja yhteiskuntaan negatiivisesti, mitä he eivät hyväksyisi mukaan sijoitukseen.

Mielenkiintoista on, että kukaan suomalaisista vastaajista ei valinnut ”en osaa sanoa” -vaihtoehtoa, eli suomalaisilla tuntuu olevan vahva mielipide asiasta. Vastuullisuutta määriteltäessä törmää usein tarkkoihin ESG-mittareihin. Koska mittaristo on edelleen kehittymässä, on mielenkiintoista huomata, että suomalaiset sijoittajat osaavat jo varsin hyvin muodostaa oman käsityksen vastuullisesta sijoittamisesta.

Tutkimus osoittaa, että Nordnetissä sijoittajat suhtautuvat myönteisesti ydinvoimaan – vain 15 % suomalaisista ja 17 % ruotsalaisista sulkisi sen pois sijoituksistaan. Ydinvoima on jälleen tapetilla energiakriisin vuoksi ja maat joutuvat miettimään uudelleen suhdettaan ydinvoimaan.

Se mitä pidetään nyt vastuullisena, muuttuu kriisien ja poliittisen ilmapiirin sekä arvojen mukaan. Tarkoitus on tehdä tutkimus vuosittain, joten on mielenkiintoista nähdä, miten tulokset kehittyvät.

Suomalaiset eivät suhtaudu kovin kielteisesti myöskään torjunta-aineisiin. Vain 22 % sulkisi sen pois sijoituksistaan.

Nordnetin tutkimasta 22 vastuullisuustekijästä enemmistö suomalaisista poissulkisi vain viisi.

Kielteisimmin sijoittajat suhtautuvat sijoituksissaan yrityksiin, jotka rikkovat kansainvälisiä standardeja (esim. ihmisoikeudet, työlainsäädäntö, korruption torjunta, ympäristösäännökset). Suomalaisista 76 % ei hyväksyisi tällaisia yhtiöitä sijoitussalkkuunsa. Mielestäni hälyttävää on kuitenkin se, että lähes joka neljäs suomalainen voisi sijoittaa yhtiöihin, jotka rikkovat ihmisoikeuksia – ruotsalaisista joka viides.

Suurin osa suomalaisista ei sijoittaisi kiistanalaisiin aseisiin (esim. rypäleaseet, henkilömiinat, kemialliset ja biologiset aseet, luetellaan kiistanalaisiksi) tai ydinaseisiin. Puolet suomalaisista suhtautuu sijoituksissa kielteisesti myös tupakkaan ja hiileen.

Suomalaiset paheksuvat lihantuottajia – ruotsalaiset puolestaan pelitoimintaa

Suurimmat erot suomalaisten ja ruotsalaisten näkemyksissä koskevat lihantuottajia, pelitoimintaa ja puolustusteollisuutta/sotakalustoa.

Mielenkiintoista on, että suomalaisista 23 % sulkisi lihantuottajat pois sijoituksistaan, ruotsalaisista vain 8 %. Tässä on 15 %-yksikön ero. Orklan teettämän Sustainable Life -tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat Pohjoismaiden innokkaimpia kasvisruoan ystäviä. Tämä tuntuu ulottuvan myös sijoituspäätöksiin.

Yhtä suuri 15 %-yksikön ero on pelitoiminnassa. Suomalaiset suhtautuvat pelitoimintaan myönteisemmin kuin ruotsalaiset. Suomalaisista 22 % ei sijoittaisi pelitoimintaan, ruotsalaisista jopa 37 % sulkisi pelitoiminnan pois sijoituksistaan. Suomalaiset ovat tunnetusti lottokansaa, eikä rahapelejä nähdä Suomessa tämän perusteella yhtä ongelmallisina.

Ruotsalaiset suhtautuvat puolustusteollisuuteen/sotakalustoon sijoituksissaan myönteisemmin. Vain 16 % ruotsalaisista sulkisi sen pois sijoituksistaan. Suomessa vastaava luku on 29 %, eli lähes kolmannes ei sijoittaisi sotakalustoon. Yksi syy tähän voi olla Venäjän hyökkäys Ukrainaan, sen aiheuttama poliittinen tilanne ja erot Suomen ja Ruotsin välillä. Suomella erilainen asema Venäjän naapurina pitkällä yhteisellä rajalla. Suomi on säilyttänyt asevelvollisuuden ja suuren reservin. Ruotsissa puolustusvoimien vahvuus on pienempi ja ikäluokista vain murto-osa kutsutaan/osallistuu palvelukseen. Ruotsalaiset voivat kokea, että tätä voi tukea myös sijoituksilla.

Vastuullisuutta voi toteuttaa sijoittamisessa monin eri tavoin

Vastuullisuus on sijoittamisen tulevaisuutta, eikä sitä voi enää jättää huomiotta. Sijoittajat hyötyvät uudenlaisista tavoista lähestyä asiaa, joten kannustan miettimään sijoituspäätöksiä ja valintoja monelta kannalta.

Jos haluaa sijoittaa vastuullisesti, poissulkeminen ei ole ainoa vaihtoehto. Vastuullista sijoittamista voi tehdä myös ESG-integroinnin, teemasijoitusten, suosimisen, aktiivisen omistajuuden/vaikuttamisen ja vaikuttavuussijoittamisen kautta. Sijoittaja voi käyttää näistä useampia lähestymistapoja.

Sijoituspalveluyhtiöiden tehtäväksi jää helpottaa vastuullisten kohteiden tunnistamista ja löytämistä vastuullisuusviestinnän keskellä. Nordnetin tavoite on rakentaa maailman paras säästämisen ja sijoittamisen alusta.Mitä tulee vastuullisuuteen, tavoitteenamme on olla Pohjoismaiden johtava toimija, joka tarjoaa mahdollisimman laajan valikoimansijoitusvaihtoehtoja sekä käyttäjäystävälliset työkalut helpottamaan vastuullisten sijoituspäätösten tekoa.

Kysely toteutettiin asiakkaiden keskuudessa kesäkuussa 2022 ja siihen vastasi Suomessa 265 sijoittajaa ja Ruotsissa 231.